Ymmärrätkö jos muutaman viikon ikäinen vauva jätetään hoitoon, että vanhemmat pääsee bilettämään?

En ymmärrä.

 

Jos se bilettäminen on jatkuvaa (lähes jokaviikonloppuista siis), en ymmärrä. Mutta jos kyseessä jokin spesiaalitilanne (kaverin merkittävät juhlat esim kolkytvuotissynttärit, oma vuosipäivä, hääpäivä jne), niin sit ymmärrän kuhan vauva juo pullosta ja on hyvät hoitajat ja vanhemmat seuraavana päivänä sitten jo viim puoliltapäivin taas kunnossa.

Mutta sitä en oikeestaan ymmärrä, et jos on VÄSYNYTt viedään vauva hoitoon ja lähdetään bilettään, siinä kertyy entisestään univelkaa. Sen taas ymmärrän, et vauva viedään yöks hoitoon, jotta saa nukkua! Ja se on suotavampaakin kuin ajaa itsensä ihan piippuun ja olla sitten ihan kiukkupussina vauvallekin!


Mutta lisään vielä, että itse EN ole vauva jättänyt, ei ole ollut minkäänlaista tarvetta, ja olenkin aina imettänyt väh. puoli vuotta, jonka aikana en ole juhlinut yhtään!

 

Enkä ymmärrä miksi vauva pitäisi viedä hoitoon saadakseen nukkua?? Meillä ainakin oli kaksi vanhempaa ja vuoroteltiin unien kanssa. Noin pieni vauva (normisti) nukkuu paljon jolloin päiväunet mahdollisia.
Näin kerran äidin aivan ympärikännissä juhlimassa miehensä kanssa pubissa lapsensa ristiäisiä (vauva alle2kk) ja sekin oli koko porukasta aika karmivaa...

 

Enkä ymmärrä miksi vauva pitäisi viedä hoitoon saadakseen nukkua?? Meillä ainakin oli kaksi vanhempaa ja vuoroteltiin unien kanssa. Noin pieni vauva (normisti) nukkuu paljon jolloin päiväunet mahdollisia.
Näin kerran äidin aivan ympärikännissä juhlimassa miehensä kanssa pubissa lapsensa ristiäisiä (vauva alle2kk) ja sekin oli koko porukasta aika karmivaa...

Mulle kans jääny vähä pimentoon tää "nimen juhlistaminen kännäämällä". Meiltäki ristiäisissä kyseltiin jatkoista, mut eipä kuulunu suunnitelmiin.

Tapansa tietty kullakin, mut ite kyl siirtäisin bilettelyt myöhempään.

 

en ymmärrä, mutta ei mun tarviikaan

 

Ymmärrän ja en, jos kyseessä on harvoin toistuva juttu, asia on ok. Mutta mikäs minä olen jeesustelemaan, itsellekin soppa välillä maistuu.

 

No, mä en ihan vielä parin viikon ikäistä itse veisi yöksi hoitoon (siis jos syy olis bilettäminen, sairastuminen on sitten asia erikseen).

Mutta mäkään en oikein ymmärrä sitä, että kun aina sanotaan että sillä vauvalla ei ole aikakäsitystä ja että se jotenkin kärsii siitä ettei ole äidin kanssa koko ajan..
Entäs, kun meidän vauva oli esimerkiksi parin viikon iässä kokonaisen yön kahdestaan isin kanssa, kun minä nukuin kunnon yöunet eri huoneessa.. Luuliko vauva, että äiti lähti pysyvästi, vai luuliko se, että äiti käy vain vessassa? Jäikö sille traumoja, kun oli yksin isin kanssa?

Kun jossei sillä ole mitään käsitystä ajasta, miten se voi tietää kauanko on ollut äidistä erossa?

Meidän muksu oli alle 3kk kun oli ekan yön mummolassa. Oli hyväntuulinen ja iloinen koko ajan, ja tunnisti sekä äitin että isin välittömästi kun mentiin hakemaan. Ei siis myöskään yhdessä yössä unohtanut meitä.

Eli en tajua, miten se on vauvalle niin pahaksi olla erossa äitistä vähän aikaa? Ja eikö isä ole lapselle ihan yhtä tärkeä (ainakin toivon, että meidän muksulle on)? Onko vauva nyt saanut traumoja, kun isin työpäivät ovat usein 12 tuntisia? Enpä usko.

