Yrittäjämies aina töissä

[Yksin kotona]

Onko teillä, hyvät ellit ja einot, vinkkejä sille, miten voisin hyväksyä sen, että yrittäjä-avomieheni on lähes aina töissä. Aamukahdeksalta lähtee, illalla palaa 19-21 välillä. Olemme olleet yhdessä suht vähän aikaa ja kaipaan häntä tosi paljon. Viikonloppuisin hän on yleensä kotona, mutta silloin on pientä rutinaa koko ajan siitä, kuinka monta hommaa on tekemättä. Ja välillä hn n sitten lauantainkin töissä.
Miten muut, vastaavassa tilanteessa olevat, olette homman hoitaneet?
Jatkuva työnteko tietää tietysti paljon rahaa, mutta rahan tulo ei sikäli minua hetkauta, että meillä on vielä suhteen tässä vaiheessa ""erilliset rahat"". Ja välillä ärsyttää se, että hän ostelee itselleen kaikkea, mitä päähän pälkähtää... Minä en näistä rahoista pääse ""nauttimaan"".
Pienituloisena kituutan liksallani aina kuukauden ja pähkäilen aina moneen kertaan, mitä pystyy ostamaan ja mitä ei...
Mitä ajattelette asiasta? Lisäyksenä ielä tähän, että olemme 4-kymppisiä, ei enää mitään kakaroita...

 

[Pena]

Jätä tai rupea harrastaan jotain omaa juttua esim.Vaikka puhelinseksiä!!

 

[:)]

Oma entinen avomieheni oli töissä arkisin joko 03-15 tai 15-03,välillä tietenkin venyi.Lauantaisin oli töitä päivisin n.6-8h ja sunnuntaisin n.4h.Hän oli perhefirmassa ajamassa rekkaa ja tunteja tuli kyllä ihan hyvin joka viikko,normaalit kesä- ja talvilomat kyllä piti.Reissasin hänen mukanaan välillä,mutta eihän tollanen pidemmän päälle kestä kun minä ainakin kaipaan suhteelta vähän enemmän yhdessä oloa.Nykyään on kuulemma hiljentäny tahtia kun lääkärikin siitä sanoi.Mutta aika paljon pitkät työpäivät puolisoltakin vaatii,pitää keksiä omia juttuja ja pitää yhteyttä puhelimella.Hattua nostan sellaiselle kuka tollasta jaksaa

 

[pinja]

Siis ärsyttääkö sua enemmän se, että et pääse poikaystävän rahoihin käsiksi vai se, että se on aina töissä?

Jos hemmo painaa duunia kuin eläin, niin tottahan hän saa omista rahoistaan nauttia. jos sinä olet köyhä, niin tee sitten enemmän töitä, niin ehkä rahaakin jää enemmän käteen. Niinhän mieskin tekee.

En kyllä voi ymmärtää, miten joku viitsii valitaa tyhjästä. Sitäpaitsi nykyaikana tuo klo 19-21 on ihan normaali kotiintuloaika. Munkin mies tekee töitä lakimiehenä ja on ihme, jos pääsee kotiin jo klo 19.

Mutta ei tulisi mieleenikään valittaa. Minulla on omat työni ja opiskelut, joten en vartoa häntä ikkunassa joka hetki.

 

[niin]

Aloittajaa kyrpii varmaan se yhdistelmä. Siis mies on töissä alvariinsa ja ei edes tee töitä ""perheen hyväksi"" vaan itsekkäistä syistä.

 

[Namu]

Työnteon taudista ei taida parantua kuin sairastumalla.
Varsinkin, jos on jo nelikymppinen. Ajan hallitseminen
ja töiden järjestäminen on enää tahdosta ja arvomaailmasta kiinni. Mitä hän pitää tärkeänä?
Jos arvonne natsaavat, ok ja odottelet rauhassa.
Ellei, ihmettelet ja mietit, miksi näin on?
Kehitä omasta elämästäsi mieleisesi, että jaksat
tyytyä vähään yhteiseen elämäänne.

 

[niin]

Meillä asia on ratkaistu niin, että ollaan molemmat yrittäjiä.
Siis ei ole vapaa-aikaongelmia, muttei myöskään siipeilevää kumppania, joka odottaa seuranpitoa. Eikä lapsiakaan.
Joo, rahaa on niin ettei enää taivu )
(tämä on tosi)

En osaa neuvoa oikeasti muuta kuin että koita jaksaa.
Yrittäjät on ihan oma ihmistyyppinsä, vähän kuin tiedemiehet tai keksijät, taiteilijat tai muut hörhöt. Näin on.

