Yöt menee tuttia nostellessa....

[Lokamamma]

Meillä on mennyt nyt viikko yöunien suhteen päin sitä....
Poika tarvii nukahtaakseen tutin, paitsi joskus jos nukahtaa tuttipullolle.
Ja jos on nukahtanut ilman tuttia, herää varmasti jo vartin päästä sitä pyytämään.
Eilen illalla nukahti vähän ennen yhdeksää ja siitä tasan tunnin välein kahteentoista asti heräsi itkemään, kun huomasi, ettei tutti ollutkaan pysynyt suussa.
Eli jotenkin toi täytyy liittyä niihin unisykleihin, kun niin tasaisesti heräs tunnin välein.
Ja jos et hetimiten mee tuttia laittamaan suuhun itku ja jaloilla sätkiminen yltyy.
Harsokin on jo käytössä, mutta se ei yksistään riitä, pitää olla tuttikin.
Noh kahdentoista jälkeen pitikin sitten tuttia laittaa suuhun jo vartin välein, kunnes muistaakseni tunniksi nukahti. Kahden jälkeen söi tissiä ja sen jälkeen nukkui ehkä reilun tunnin, en muista enää tarkasti kun pää on unen puutteesta niin sekasin.
Tätä menoa jatkuu aamuun asti, kunnes kahdeksan jälkeen noustiin, kun tuttia olis saanut pitää suussa koko ajan. Tällöin poika nukkui jo meidän sängyssä.
Laskeskelin, että varmaan reilut 20 kertaa tuota tuttia sai viime yönä nostella.
Eihän tuossa omasta nukkumisesta tule mitään. Ja vaikka miehen kanssa vuoro öin tuota hommaa tehdään, niin silti ainakin mä herään joka kerta kun poikakin herää.
Mitä siis tehdä, pitäiskö jo yrittää vierottaa tutista vai mitä?
Onko muilla ollut tällästä ja kuinka ootte selvinnyt, vai onko aika korjannut tilanteen?
Pojalla ikää 3,5kk ja aivan pienestä asti on nukahtanut tutti suussa, mutta sen tippuminen ei ole haitannut vaan on pisimmät yhtäjaksoiset unet saattanut olla jo 6-7h
KIITOS kun jaksoitte lukee tämän

 

[Jellybean]

Kuulostaa niin kovin tutulta..

Meillä on myös "lokavauva", siis piti syntyä nyt lokakuussa mutta syntyikin jo elokuussa. Mutta asiaan: illat meni pidellessä tuttia tytön suussa. Tarvitsi tuttia nukahtamiseen, mutta jostain syystä se tippui koko ajan ja sitten alkoi kitinä tutin perään. Kun vaipui syvään uneen niin ei enää tarvinnut tuttia, mutta sama alkoi uudestaan jos heräsi yöllä. Illat meni siinä kun nostin tutin vauvan suuhun, noin puolen minuutin päästä se pudotti sen ja alkoi kitisemään, jolloin täytyi taas nostaa tutti suuhun. Tätä kesti iltaisin puolestatoista tunnista viiteen tuntiin joka ilta. Usein vaan pitelin tuttia suussa ettei pääsisi putoamaan. Nyt tämän viikon maanantaina meni hermot. Parin tunnin tutinpitelyn jälkeen oli mitta lopullisesti täynnä. Laitoin tutin pois ja lykkäsin rievun kainaloon. Puoli tuntia siinä huuteli tutin perään, hipelsi rättiä ja sitten nukahti. Tiistai-iltana pikkuisen itkeskelikin, mutta puolen tunnin päästä oli jo unessa. Keskiviikkoiltana vähän huuteli taas, mutta jälleen nukahti jo puolessa tunnissa. Eilen illalla sitten vein vauvan sänkyyn ja jätin nukahtamaan itsekseen. Kuulin itkuhälyttimen kautta kuinka vaan jokelteli siellä itsekseen ja sitten olikin jo unessa. Vitsi että olin onnellinen! Monta kuukautta olen joutunut illat olemaan siellä sängyn reunalla tutin nostajana ja -pitelijänä, mutta eilen illalla ensimmäistä kertaa sain omaa aikaa! Meillä siis tutista vieroittaminen sujui todella kivuttomasti ja olen todella todella helpottunut kun jokailtainen tuttirumba loppui.

En osaa tietenkään sanoa auttaisiko vieroittaminen teillä, mutta tässä oli tämä meidän tarina kuitenkin.

 

[Jellybean]

Niin ja yöheräilyt meni samalla lailla, eli aina kun yöllä heräsi niin piti koko tuttia taas nostella/pidellä syvään uneen saakka. Tämän vieroituksen aikana vähän kiljahteli herätessään, ilmeisestikin tutin perään, mutta annoin taas vaan rievun ja itse käänsin kylkeä. Jokainen yö maanantain jälkeen on sujunut hieman paremmin. Kaksi viimeisintä yötä on menneet jo todella helposti, eli herään kyllä vauvan ähinään kun se on herännyt yöllä, mutta nukahtaa itsekseen eikä ala enää edes huutelemaan. Harvakseltaan enää syö yöllä, ehkä joka kolmas yö viiden-kuuden maissa. Syöttöjenkin jälkeen nukahtaa nykyään itsekseen.

 

[yöhuutelijan äippä]

Meillä oli juuri sinun kuvailemasi tilanne eli kun tutti putosi suusta ja uni keveni, alkoi huuto. Pahimmillaan noin 20 kertaa yössä kävin nostamassa tutin suuhun. Arvattavasti olin aivan hermoraunio unenpuutteesta, kun yksin hoidin sitä rumbaa.

Puolen vuoden jälkeen pidin pojalle unikoulun (huudatusunikoulun). Tutin nostamiset loppuivat kuin seinään 2 yön jälkeen. Sen jälkeen oli joko ilman tuttia tai nosti sen itse suuhunsa.

Meille tämä oli paras ratkaisu.

 

[jklasfjl<kydgjf]

yksi mahdollisuus on, että laitat sen tutin tuttiketjulla (lyhyt sellainen) uniriepuun tai -leluun kiinni. aika pienenä oppii nostamaan sen itse suuhunsa. kokemusta on.