 

En ymmärrä.

Juuri näin!

 

En ymmärrä yhtään. parin viikon ikäisen vauvan vanhempien elämässä viinan ei pitäisi olla niin suuressa roolissa ellei se sitten ole (eli ongelma ).
Elokuvissa / ruokailemassa tms.käynnin ymmärrän mainiosti =)

Mistäs se vauva sitten tietää, ootko syömässä vai juomassa!?! Että traumat jää pienelle jos otat baarissa vähän sidukkaa, mutta jos katselet Brad Pittiä valkokankaalla, niin silloin vaavi ei poistumistasi edes huomaa? Oikeasti, miksi se alkoholin nauttiminen on niin hirmu synti, jos sen kumminkin osaa tehdä fiksusti? Tämän palstan kyselyissä huomaa, että monilla on periaatekysymys, että esim. yhtä saunakaljaa ei voi juoda, koska sitten on alkoholisti. Musta ei ole mitenkään erityisen ylevää kehuskella, ettei KOSKAAN juo alkoholia, vähän sama kun joku rehentelisi että ei syö suklaata koskaan.

 

Ai siis oma elämä=lähteä vetämään viinaa lapsen isän kanssa? Eikö se sitten ole omaa elämää olla kotona vastasyntyneen vauvan äitinä ja isänä. Kenenkähän elämää se sitten...*miettii*

no mutta jotkut ovat käyneet ulkona ennen raskauttakin.

Edelleenkin onko käydä ulkona=vetää viinaa Ei jummarra ei???

 

En.

 

Ymmärrän ja en, jos kyseessä on harvoin toistuva juttu, asia on ok. Mutta mikäs minä olen jeesustelemaan, itsellekin soppa välillä maistuu.

Jotenkin näin.

 

Lisään vielä. Olen siinä uskossa, että peni vauva on rehellisyyden perikuva, yleisesti oittaen voi olla varma, että se ilmoittaa jos asiat ei ole hyvin. Jos perusturvallisuus järkkyy ja vauva ikävöi äitiänsä, niin kyllä se antaisi asiasta kuulua. Jo lapsi on hoidossa olemisen ajan täysin tyytyväinen ja iloinen, en usko että mitään peruuttamatonta on tapahtunut.

 

Edelleenkin onko käydä ulkona=vetää viinaa Ei jummarra ei???

mulle bilettäminen ei ole sama asia kuin viinan vetäminen. :headwall:
bilettää voi vähemmälläkin juomisella.

 

En ymmärrä yhtään. parin viikon ikäisen vauvan vanhempien elämässä viinan ei pitäisi olla niin suuressa roolissa ellei se sitten ole (eli ongelma ).
Elokuvissa / ruokailemassa tms.käynnin ymmärrän mainiosti =)

Mistäs se vauva sitten tietää, ootko syömässä vai juomassa!?! Että traumat jää pienelle jos otat baarissa vähän sidukkaa, mutta jos katselet Brad Pittiä valkokankaalla, niin silloin vaavi ei poistumistasi edes huomaa? Oikeasti, miksi se alkoholin nauttiminen on niin hirmu synti, jos sen kumminkin osaa tehdä fiksusti? Tämän palstan kyselyissä huomaa, että monilla on periaatekysymys, että esim. yhtä saunakaljaa ei voi juoda, koska sitten on alkoholisti. Musta ei ole mitenkään erityisen ylevää kehuskella, ettei KOSKAAN juo alkoholia, vähän sama kun joku rehentelisi että ei syö suklaata koskaan.

Niinkun oon jo monesti maininnut...vauva ei sitä tiedä. MUTTA....jos 2 viikon ikäisen vauva vanhemman on päästävä viettämään kosteaa iltaa on melko suurella todennäköisyydellä kyse alkoholiongelmasta.

 

Todellakin pelkkä äidin poissaolo ei ole nyt tässä aloituksessa se pointti...vaan se syy miksi äiti ja isä ovat pois? Eli pitää päästä bilettämään...Eli jos lapsi elää sellaisessa ilmapiirissä että jo 2 viikon ikäisenä viinabileet ovat vanhempien mielestä sitä "omaa elämää" mitä pitää päästä viettämään niin se on se mikä on traumaattista vauvalle.