 

[ihmistyypeistä]

Tästä ihmistyyppilistasta puuttuu yksi alalaji hörhöistä eli yksinhuoltajat.

Istun netissä ja ajattelin vielä katsoa Subbarilta Tarja-mainoksen. Olo on ihmeen virkeä.

Olen viikonloput töissä. Ei siihen rakoon enää uusi mies mahtuisi.

Turussa on viikonloppuna Osaava nainen-messut. Ehkä minunkin pitäisi alkaa ravata tuollaisissa tilaisuuksissa.
Saisin uutta virtaa ja jotain tolkkua elämääni.

Minulle on tuttua yksineläminen avioliiton ajoilta. Mies oli aina matkoilla, sitten poltti itsensä loppuun koti moni muukin on tehnyt.

En pidä työntekoa huonona juttuna. Eipähän tarvitse miettiä mitä tekee viikonloppuna.

 

[Perheyrityksessä]

Samaa mieltä. Ongelmahan näyttää olevan siinä, että et pääse nauttimaan kovasta työstä ja yrittämisestä kertyvän rahan tuomasta mukavuudesta, vaan joudut elämään alempaa elintasoa kuin yrittäjänä työskentelevä kumppanisi.

Kumppanisi taitaa olla hyvinkin nuukaa sorttia ? Ainahan sitä mies voisi viedä ulos syömään, ostaa jotain pikkuturhuutta, hajuvesiä, koruja, kustantaa jonkin vaatekappaleen jota Sinun kovasti tekee mieli, mutta jota et itse pysty ostamaan.
Paha mennä kerjäämään mieheltä jos hän ei itse näe, että Sinun rahavarasi ovat hyvinkin niukat. Avomiehesi on melko itsekäs, jos ei huomioi kuinka kitkuuttelet pienellä palkalla. Kuinka hoidatte jokapäiväiset menot, maksatteko kaiken puoliksi ? Eiko avomiehesi voisi mitenkään kustantaa arkimenoistanne enemmän, koska ansaitsee niin paljon paremmin ? - vai onko se ihan mahdoton ajatus hänelle ?

Meillä olemme molemmat yrittäjinä, minä saan kuitenkin vähemmän palkkaa, mutta mieheni kustantaa lähes kaikenlaista ylimääräistä minulle mitä pyydän ja hyvin usein pyytämättä. Se vähäisen vapaa-ajan mitä meillä on pyrimme viettämään yhdessä tai ystävien kanssa. Teatteri, elokuvat, ravintolaillalliset, kylpylä- ja hotellivierailut, viikonloppumatkat koti- ja ulkomailla jne. ovat mahdollisia koska kova työ antaa vastapainoksi kunnon tulot.

En tarkoita sitä, että Sinun pitäisi tyytyä siihen, että raha korvaa kaiken, myös avomiehen ja Sinun yhteisen ajan.
Mutta jos yhteistä vapaa-aikaa on hyvin vähän, senkin voi viettää laadukkaasti. Kylmä tosiasia on se , että tähän suurena apuna ovat mukavat rahavarat.

 

[nea]

Olemme suhteellisen tuore aviopari (myös nelikymppisiä) ja koska mies opiskelee työn ohella (valmistuu vuoden sisällä) en juuri näe häntä arkipäivinä. Lähtee töihin klo 7 ja palaa illansuussa, n. klo 21 joten näemme viikonloppuisin. Koska minulla on enemmän vapaa-aikaa, teen myös kaikki kotityöt arkisin itse. Viikonloppusiivoukset hoidan itse, mies kokkaa silloin joten mielestäni työnjako on okei. En voi vaatia että hän tekisi enempää, kuvittele itse tekeväsi 12 t työpäiviä! Paljonko itse jaksaisit tehdä muuta sen jälkeen?

Myös mieheni tienaa paljon enemmän kuin minä, meillä on eri tilit mutta kyllä mies auttaa jos minulla ei ole rahaa. Laskut ja lainat maksamme puoliksi. En näe tässä mitään ristiriitaa.

Osaan keksiä tekemistä arkipäiviksi ja koska työpäivän jälkeen ei muutenkaan jää aikaa kovin paljon aikaa harrastusten ym. jlk, en edes ehdi kaivata miestä. Meillä on aina kivaa viikonloppuisin.

Hanki oma ""arkielämä""! Aloita harrastus ja älä tee kotitöistä mitään valtataistelua. Selväähän on ettei mies jaksa enää illalla alkaa siivoamaan. Jos hän ei koskaan auta missään edes viikonloppuisin, ehdota siivouspalvelua jonka hän voisi maksaa.