yllätys plussa

Olen joskus kirjotellu tänne, kun on ollu hirveä "kolmoskuume" ja mies ei halua, kun edelliset on jo koululaisia.
Mut oltiin laittamassa hormonipolille korkean prolaktiinin ja kuukautishäiriöiden takia. Lääkäri käski tekeen rask. testin ennen ku laittaa lähetteen eteenpäin. Ja plussa tuli!
En ole viitsiny enää tehdä testejä, koska kp on 40-86 ja aina mukamas raskausoireita.
Nyt iski paniikki, pärjätäänkö me tosiaan ja onko tää ihan hullua. Tällä kertaa on etovaa oloa koko ajan, eli ei mikään autuaallinen olotila. Pahoinvointi alko seuraavana päivänä plussan jälkeen. Ikää mulla on 36.
 
Heippa!

Onneksi olkoon! Näin se luonto ratkaisi asian puolestanne. Mitkäs on nyt tunnelmat? Miten miehesi suhtautuu? Minkäikäisiä ovat vanhemmat lapsenne?

Itse kamppailen samanlaisessa tilanteessa, lapset 10-v ja 5-v, ikää minulla 34 ja vauvakuume on karmea. Mies ei kuitenkaan lämpene, tai jahkailee eli ei suostu sanomaan juuta ei jaata asiaan, ei periaatteessa kuulemma kumminkaan vastusta...
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 29.07.2005 klo 17:11 jasmiini kirjoitti:
Olen joskus kirjotellu tänne, kun on ollu hirveä "kolmoskuume" ja mies ei halua, kun edelliset on jo koululaisia.
Mut oltiin laittamassa hormonipolille korkean prolaktiinin ja kuukautishäiriöiden takia. Lääkäri käski tekeen rask. testin ennen ku laittaa lähetteen eteenpäin. Ja plussa tuli!
En ole viitsiny enää tehdä testejä, koska kp on 40-86 ja aina mukamas raskausoireita.
Nyt iski paniikki, pärjätäänkö me tosiaan ja onko tää ihan hullua. Tällä kertaa on etovaa oloa koko ajan, eli ei mikään autuaallinen olotila. Pahoinvointi alko seuraavana päivänä plussan jälkeen. Ikää mulla on 36.
Ihan varmasti pärjäät paremmin kun minä pärjäsin 18v ekan kanssa. Sulla on kokemusta ja malaisjärkeä...Juu on mullakin nykyään :D ,mutta sillon ei ollut.
 
Edelleenkin mua pelottaa , mitä tuleva tuo tullessaan. Eniten se kumpi lapsistamme -94 vai -97 syntynyt jakaa huoneen sitten jossain vaiheessa uuden tulokkaan kanssa. Sekin olis ihan hirveetä, jos tulis kaksoset. Alkuun mies ei halunnu lisää lapsia, koska ei halua alottaa kaikkea alusta ja mietti kans asuntoon mahtumista. Aika ajoin se kauhistelee tulevaa, varsinkin kun toinen lapsemme aina vaan kokeilee rajojaan.
Toki meillä molemmilla on myös positiivisia ajatuksia! Haaveillaan ja suunnitellaan. Kyllähän nämä tällaiset ajatukset on ihan normaaleja raskausaikana.
Iän takia en ehkä uskalla niin kauheesti vielä suunnitella. Aiemmat raskaudet on sujunu ongelmitta ja etovaa oloa oli vain yhden päivän, mutta nyt etoo melkein koko valveilla olo ajan. Päivä kerrallaan...
 

Yhteistyössä