yö yksin...

[lumihiutale82]

tai siis lasten kanssa.
olen kärsinyt jo pitkään siitä etten uskalla olla yötä yksin...
pääsin siitä eroon joskus ja olinkin pitkään keskenäni lasten kanssa.nyt en ole ollut reiluun vuoteen yhtäkään yötä ilma miestä ja pelottaa tuleva yö koska mies ehkä jää vanhempiensa luokse yöksi...

varmaan kuulostaa naurettavalta että kahden lapsen äiti ei uskalla olla yötä kotona yksin....mutta totta se on ja se on kamalaa.

mies kyllä lupasi tulla kotiin jos illalla tuntuu siltä ettei yöstä tule mitään....


mä en tiedä miten tästä pääsis yli... :/

 

[vieras]

mieti mitä sä pelkäät? ja että onko pelot kauheen realistisia..
tiiän itekki kun sydän syrjällään valvon joka rasahduksesta ja mielikuvitus laukkaa...

 

[pikku-lumikko]

Mä oon kans sellanen hiivistelijä. Inhoan yksin yötä olemista. Hyvä kun uskallan yöllä vessaan yksin mennä :|
On sitä sitten kiva sanoa lapsille, että ei pimeää ja yksin oloa tarvi pelätä, kun itse pelkää :/ :headwall:
Ja sitten vielä tyhmänä oon täällä palstalla avannut ja lukenut niitä yliluonnollisia juttuja ja pasmat oli taas viikon sekasin. Mieskin uhkas viedä tietokoneen pihalle :ashamed:

Nyt vois huutaa, et lällärilumikko!!!! :kieh:

 

[sama edellinen vieras]

joo mäkin lukenut niitä juttuja ja ne ei auta kyllä yksinoloon! hitto! ja tietty tulee aina yöllä yksin tai siis lapsen kanssa ollessa ne mieleen.
onneks joutuu oleen tosi harvoin öitä kaksin lapsen kanssa.

 

[vieras]

mä oon joutunut paljonki olemaan öitä yksin lasten kanssa ja joskus ihan ypöyksin kun mies on ollu lasten kanssa mummolassa talvi-tai syyslomilla ja mä en oo jostain syystä voinu lähtee mukaan vaikka olisin halunnutkin ja tiedän ettei se ole mukava tunne olla yksin yksin tai yksin lasten kanssa, mutta olen huomannut että kun pakko niin sitä pystyy kyllä olemaan yksin. ja sitten on myöhemmin tyytyväinen itseensä että on saanut voitettua pelkonsa.
mietin et miten minä teen kun oon yksin... mä kierrän jo hyvissä ajoin ulko-ovet (valoisaan aikaan) ja laitan lukkoon. kun meen nukkumaan, otan puhelimen lähelle, hyvän kirjan ja herkkujakin joskus ja luen niin kauan että uni voittaa... sillä tavalla yksin olo ei tunnu niin pahalle ja otan lisäksi tilanteen siltä kannalta että nautin olostani, onhan mulla silloin sitä omaa aikaa.
toivottavasti näistä ajatuksista oli jotakin apua sulle. tsemppiä!

 

[isoäiti mölykylästä]

mäkin olin nuorempana just tollanen, nykysin kyllä voin ihan hyvin olla yksit tai lasten kanssa yön, ei pelota yhtään

 

[mamma4x]

täällä "kohtalotoveri" ja mulle saa nauraa.tosi se on etten tohi yötä olla yksin lasten kans vaik 4 lasta ja viides synt jouluna 8vuotta sitten kun mentiin naimisiin olin niin arka että joka ilta piti kattua sängyn alle ennen nukkumaan menua että onko joku kömpiny sinne:/ mutta nyt se on jo vuosia sitte jääny onnex pois soita vaa miehes kotia jos siltä tuntuu

 

[lumihiutale82]

ei tarvikaan olla yksin....mies tuleekin kotiin.....ihanaa =)

 

[pintelin]

Mun äijä tekee työkseen pelkkää yöduunia että eipä auta paljoo pelätä.

 

[mupeli]

Mulla oli mies ja tyttö tossa kesällä reissussa ja mä oli kotona yksin ekaa kertaa ikuisuuksiin. Ensimmäisenä iltana kun tulin kotiin luulin kuulleeni yläkerrasta jotain ääniä. Soitin siinä sitten miehelle että mua pelottaa ja otin leipäveitsen käteeni ja kävin läpi koko asunnon sen leipäveitsen kanssa. Ja miestä nauratti puhelimessa. Mua ei naurattanut kun vasta jälkeenpäin

Mutta mä siis pelkään olla kotona yksin yötä.