Mutta onhan tässä monessa vastauksessa kritisoitu nimenomaan äidin poissaoloa, ei niinkään isän. Ja ihan oikeasti, onko hoitaja isä tai vaikka mummi tai kummi, ymmärtääkö lapsi eron?

Vauva tunnistaa yleensä kyllä äidin..Hajusta,äänestä jne.Ja otteesta miten pitää sylissä.Ja jos isä hoitaa paljon niin tunnistaa sen samalla lailla ainakin melkein.Lapsella tulee turvallinen olo äidin sylissä kun yleensä äidit tietää mikä on lapselle parasta,hoito otteet on varmat kun taas esim.ei ne kummit välttämättä tunne vauvaa lähellekkään niin hyvin kuin äiti ja jos vauvalla käy johonkin niin ei kaikki osaa hoitaa ja antaa lohtua samallalailla ja saa vauvan oloa turvalliseksi..Mutta nää on taas mun mielipiteitä ja puhun omasta kokemuksesta=)

Olitko sinä Miimari sattumalta se äiti joka tupakoi raskausaikana eikä nähnyt siinä mitään ongelmaa?

Suoraan kysymykseen suora vastaus:kyllä.

Ok. Silloinhan varmasti ymmärrät että on myös näitä lapsensa etusijalle laittavia äitejä jotka eivät kuitenkaan näe mitään ongelmaa jättää 2viikon ikäistä hoitoon juhlimisen takia?

 

En ymmärrä yhtään. parin viikon ikäisen vauvan vanhempien elämässä viinan ei pitäisi olla niin suuressa roolissa ellei se sitten ole (eli ongelma ).
Elokuvissa / ruokailemassa tms.käynnin ymmärrän mainiosti =)

Mistäs se vauva sitten tietää, ootko syömässä vai juomassa!?! Että traumat jää pienelle jos otat baarissa vähän sidukkaa, mutta jos katselet Brad Pittiä valkokankaalla, niin silloin vaavi ei poistumistasi edes huomaa? Oikeasti, miksi se alkoholin nauttiminen on niin hirmu synti, jos sen kumminkin osaa tehdä fiksusti? Tämän palstan kyselyissä huomaa, että monilla on periaatekysymys, että esim. yhtä saunakaljaa ei voi juoda, koska sitten on alkoholisti. Musta ei ole mitenkään erityisen ylevää kehuskella, ettei KOSKAAN juo alkoholia, vähän sama kun joku rehentelisi että ei syö suklaata koskaan.

Tätä mä kans mietin, että mikä siitä viinan ottamisesta tekee niin kauheeta, ihan mitä tahansa muuta tarkoistusta varten voi ja saa vauvan viedä hoitoon, mutta voi jeesus sentään jos meet vetää kännit, oot ongelmainen ja huono vanhempi jnejne. Ja vaikka vetäis millaset perslärvit tahansa, entäs sitten? Jos se vauva on hoidossa, niin mitä helvetin väliä sillä on mitä vanhemmat sillä välin tekevät. Mä luulen, että nää joiden pitää kokoajan jankata että minä ja me emme juo ikinä, korkeintaan kerran sadassa vuodessa, pitävät itseään jotenkin parempina ihmisinä.

 

En

 

Ai siis oma elämä=lähteä vetämään viinaa lapsen isän kanssa? Eikö se sitten ole omaa elämää olla kotona vastasyntyneen vauvan äitinä ja isänä. Kenenkähän elämää se sitten...*miettii*

no mutta jotkut ovat käyneet ulkona ennen raskauttakin.

Edelleenkin onko käydä ulkona=vetää viinaa Ei jummarra ei???

No miten se vauvan kannalta muuttaa tilanteen, otatko vaiko etkö? Jos siis ottaja osaa ottaa niin, ettei ole niin sekaisin, että oma turvallisuus vaarantuisi huomattavasti eikä myöskään ole kiukkuinen ja kärsivä seuraavana päivänä?

