Ymmärrättekö te kuinka suuria ihmeitä teiän lapset on?

Ystäväpariskuntamme on vuosia yrittäny lasta, nyt taas tärppäsi puolentoista vuoden yrittämisen jälkeen ja taas tuli keskenmeno. Neljäs jo heillä. On niin paha olla heidän puolestaan kun eivät ikinä saa lasta syliin asti. Tällaisen edessä sitä vasta jotenki on tajunnu miten suuri ihme on että itsellä on tässä 3 tervettä ihanaa lasta eikä yhtään keskenmenoa takana.

 

Ymmärrän. Lapsettomuus taustalla ja todellakin tiedän miten niitä lapsia ei aina noin vain saada vaan ihan tekemällä tehdään eikä siltikään välttämättä saada. Tiedän että monille se on itsestäänselvää, miksi sitä kyseenalaistaisi jos kaikki on mennyt kuten haluaa?

 

Tuo on toki todella todella surullista, ettei lasta voi saada. Olen kuitenkin hieman eri mieltä, että olisi suuren suuri ihme saada lapsi. Pikemminkin lisääntyminen on erittäin luonnollista ja normaalia. Suurin osa naisista kuitenkin voi saada lapsia ja joillekkin niitä tulee jopa ehkäisystä huolimatta.

 

Totta kai ymmärrän, ja paha mieli on tietenkin aina kaikkien tahtomattaan lapsettomiksi jäävien puolesta. Toisaalta en minä ole heidän lapsettomuuttaan aiheuttanut, sen enempää kuin olen itse voinut vaikuttaa siihen että olen niitä onnekkaita jotka pystyvät lisääntymään, joten en myöskään suostu potemaan huonoa omaatuntoa asiasta tai syyllistymään muiden puolesta. Minulle lapseni ovat yhtä arvokkaita, vaikka toista tehtiin kauan ja hartaasti ja toinen ilmoitti tulostaan varsin vähällä yrittämisellä.

 

Ymmärrän, itsellä oli vaikeuksia tulla raskaaks ja ensimmäinen raskaus päätty keskenmenoon. Tunnen myös jonkin verran pariskuntia joilla ei raskautuminen syystä tai toisesta vaan ole onnistunut luomusti/lainkaan.

 

Ymmärrän todellakin. 8 vuoden lapsettomuus taustalla ja yks luomuihme meille suotiin. Ainoaksi jääkin koska multa on kohtu poistettu.

Itseasiassa monesti tulee asiaa ajateltua, että kuinka onnellinen olen että sain tuon pikkutytön :heart:

 

Onhan se surullista mutten tunne mitenkään erityistä empatiaa lapsettomia kohtaan (yhtä syvää kuin heidän katkeruutensa lapsellisia kohtaan) koska minkä minä sille teen jos toisissa on jotain vikaa. Se ei ole muiden vika eikä heiltä pois jos toiset saa lapsii

 

Tuo on toki todella todella surullista, ettei lasta voi saada. Olen kuitenkin hieman eri mieltä, että olisi suuren suuri ihme saada lapsi.

Just että näin paljon arvostetaan lapsien syntymiä... Joo varmaan joillekin on normaalia ja luonnollista mutta se ei poista sitä etteikö lapset olisi aina ihme!

 

Ymärretty on.

 

Just että näin paljon arvostetaan lapsien syntymiä... Joo varmaan joillekin on normaalia ja luonnollista mutta se ei poista sitä etteikö lapset olisi aina ihme!

No tottakai arvostan lastani ja olen onnellinen, että hänet olen saanut. Mun mielestä se on vaan puhtaasti biologiaa niin eläimillä kuin ihmisillä, että siittiöstä ja munasolusta kasvaa uusi yksilö. Ei siihen mitään jumalan ihmettä tarvita.

 

Ihmiset varmaan käsittää sanan ihme eri tavoin. Onhan ihmisen lisääntyminen aika hankalaa moneen muuhun eliölajiin verrattuna. Silti en osaa pitää itseäni ihmeenä, vaikka vanhempieni lapsi olenkin.

 

onhan noita 4 kpl ja 2 on lisäks abortoitu eri ehkäisystä huolimatta että enpä nyt niin ihmeeksi kuvailisi vaikka elämän tärkeimpiä ovatkin

 

6vuotta lapsettomuushoitoja,siinä ajassa 7 eri hoitoa,2 km.Eli ymmärrän!!

 

En ymmärrä samalla tavalla, kuin miten lapsettomuuden kokenut sen ymmärtää. Ihme tuo lapsi minulle on, mutta varmasti vähän eri tavalla ajateltuna. En nyt osaa selittää, ehkä joku tajuaa.

