Heippa!
Onko teidän lapsilla oireita ed. mainituista ja minkälaisia ne ovat teillä olleet ja minkä ikäinen on lapsi? Onko niille tehty mitään? Kuka oireisiin on kiinnittänyt huomiota? Onko tehty tutkimuksia ja mitä kautta ja kenen pyynnöstä niihin on päästy ja oliko vaikeaa päästä? Onko tutkimuksissa selvinnyt mitä?
Onko kukaan kokeillut tiettyjen lisäaineiden vähentämistä/poistamista ruokavaliosta, oliko siitä teille apua? Entäpä lisätä lapselle vitamiini- kivennäis ja hivenaineita, apua?
Kamala kysely litania, mutta mä oon pähkänny ja pähkänny voisiko meidän tytöllä olla ylivilkkautta. Perheneuvolassa käyn toistaiseksi yksin puimassa asioita. Siellä ei ole otettu kantaa huoleeni, toistaseksi. Vain ja ainoastaan sen vuoksi, koska päiväkodista saatu lausunto ei ole heidän mielestään hälyttävä.
Miksi mä olen sitten aivan loppu ja epäilen ylivilkkautta?!
No meidän tyttö on nyt 3v4kk. Siitä asti kun on liikkumaan oppinut, ei ole tahtonyt paikallaan pysyä. Menee koko ajan ja yleensä juosten, ympärilleen katsomatta. Harrastaa karkailua parkkipaikalle ym. vaikka tietää että se on vaarallista.
Puhuu kun papupata, vaikka asiaa ei olisikaan. Kertoilee mitä uskomattomampia juttuja, ovat ehkä muiden korvissa huvittavia, mutta toisaalta saattavat aiheuttaa huolestumista. Vastaa vaikkei tiedä mitä kysytään. Jankkaa "joo joo" kun jotain koittaa hänelle puhua, silti hän ei muista(??) mitä hänelle juuri on sanottu, ei siis kuuntele lainkaan. Kysyy saako, jos kielletään sanoo että tekee niinkun hän itse haluaa. Joka asiasta aivan uskomaton kädenvääntö, monesti turhaan. Tunkee kaikkea VIELÄKIN suuhunsa, ulkoota vanhat purkat ym. Saa kamalia raivareita kun ei onnistu jossain, yleensä asioissa joita ei edes vielä tuon ikäisenä tarvitse osata. Tässä nyt vain osa asioista.
Kuitenkin tytön perässä saisi koko ajan olla menemässä, kun ei usko eikä kuuntele mitään. Yleensä aiheuttaa vaara tilanteita itselleen, joten vaatii ylenpalttista vahtaamista. Kylään jos mennään tai ympärillä on paljon vieraita ihmisiä, on todella arka. Ei uskalla puhua ½-2 tuntiin kenellekkään mitään ja yleensä käyttäytyy saman ajan nätisti. Tosin sitten kaupassa vaikka paljon ihmisiä, menee vailla huolta huomisesta, ei hätkähdä eksyessään, haahuilee vain ja on kuin omassa maailmassaan.
Mä olen netistä hakenut tietoa ja kaipaisin muiden kokemuksia ja mielipiteitä. Luin että tietyt lisäaineet saattavat aiheuttaa ylivilkkausoireita, joten nyt koitan ne jättää niin minimiin kun mahdollista.
Ja mitä ihmettä mä teen jos tämä tästä vain pahenee, eikä perheneuvolassa noteerata mitenkään. Meillä myös toinen lapsi, vielä vauva, joten yksinkertaisesti tunnit päivässä tuntuvat loppuvan kesken. Kotityöt ovat jo kokonaan jääneet kun vauva kainalossa menen isomman perässä. Olen ollut isomman kanssa myös kaksin ja tehneet paljon asioita, mutta ne eivät ole muuttaneet tilannetta mihinkään. Mustasukkaisuudestakaan ei ole kyse, koska käytös oli kauan ennen vauvaa ihan samanlaista. Ja hän on todella hyvin ottanut vauvan vastaan.
