Ystävä valittaa, ei ota neuvosta vaaria ja valittaa taas

On vähitellen alkanut tympiä eräs ihminen, jonka kanssa olen paljolti tekemisissä. Kyse on ystävästä, rakkaasta ja tärkeästä. Alkaa kuitenkin vähitellen vituttaa. Viimeisen vuoden aikana ystävä on valitellut lukemattomista asioista joihin hänen omat ratkaisunsa ovat johtaneet. Neuvoa kysyttäessä olen tietysti neuvonut. Kehottanut ajattelemaan ja ottamaan rauhallisesti, jolloin asioilla voisi olla jonkinlaista pysyvyyttä. No jokainen tietysti tavallaan mutta ystävä ei kuuntele ja sitten taas itkee kun mikään ei taaskaan onnistunut. Nyt on tuohon onnettomaan tilanteeseensa hankkimassa lasta, parisuhde retuperällä jne. mutta lapsi pitäisi saada kun muillakin on. Mä en kohta enää jaksa olla tämän ihmisen tukena, kun mikään sanottu ei mene perille..

 

Kyllä se varmaan riittää et oot vaan läsnä ja kuuntelet. En mä usko, että hän sulta mitään todellisia neuvoja haluaa. Onhan se välillä vaikeeta katsoa vierestä kun hyvä ystävä sekoilee ja pilaa elämänsä, mut kun sille ei vaan voi mitään et jokainen tekee omat valintansa.