 

en

 

En ymmärrä yhtään. parin viikon ikäisen vauvan vanhempien elämässä viinan ei pitäisi olla niin suuressa roolissa ellei se sitten ole (eli ongelma ).
Elokuvissa / ruokailemassa tms.käynnin ymmärrän mainiosti =)

Mistäs se vauva sitten tietää, ootko syömässä vai juomassa!?! Että traumat jää pienelle jos otat baarissa vähän sidukkaa, mutta jos katselet Brad Pittiä valkokankaalla, niin silloin vaavi ei poistumistasi edes huomaa? Oikeasti, miksi se alkoholin nauttiminen on niin hirmu synti, jos sen kumminkin osaa tehdä fiksusti? Tämän palstan kyselyissä huomaa, että monilla on periaatekysymys, että esim. yhtä saunakaljaa ei voi juoda, koska sitten on alkoholisti. Musta ei ole mitenkään erityisen ylevää kehuskella, ettei KOSKAAN juo alkoholia, vähän sama kun joku rehentelisi että ei syö suklaata koskaan.

Juuri näin...

 

Todellakin pelkkä äidin poissaolo ei ole nyt tässä aloituksessa se pointti...vaan se syy miksi äiti ja isä ovat pois? Eli pitää päästä bilettämään...Eli jos lapsi elää sellaisessa ilmapiirissä että jo 2 viikon ikäisenä viinabileet ovat vanhempien mielestä sitä "omaa elämää" mitä pitää päästä viettämään niin se on se mikä on traumaattista vauvalle.

Mutta onhan tässä monessa vastauksessa kritisoitu nimenomaan äidin poissaoloa, ei niinkään isän. Ja ihan oikeasti, onko hoitaja isä tai vaikka mummi tai kummi, ymmärtääkö lapsi eron?

Vauva tunnistaa yleensä kyllä äidin..Hajusta,äänestä jne.Ja otteesta miten pitää sylissä.Ja jos isä hoitaa paljon niin tunnistaa sen samalla lailla ainakin melkein.Lapsella tulee turvallinen olo äidin sylissä kun yleensä äidit tietää mikä on lapselle parasta,hoito otteet on varmat kun taas esim.ei ne kummit välttämättä tunne vauvaa lähellekkään niin hyvin kuin äiti ja jos vauvalla käy johonkin niin ei kaikki osaa hoitaa ja antaa lohtua samallalailla ja saa vauvan oloa turvalliseksi..Mutta nää on taas mun mielipiteitä ja puhun omasta kokemuksesta=)

Olitko sinä Miimari sattumalta se äiti joka tupakoi raskausaikana eikä nähnyt siinä mitään ongelmaa?

Suoraan kysymykseen suora vastaus:kyllä.

sithän sulle vois sanoa samat, että on surkea pää jos ei voi odotusaikaa olla tupakoimatta :xmas:

voi jee mitä jeesustelua tulikin sun suusta aiemmin

 

Todellakin pelkkä äidin poissaolo ei ole nyt tässä aloituksessa se pointti...vaan se syy miksi äiti ja isä ovat pois? Eli pitää päästä bilettämään...Eli jos lapsi elää sellaisessa ilmapiirissä että jo 2 viikon ikäisenä viinabileet ovat vanhempien mielestä sitä "omaa elämää" mitä pitää päästä viettämään niin se on se mikä on traumaattista vauvalle.

Mutta onhan tässä monessa vastauksessa kritisoitu nimenomaan äidin poissaoloa, ei niinkään isän. Ja ihan oikeasti, onko hoitaja isä tai vaikka mummi tai kummi, ymmärtääkö lapsi eron?

Vauva tunnistaa yleensä kyllä äidin..Hajusta,äänestä jne.Ja otteesta miten pitää sylissä.Ja jos isä hoitaa paljon niin tunnistaa sen samalla lailla ainakin melkein.Lapsella tulee turvallinen olo äidin sylissä kun yleensä äidit tietää mikä on lapselle parasta,hoito otteet on varmat kun taas esim.ei ne kummit välttämättä tunne vauvaa lähellekkään niin hyvin kuin äiti ja jos vauvalla käy johonkin niin ei kaikki osaa hoitaa ja antaa lohtua samallalailla ja saa vauvan oloa turvalliseksi..Mutta nää on taas mun mielipiteitä ja puhun omasta kokemuksesta=)

Olitko sinä Miimari sattumalta se äiti joka tupakoi raskausaikana eikä nähnyt siinä mitään ongelmaa?

Suoraan kysymykseen suora vastaus:kyllä.