 

Tosiaan ymmärrän. Ei oo tuo 3v helposti saatu.

 

Häh, en tajuu.

 

Onhan se surullista mutten tunne mitenkään erityistä empatiaa lapsettomia kohtaan (yhtä syvää kuin heidän katkeruutensa lapsellisia kohtaan) koska minkä minä sille teen jos toisissa on jotain vikaa. Se ei ole muiden vika eikä heiltä pois jos toiset saa lapsii

Oletko sinäkin yksi niistä jotka kuitenkin omasta empatiakyvyttömyydestään (vaiko -haluttomuudestaan) huolimatta odottavat että jokainen lapsellinen tai lapseton (varsinkin jälkimmäinen) jaksaa ihastella mahaasi ja lapsiasi ja olla pohjattoman kiinnostunut kaikesta raskauteesi ja lapsiisi liittyvästä? Toivottavasti et ole niitä valittajia jotka jaksavat täällä vaahdota lapsettomien katkeruudesta kun itse tunnut olevan loistava esimerkki lapsellisista jotka eivät sitä toista puolta edes ilmeisesti yritä ymmärtää

 

Ei ne ihmeitä ole, koska ihmeiden aika on ohi. Mutta ymmärrän heidän merkityksensä kuitenkin. Toivottavasti sen ymmärtävät myös ne ihmiset, jotka tappavat lapsiaan.

 

Olen lapseton, mutta en ole katkera toisille siitä, että heillä on lapsia. Turha yleistää ja kuvitella, että olette lapsettomien mielestä jotenkin erityisasemassa. En pidä lasten saamista mitenkään ihmeellisenä asiana. Ihmeellisempänä olen pitänyt sitä, että miksi se ei meillä onnistu.

 

Ehkä tuo "lapsettomat ovat katkeria MINULLE / MEILLE LAPSELLISILLE" -ajatus on vähän itsekeskeinen. Olen itse kärsinyt lapsettomuudesta ja katkerakin siitä, mutta ei se katkeruus kohdistu kehenkään henkilöön tai ryhmään, vaan elämään yleensä.

 

Meidän ei lääkärin mukaan olisi koskaan pitänyt saada biologista lasta, mutta ihme tapahtui ja me saatiin IVF:llä ihana, maailman rakkain tyttö. Eli kyllä todellakin ymmärrän!

 

Ymmärrän. Lapsettomuushoitojen ja useamman keskenmenon jälkeen etenkin. Nyt minulla on onnekseni 3 lasta, mutta kun esim. noita onnettomuuksia yms. lukee uutisista tajuaa, että nekin voi olla huomenna menetetty. Eli siis vaikka arjessa hermoja joskus koetellaankin, niin lapset ovat todella lahja, juuri sellaisena kuin ovat :heart:

 

Normaalissa kuukautiskierrossa raskauden todennäköisyys on vain 20 %, eli jokainen alkanut raskaus on pienoinen ihme, ja näistäkin ainakin 10-15 % menee kesken. Eli ihan tilastollisestikin ajatellen jokainen lapsi ON ihme.

Itselläni on yksi lapsi ja odotan toista. Samaan aikaan ystäväni on kärsinyt lapsettomuudesta, on nyt kylläkin alkuvaiheessa raskaana, mutta riskitekijöitä on enemmän kuin edes normaalissa keinohedelmöitysraskaudessa. Hänen taisteluaan seuratessani en voi käsittää, että meille on nyt tulossa toinen ainakin tähän saakka ultrissa terveeltä vaikuttanut pienokainen erittäin lyhyellä yritysajalla. Esikoistakaan ei kauaa "tehty". Ja myös esikoinen on täysin terve. Olen ihmeissäni ja kiitollinen, ja yritän muistaa tämän silloin kun taapero koettelee hermoja ja raskausvaivat ahdistaa..

 

[QUOTE="heii";22691972]Ystäväpariskuntamme on vuosia yrittäny lasta, nyt taas tärppäsi puolentoista vuoden yrittämisen jälkeen ja taas tuli keskenmeno. Neljäs jo heillä. On niin paha olla heidän puolestaan kun eivät ikinä saa lasta syliin asti. Tällaisen edessä sitä vasta jotenki on tajunnu miten suuri ihme on että itsellä on tässä 3 tervettä ihanaa lasta eikä yhtään keskenmenoa takana.[/QUOTE]

Laitappa tämä linkki sinne heille:
http://koti.utanet.fi/~paula/xyz/lapsettomuus.htm

 

Kyllä tosiaan pidämme pientä vauvaamme suoranaisena ihmeenä! Menetimme esikoisen rv 22 ja nyt pieni nyytti tuhisee kainalossa.