ap
Toisinaan öisin minulla on todella halju olo. Kylkeä kääntäessä saatan herätä ja silloin toisinaan pelko iskee.
Mitä sitten pelkään? En tiedä. Pimeäähän en siis pelkää. Stressiä, huolia ja murheitakin on mutta niitä ihan tavallisia joita jokaisella ihmisellä jossain määrin on, ei mitään mistä en tietäisi selviytyväni.
Taidan roikkua tällä hetkellä huonossa suhteessakin siksi että toisen vieressäolo hillitsee hyvin tehokkaasti näitä kauhukohtauksia. Se toinen voi olla vaikka lemmikkikoira siis.
Se tunne, sitä on vaikea kuvailla. Tuntuu kuin kaikki maailman kauhu ja pelko iskisi minuun. Kaikki ongelmat tuntuvat käsittämättömän suurilta. Se tunne on ihan aito ja oikea ja siitä saattaa tulla fyysisestikin paha olo. Se olo on siis aivan mielipuolinen.
Yritän torjua olon nukahtamalla mahdollisimman nopeasti havahduttuani yöllä hereille mutta se ei aina onnistu. Silloin nousen, käyn vessassa ja juon vettä ja järkevästi puhun itselleni ettei ole mitään hätää ja kaikki on kunnossa.
Poikkeuksellisen suuri stressi tekee nämä pelkotilat vielä useammin tapahtuviksi, siksi esim. ero parisuhteesta on minulle hankala paikka.
Päivisin ne murheet jotka yöllä osavaikuttivat ahdistukseen ovat pieniä. En kärsi mistään mielenterveyden ongelmistakaan. Paitsi täsät jos sen sellaiseksi voi laskea.
Onko tätä muilla? Mitä "selviytymiskeinoja" löytyisi?
Ei meinaan ollut kivat fiilikset viimekään yönä.
Mitä sitten pelkään? En tiedä. Pimeäähän en siis pelkää. Stressiä, huolia ja murheitakin on mutta niitä ihan tavallisia joita jokaisella ihmisellä jossain määrin on, ei mitään mistä en tietäisi selviytyväni.
Taidan roikkua tällä hetkellä huonossa suhteessakin siksi että toisen vieressäolo hillitsee hyvin tehokkaasti näitä kauhukohtauksia. Se toinen voi olla vaikka lemmikkikoira siis.
Se tunne, sitä on vaikea kuvailla. Tuntuu kuin kaikki maailman kauhu ja pelko iskisi minuun. Kaikki ongelmat tuntuvat käsittämättömän suurilta. Se tunne on ihan aito ja oikea ja siitä saattaa tulla fyysisestikin paha olo. Se olo on siis aivan mielipuolinen.
Yritän torjua olon nukahtamalla mahdollisimman nopeasti havahduttuani yöllä hereille mutta se ei aina onnistu. Silloin nousen, käyn vessassa ja juon vettä ja järkevästi puhun itselleni ettei ole mitään hätää ja kaikki on kunnossa.
Poikkeuksellisen suuri stressi tekee nämä pelkotilat vielä useammin tapahtuviksi, siksi esim. ero parisuhteesta on minulle hankala paikka.
Päivisin ne murheet jotka yöllä osavaikuttivat ahdistukseen ovat pieniä. En kärsi mistään mielenterveyden ongelmistakaan. Paitsi täsät jos sen sellaiseksi voi laskea.
Onko tätä muilla? Mitä "selviytymiskeinoja" löytyisi?
Ei meinaan ollut kivat fiilikset viimekään yönä.