Kumpaa itse pidät pahempana: biletys(olkoon se sit harvakseltaan tai tiheesti)vai sikiön myrkyttämistä tupakan myrkyillä?

Hassua, että tuota pidät nuin pahana, mutta itse kuitenkin olet vaarantanut lapsesi myrkyillä.

Tietenkin, ei tuo 2viikon ikäisen lapsen hoitoon jättäminen ole kauhean fiksua ja vaikee kuvitella että jollain menojalka vipattaa jo tuossa vaiheessa mutta vielä vaikeampaa on ymmärtää äitiä jonka niksat voittaa lapsen terveyden.

 

Ai siis oma elämä=lähteä vetämään viinaa lapsen isän kanssa? Eikö se sitten ole omaa elämää olla kotona vastasyntyneen vauvan äitinä ja isänä. Kenenkähän elämää se sitten...*miettii*

no mutta jotkut ovat käyneet ulkona ennen raskauttakin.

Edelleenkin onko käydä ulkona=vetää viinaa Ei jummarra ei???

No miten se vauvan kannalta muuttaa tilanteen, otatko vaiko etkö? Jos siis ottaja osaa ottaa niin, ettei ole niin sekaisin, että oma turvallisuus vaarantuisi huomattavasti eikä myöskään ole kiukkuinen ja kärsivä seuraavana päivänä?

Vauvan kannalta tilanne on erilainen siksi...että jos niin pienen vastasyntyneen vanhemman nollauskeino on lähteä ottamaan kännit on hänella mitä suurimmalla todennäköisyydellä alkoholiongelma (myönsi hän sitä sitten tai ei).Ja vieläpä jos molemmat vanhemmat lähtevät nollaamaan samaan aikaan on päihteillä aika suuri rooli siinä perheessä.

Jos taas vanhemmat haluavat viettää yhteistä aikaa ja hengähtää hetken vauvan vaativuudesta käymällä esim. syömässä ja elokuvissa...tai kavereiden luona iltaa viettämässä tai vaikka siellä baarissa pyörähtämässä (ilman kännäysmeininkiä)...ei alkolla ole silloin niin suurta merkitystä. Eikä se ole ongelma.

Alkoholiongelmista kärsivän perheen elämä on erilaista vauvan näkökulmasta...vaikka vanhemmat pitävätkin sitä harmittomana biletyksenä.

 

Ai siis oma elämä=lähteä vetämään viinaa lapsen isän kanssa? Eikö se sitten ole omaa elämää olla kotona vastasyntyneen vauvan äitinä ja isänä. Kenenkähän elämää se sitten...*miettii*

no mutta jotkut ovat käyneet ulkona ennen raskauttakin.

Edelleenkin onko käydä ulkona=vetää viinaa Ei jummarra ei???

No miten se vauvan kannalta muuttaa tilanteen, otatko vaiko etkö? Jos siis ottaja osaa ottaa niin, ettei ole niin sekaisin, että oma turvallisuus vaarantuisi huomattavasti eikä myöskään ole kiukkuinen ja kärsivä seuraavana päivänä?

Vauvan kannalta tilanne on erilainen siksi...että jos niin pienen vastasyntyneen vanhemman nollauskeino on lähteä ottamaan kännit on hänella mitä suurimmalla todennäköisyydellä alkoholiongelma (myönsi hän sitä sitten tai ei).Ja vieläpä jos molemmat vanhemmat lähtevät nollaamaan samaan aikaan on päihteillä aika suuri rooli siinä perheessä.

Jos taas vanhemmat haluavat viettää yhteistä aikaa ja hengähtää hetken vauvan vaativuudesta käymällä esim. syömässä ja elokuvissa...tai kavereiden luona iltaa viettämässä tai vaikka siellä baarissa pyörähtämässä (ilman kännäysmeininkiä)...ei alkolla ole silloin niin suurta merkitystä. Eikä se ole ongelma.

Alkoholiongelmista kärsivän perheen elämä on erilaista vauvan näkökulmasta...vaikka vanhemmat pitävätkin sitä harmittomana biletyksenä.

Joopa joo... Ja alkoholiongelman sijaan niillä vanhemmilla voi olla syömishäiriö tai pakonomainen tarve katsella elokuvia. Lakatkaa jo tyrkyttämästä tota alkoholiongelmaa joka väliin :|