 

[MissMaisa]

Mä oon kans sellanen hiivistelijä. Inhoan yksin yötä olemista. Hyvä kun uskallan yöllä vessaan yksin mennä :|
On sitä sitten kiva sanoa lapsille, että ei pimeää ja yksin oloa tarvi pelätä, kun itse pelkää :/ :headwall:
Ja sitten vielä tyhmänä oon täällä palstalla avannut ja lukenut niitä yliluonnollisia juttuja ja pasmat oli taas viikon sekasin. Mieskin uhkas viedä tietokoneen pihalle :ashamed:

Nyt vois huutaa, et lällärilumikko!!!! :kieh:

Mulla ihan sama homma, ei paljo uskalla noita yliluonnollisia lukea, ku muutenki mielikuvitus laukkaa. Kuinka voi edes aikuinen ihminen pelätä kotona

:headwall:

 

[nallekarhu2]

täällä myös yksi jota ahdistaa kotona olo yksin yöllä.. :ashamed: oon luullu et oon tyyliin ainoa,mut kyllähän meitä löytyy näköjään!! ihana tietää ettei oo yksin pelkonsa kanssa, mua tää haittaa oikeasti ja hävettää, enkä oo sitä kauheasti sanonu kellekään.. :/

 

[pikkuötökkä]

minua joskus aiemmin asia ahdisti, mutta ei enää. Eikä autakaan, kun ukko on viikot töissä toisessa maassa, joten on pakko olla yksin. Ja aiemmin se teki pelkkää yötyötä. Itse en vaan enää nouse sängystä ylös ku olen kerran sinne mennyt. Enkä kato ikkunasta ulos. Hyvin on pärjännyt.

 

[Soraya]

Voi kuulkaapas, minä nukun aina valot päällä silloin, kun mies on töissä yövuorossa! Kisu kainalossa helpottaa vähän, mutta ei niin paljon, että sammuttaisin valot...

 

[nallekarhu2]

Voi kuulkaapas, minä nukun aina valot päällä silloin, kun mies on töissä yövuorossa! Kisu kainalossa helpottaa vähän, mutta ei niin paljon, että sammuttaisin valot...

itekin harrastin joskus tuota, ja se todella helpotti! aina joskus sitten heräsin viiden aikaan aamuyöllä sammuttamaan valon ja sit saikin hyvin nukuttua jo kun oli päässyt vauhtiin. Itseasiassa en ees tiedä miks rupesin itteeni "opettamaan" nukkumaan yöllä valot kiinni.. kyllä se helpottaa kun herää aamulla ja miettii et hyvinhän tuosta yöstä selvis kun olis koira niin pelottais vähemmän =)

 

[lumihiutale82]

mulla on luultavasti jäänyt toi pelkääminen lapsuudesta....isäni kertoi kamalia kummitus juttuja minulle kun olin pieni

 

[Onneton]

tai siis lasten kanssa.
olen kärsinyt jo pitkään siitä etten uskalla olla yötä yksin...
pääsin siitä eroon joskus ja olinkin pitkään keskenäni lasten kanssa.nyt en ole ollut reiluun vuoteen yhtäkään yötä ilma miestä ja pelottaa tuleva yö koska mies ehkä jää vanhempiensa luokse yöksi...

varmaan kuulostaa naurettavalta että kahden lapsen äiti ei uskalla olla yötä kotona yksin....mutta totta se on ja se on kamalaa.

mies kyllä lupasi tulla kotiin jos illalla tuntuu siltä ettei yöstä tule mitään....


mä en tiedä miten tästä pääsis yli... :/

Kuule toi kuulostaa niin tutulta ja mä joudun olemaan puol vuotta yksin lapsen kanssa,tää on ihan kamalaa enkä tiedä miten pärjään...Syytä en jaksa selittää...

 

[nallekarhu2]

mulla on luultavasti jäänyt toi pelkääminen lapsuudesta....isäni kertoi kamalia kummitus juttuja minulle kun olin pieni

mä en pelkää niinkään mitään yliluonnollista silloin, vaan enemmänkin sitä että joku murtautuu tai muuten vaan tulee mun kotiin ja tekee pahaa :'( äiti on ollu aina kaikesta kauheen hysteerinen niin tiedän et siltä tämäkin pelko on peritty.. mä en uskalla sitä siks kellekään kertoo ku pelottaa sit että sitä ruvetaan vähättelemään ja niin on kyllä käynytkin... mikään ei oo pahempaa ku et joku vähättelee pelkoa mikä oikeasti haittaa toisen elämää tosissaan ja tuntuu et ei siitä noin vaan pääse yli! :|

 

[lumihiutale82]

mulla on luultavasti jäänyt toi pelkääminen lapsuudesta....isäni kertoi kamalia kummitus juttuja minulle kun olin pieni

mä en pelkää niinkään mitään yliluonnollista silloin, vaan enemmänkin sitä että joku murtautuu tai muuten vaan tulee mun kotiin ja tekee pahaa :'( äiti on ollu aina kaikesta kauheen hysteerinen niin tiedän et siltä tämäkin pelko on peritty.. mä en uskalla sitä siks kellekään kertoo ku pelottaa sit että sitä ruvetaan vähättelemään ja niin on kyllä käynytkin... mikään ei oo pahempaa ku et joku vähättelee pelkoa mikä oikeasti haittaa toisen elämää tosissaan ja tuntuu et ei siitä noin vaan pääse yli! :|

sama juttu...en viitsi kertoa kenellekään koska tuntuu ettei kukaan ota todesta..

