Ystävällä taas paha päivä - purkaa sitä minuun...

["vieras"]

Ollaan siis oltu ystäviä kuutisen vuotta. Puhutaan aina kaikki asiat maan ja taivaan väliltä, tuetaan toisiamme vaikeissa ja helpommissakin paikoissa,... Pari riitaakin on ollut, mutta niitä on selvitty riitelemällä, puhumalla ja sopimalla

Ystäväni on muuten aivan ihana ihminen, mutta yksi ikävä tapa hänellä on; kun hänellä on paha päivä (muuten vain huono kautta jotain ikävää sattuut) ei hän voi yksinkertaisesti alkaa kertomaan, mistä kiikastaa, vaan purkaa sen huonon olonsa minuun vittuilemalla. Anteeksi kielenkäyttöni, mutta sitä se nyt suoraan sanottuna on. Näin siis joka kerta, jos jostain puristaa kenkä.

Yleensä olen toiminut ihan vain siten, että olen ikään kuin huomaamatta koko asiaa ja käyttäydyin kuin mitään ei olisi tapahtunut tai kysyn, että mikäs nyt on. Vastsauksena on yleensä, että ei mikään (kertoo aina sitten vasta kun on valmis kertomaan) ja lisää vittuilua. Aiheesta kuin aiheesta. Ja kyllä, tunnen ystäväni sen verran hyvin, että tasan tarkkaan tiedän, ettei ole kyse jostain "harmittomammasta".

Mikäli osoitan loukkaantuneeni ja kerron, että tuo on ikävää, heittäytyy ystäväni täysin tietämättömäksi. "Mun ei varmaan sitten tarvitse sanoa mitään, kun kerran aina tulee paha mieli siitä mitä sanon", on hänen vakiolauseensa.

Näin hän toimii muutaman muunkin yhteisen kaverimme kanssa, ja tästä on ollut heidän kanssaan ihan puhetta. Että siis selkeästi ihan tahallaan käyttäytyy siten, että siitä toisille tulee paha mieli, mutta kuitenkin vierittää tuon "vastuun" loukkaantumisesta muiden hartioille ja heittäytyy tavallaan marttyyriksi

Miten te toimisitte tällaisen ihmisen kanssa?

 

["..."]

[QUOTE="vieras";27626090]Ollaan siis oltu ystäviä kuutisen vuotta. Puhutaan aina kaikki asiat maan ja taivaan väliltä, tuetaan toisiamme vaikeissa ja helpommissakin paikoissa,... Pari riitaakin on ollut, mutta niitä on selvitty riitelemällä, puhumalla ja sopimalla

Ystäväni on muuten aivan ihana ihminen, mutta yksi ikävä tapa hänellä on; kun hänellä on paha päivä (muuten vain huono kautta jotain ikävää sattuut) ei hän voi yksinkertaisesti alkaa kertomaan, mistä kiikastaa, vaan purkaa sen huonon olonsa minuun vittuilemalla. Anteeksi kielenkäyttöni, mutta sitä se nyt suoraan sanottuna on. Näin siis joka kerta, jos jostain puristaa kenkä.

Yleensä olen toiminut ihan vain siten, että olen ikään kuin huomaamatta koko asiaa ja käyttäydyin kuin mitään ei olisi tapahtunut tai kysyn, että mikäs nyt on. Vastsauksena on yleensä, että ei mikään (kertoo aina sitten vasta kun on valmis kertomaan) ja lisää vittuilua. Aiheesta kuin aiheesta. Ja kyllä, tunnen ystäväni sen verran hyvin, että tasan tarkkaan tiedän, ettei ole kyse jostain "harmittomammasta".

Mikäli osoitan loukkaantuneeni ja kerron, että tuo on ikävää, heittäytyy ystäväni täysin tietämättömäksi. "Mun ei varmaan sitten tarvitse sanoa mitään, kun kerran aina tulee paha mieli siitä mitä sanon", on hänen vakiolauseensa.

Näin hän toimii muutaman muunkin yhteisen kaverimme kanssa, ja tästä on ollut heidän kanssaan ihan puhetta. Että siis selkeästi ihan tahallaan käyttäytyy siten, että siitä toisille tulee paha mieli, mutta kuitenkin vierittää tuon "vastuun" loukkaantumisesta muiden hartioille ja heittäytyy tavallaan marttyyriksi

Miten te toimisitte tällaisen ihmisen kanssa?[/QUOTE]

Vittuilisin takaisin. Näin ehkä tajuaisi, että ei voi kaataa mitä tahansa törkyä toisten niskaan.

 

["viiraska"]

Kissa pöydälle. Miksi ei voi sanoa suoraan ystävälle, että olet ilkeä, ja vaikka siihen olisi jokin syykin, sinua ei saa kohdella siten. Jos on syy, se pitää kertoa, ja jos ei halua kertoa, ei tarvitse käyttäytyä kurjasti, vaan pitää kurja olokin sitten itsellään. Ystävät ovat asioiden jakamista varten. Vessanpöntöt ovat oksentamista varten.