O
Oksennan!
Vieras
"Ystävä" lainausmerkeissä, koska käytös alkaa olla niillä rajoilla, että pistänkö välit kokonaan poikki.
Tilanne:
Olemme saman ikäisiä naisia, 3-kympin ylittäneitä. Itselläni on tilanne, jossa haluaisin lapsen, mutta se ei ole mahdollista - asia on arka, henkilökohtainen ja kipeäkin (ei tästä aiheesta kuitenkaan sen enempää). En ole "ystävälleni" tästä puhunut juuri näistä syistä. Sen sijaan olen alkuun hienovaraisesti ja sen jälkeen selkeämmin vihjannut, etten halua kuulla hänen raskausajan hehkutustaan - se on liikaa! Olen ollut valmis hyväksymään senkin, että jos se tosiasia, ettei hän voi _juuri minulle_ hehkuttaa raskauttaan on meidän ystävyytemme loppu, niin se sitten on niin.
En käsitä (!!??) miksi "ystäväni" pakkosyöttää ja tuputtaa väkisin minulle omaa odotustaan, kaikkea siihen liittyvää - POSITIIVISTA! Outoa on, ettei peloista tässä kohtaa puhuta mitään, hän haluaa nimenomaan kertoa miten UPEAA ja IHANAA ja IDYLLISTÄ kaikki on ja miten ihana perheonni heille koittaa kun vauva syntyy. En kommentoi näihin juuri mitenkään. Mutta jos en tapaa häntä, hän kirjoittaa samat asiat sähköpostilla - lähettelee ultrakuvia, pakottaa katsomaan 3d-ultraa jne. Minusta hänen käytöksensä on sadistista! Millainen ihminen ei näe toisen tuskaa joka on niin ilmiselvää?? Ja sitten vielä sanotaan että raskaana oleva nainen on "herkimmillään" ja aistii asioita joita ei ehkä normaalisti aistisi.
Mitä te tekisitte minun sijassani? Sanonko suoraan että tämä oli nyt tässä?
Tilanne:
Olemme saman ikäisiä naisia, 3-kympin ylittäneitä. Itselläni on tilanne, jossa haluaisin lapsen, mutta se ei ole mahdollista - asia on arka, henkilökohtainen ja kipeäkin (ei tästä aiheesta kuitenkaan sen enempää). En ole "ystävälleni" tästä puhunut juuri näistä syistä. Sen sijaan olen alkuun hienovaraisesti ja sen jälkeen selkeämmin vihjannut, etten halua kuulla hänen raskausajan hehkutustaan - se on liikaa! Olen ollut valmis hyväksymään senkin, että jos se tosiasia, ettei hän voi _juuri minulle_ hehkuttaa raskauttaan on meidän ystävyytemme loppu, niin se sitten on niin.
En käsitä (!!??) miksi "ystäväni" pakkosyöttää ja tuputtaa väkisin minulle omaa odotustaan, kaikkea siihen liittyvää - POSITIIVISTA! Outoa on, ettei peloista tässä kohtaa puhuta mitään, hän haluaa nimenomaan kertoa miten UPEAA ja IHANAA ja IDYLLISTÄ kaikki on ja miten ihana perheonni heille koittaa kun vauva syntyy. En kommentoi näihin juuri mitenkään. Mutta jos en tapaa häntä, hän kirjoittaa samat asiat sähköpostilla - lähettelee ultrakuvia, pakottaa katsomaan 3d-ultraa jne. Minusta hänen käytöksensä on sadistista! Millainen ihminen ei näe toisen tuskaa joka on niin ilmiselvää?? Ja sitten vielä sanotaan että raskaana oleva nainen on "herkimmillään" ja aistii asioita joita ei ehkä normaalisti aistisi.
Mitä te tekisitte minun sijassani? Sanonko suoraan että tämä oli nyt tässä?