 

[online]

mä nukun valot päällä ja sänky niin et mä nään päätä nostamatta eteisen oven ja lastenhuoneen oven. tarkastan 2-4 krt ennen nukkumaan menoa että kaikki ovet ja ikkunat ovat kiinni. (asumme toisessa kerroksessa) ja Puhelin on tyynyn vieressä sekä varmistan aina että tiedän tarkalleen keittiöveitsen olinpaikan vaikka kämppä pimenis. on ollut aikoja et mulla oli sakset sillain sopivasti käden ulottuvilla sängyn vieressä... Minäkö säikky. Vaikka oikeestaan on kokoajan vähentynyt toi hätävarjelun liiottelu ja tiedän myös olla lukematta sellaisia mitkä tulee mieleen myöhemmin. ja käännän tv- kanavan jos tulee jotain epämiellyttävää..

 

[lumihiutale82]

kerran kun olin yksin lapsen kanssa niin heräsin kun ovikello soi....olin ihan paniikissa...kukaan ei ollut meille tulossa.makasin sängyssä ja näppäilin puhelimeen valmiiksi hätänumeronkin.
hetken päästä menin ovelle ja katsoin ovisilmästä niin ei näkynyt ketään,valot oli rapussa ja kuulin kun alaovi kävi....se oli karmivaa :x

 

[ihkuraksupoksu]

mulla on luultavasti jäänyt toi pelkääminen lapsuudesta....isäni kertoi kamalia kummitus juttuja minulle kun olin pieni

mä en pelkää niinkään mitään yliluonnollista silloin, vaan enemmänkin sitä että joku murtautuu tai muuten vaan tulee mun kotiin ja tekee pahaa :'( äiti on ollu aina kaikesta kauheen hysteerinen niin tiedän et siltä tämäkin pelko on peritty.. mä en uskalla sitä siks kellekään kertoo ku pelottaa sit että sitä ruvetaan vähättelemään ja niin on kyllä käynytkin... mikään ei oo pahempaa ku et joku vähättelee pelkoa mikä oikeasti haittaa toisen elämää tosissaan ja tuntuu et ei siitä noin vaan pääse yli! :|

Mä taas en pelkää mitään "realistista" vaan pelkästään kaikkea yliluonnollista!

:ashamed: Siis minusta kun ne realistiset jutut pystyy aina jotenkin ennakoimaan, varustautumaan jne. jopa ainakin yrittää puolustautua...mutta ne möröt mua enemmän pelottaa kun jos sellanen tulis niin sille ei vois mitään...

Niin ja mä nukuin teininä kesät vanhassa aitassa, ja luin kasoittan Stephen kingin kirjoja. Arvatkaapa nukuinko yöllä?

 

[Villivadelma]

Mä kans pelkään olla yksin kotona yötä..Pakko vaan tottua koska mies on viikot 500km:n päässä töissä.Varsinkin nyt kun illat on pimeitä ja muutenkin synkkää.Hrrr... :| Onneks on kaks koiraa jotka ainaki ilmottaa jos joku pyrkii sisälle.Ja Typy on ottanu tavaks jumpata iltasin ihan kunnolla just sillon kun menen sänkyyn. :heart: Sekin tuo jonkinnäköstä lohtua. Nytkin odottelen,että mies soittaa niin voin samalla käyttää koiria pihalla pissalla kun puhutaan.. :snotty:

 

[Moision Musta Enkeli]

Oon aina pelänny olla yksin öitä kotona,mutta muutama vuosi sitte pääsin siitä eroon! No sitte tapahtu 1 kamala asia ja pelko tuli takasi :ashamed: Sitten kaupan päälle tulee paniikkikohtaus :snotty: Hirvittää jo valmiiks ku mies menee luultavasti keikka hommiin joka on yötyö Ja pelkona kaiken maailman yliluonnolliset asiat,että voiki olla typerää |O

 

[nallekarhu2]

lisää kokemuksia? itelle ainaki olis avuks jos täällä olis sellasia jotka on päässy tuosta pelosta yli,kertoisitte miten se tapahtui. jos sais iteki apua pelon ylittämiseen. tuntuu ettei se yksinnukkuminen paljo auta tuossa vaikka aina sanotaan että pelon kohtaaminen on avain ratkaisuun..