ystävän itsesäälissä rypeminen puuduttaa..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja möksö
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

möksö

Jäsen
26.07.2008
587
0
16
ystäväni nuoruusvuosilta on elänyt jo monta vuotta tosi vaikeaa elämää ja olen yrittänyt parhaani mukaan olla hänen tukenaan. hän käyttää huumeita ja on ilmeisesti pian menossa vankilaan yms. tiedän, että hän on itse itsensä tähän tilaan ajanut, mutta en halua tuomita häntä vaan yritän tukea parhaani mukaan.

asumme eri maissa ja siksi juttelemme vain mesen kautta, pari kertaa viikossa. hänellä on aina samat uutiset: joku on melkein kuollut, velat vain kasvaa, vankilan ovi lähenee. ja minä vastaan aina miltei samalla tavalla: en tuomitse vaan kehotan häntä ottamaan itseään niskasta kiinni.

ongelmani on se, että hän, jokseenkin ymmärrettävästi, puhuu aina vain ja ainoastaan omista ongelmistaan. hän ei ikinä kysy mitään elämästäni 'mitä kuuluu' kysymyksen jälkeen. joskus tämä alkaa hieman puuduttamaan. tuntuu, kuin hän ei haluaisi kuulla elämästäni, sillä minulla menee ns. hyvin.

en ole itsekeskeinen enkä todellakaan haluaisi vain ja ainoastaan puhua itsestäni, mutta kyllä joskus olisi mukava vaihteeksi kertoa myös omista kuulumisistani.

mitä mieltä?!
 
ja itseasiassa juuri hetki sitten keskustelimme ja päätin kertoa hieman kuulumisistani, koulusta yms. vaikka hän ei minulta mitään kysynytkään ja siihen loppui se keskustelu. ei vastausta eikä mitään.. :(
 
Tuo on niin tuttua
Siis ei noin vakavia juttuja miun tuttavilla ole, mutta tuntuisi niin hyvälle, kun aina välillä muistettaisiin kysyä, "kuinkas sulla muuten menee" ja sitten kuunnellakkin :hug:

Miä oon pikkuhiljaa yrittänyt vaan olla vastaamatta, tai sitten vastaan vaan muutaman sanasen...
 
Alkuperäinen kirjoittaja samperi:
Tuo on niin tuttua
Siis ei noin vakavia juttuja miun tuttavilla ole, mutta tuntuisi niin hyvälle, kun aina välillä muistettaisiin kysyä, "kuinkas sulla muuten menee" ja sitten kuunnellakkin :hug:

Miä oon pikkuhiljaa yrittänyt vaan olla vastaamatta, tai sitten vastaan vaan muutaman sanasen...

joo, juuri tarkistin niin oli kirjautunut ulos.. kiva. tuntuu välillä että mä oon joku roskis johon puretaan kaikki paha olo mutta ei tajuta, että ehkä mullakin olis jotain sydämellä
 
Juups...
tutulta kuullostaa vaikka ystävälläni ei olekaan noin "isoja" ongelmia...

Tilanne se että ystäväni on ollut pari vuotta nyt sinkkuna
ja miehiä on riittänyt joka sormelle, mutta yhdestäkään jutusta ei tule pysyvämpää =(
Ja tästä syystä on ehkä hieman masentunut (ei itse myönnä!)

Aina kun juttelemme, niin vain hänen asioistaan...
Kuitenkin tämä ystäväni on lapseni kummi
ja olisi ihan kiva jos vaikka joskus kuulostelisi meidänkin kuulumisia.

Muutamasti olen yrittänyt jotain sanoa,
mutta ei jaksa sitä että keskeytetään eikä koskaan kuunnella loppuun, argh!

Olen kyllä sen verran tänttähäärä,
että sanon asioista suoraan,
joten nämä on hänkin saannut kuulla...
... ja ei kyllä aina niitä ihan hyvällä ota,
vaikka tarkoitukseni on puhtaasti vain saada hänet tajuamaan,
että ei synkistelyllä pitkälle pötkitä <3 :)

Mut ehkä sitten joskus,
kun hänelläkin on "asiat taas hyvin"
niin kuuntelee minunkin jorinoita! :)

Välillä kyllä sapettaa tää ykspuolisuus & myötätunto tossa kuuntelemisessa...

 

Yhteistyössä