Tulipahan nyt sekavasti, mutta tässä samalla olen juossut nostamaan tyttöä millon tuolirakennelmien päältä, millon ikkunalaudalta. Ja olen jo aika väsyksissä muutenkin... Mutta kiitos kun jaksoit lukea ja toivottavasti saisin täältä edes jotain pieniä vinkkeja, neuvoja, apuja tms. ihan mitä vaan!
Onko teidän lapsilla oireita ed. mainituista ja minkälaisia ne ovat teillä olleet ja minkä ikäinen on lapsi? Onko niille tehty mitään? Kuka oireisiin on kiinnittänyt huomiota? Onko tehty tutkimuksia ja mitä kautta ja kenen pyynnöstä niihin on päästy ja oliko vaikeaa päästä? Onko tutkimuksissa selvinnyt mitä?
Onko kukaan kokeillut tiettyjen lisäaineiden vähentämistä/poistamista ruokavaliosta, oliko siitä teille apua? Entäpä lisätä lapselle vitamiini- kivennäis ja hivenaineita, apua?
Kamala kysely litania, mutta mä oon pähkänny ja pähkänny voisiko meidän tytöllä olla ylivilkkautta. Perheneuvolassa käyn toistaiseksi yksin puimassa asioita. Siellä ei ole otettu kantaa huoleeni, toistaseksi. Vain ja ainoastaan sen vuoksi, koska päiväkodista saatu lausunto ei ole heidän mielestään hälyttävä.
Miksi mä olen sitten aivan loppu ja epäilen ylivilkkautta?!
No meidän tyttö on nyt 3v4kk. Siitä asti kun on liikkumaan oppinut, ei ole tahtonyt paikallaan pysyä. Menee koko ajan ja yleensä juosten, ympärilleen katsomatta. Harrastaa karkailua parkkipaikalle ym. vaikka tietää että se on vaarallista.
Puhuu kun papupata, vaikka asiaa ei olisikaan. Kertoilee mitä uskomattomampia juttuja, ovat ehkä muiden korvissa huvittavia, mutta toisaalta saattavat aiheuttaa huolestumista. Vastaa vaikkei tiedä mitä kysytään. Jankkaa "joo joo" kun jotain koittaa hänelle puhua, silti hän ei muista(??) mitä hänelle juuri on sanottu, ei siis kuuntele lainkaan. Kysyy saako, jos kielletään sanoo että tekee niinkun hän itse haluaa. Joka asiasta aivan uskomaton kädenvääntö, monesti turhaan. Tunkee kaikkea VIELÄKIN suuhunsa, ulkoota vanhat purkat ym. Saa kamalia raivareita kun ei onnistu jossain, yleensä asioissa joita ei edes vielä tuon ikäisenä tarvitse osata. Tässä nyt vain osa asioista.
Kuitenkin tytön perässä saisi koko ajan olla menemässä, kun ei usko eikä kuuntele mitään. Yleensä aiheuttaa vaara tilanteita itselleen, joten vaatii ylenpalttista vahtaamista. Kylään jos mennään tai ympärillä on paljon vieraita ihmisiä, on todella arka. Ei uskalla puhua ½-2 tuntiin kenellekkään mitään ja yleensä käyttäytyy saman ajan nätisti. Tosin sitten kaupassa vaikka paljon ihmisiä, menee vailla huolta huomisesta, ei hätkähdä eksyessään, haahuilee vain ja on kuin omassa maailmassaan.
Mä olen netistä hakenut tietoa ja kaipaisin muiden kokemuksia ja mielipiteitä. Luin että tietyt lisäaineet saattavat aiheuttaa ylivilkkausoireita, joten nyt koitan ne jättää niin minimiin kun mahdollista.
Ja mitä ihmettä mä teen jos tämä tästä vain pahenee, eikä perheneuvolassa noteerata mitenkään. Meillä myös toinen lapsi, vielä vauva, joten yksinkertaisesti tunnit päivässä tuntuvat loppuvan kesken. Kotityöt ovat jo kokonaan jääneet kun vauva kainalossa menen isomman perässä. Olen ollut isomman kanssa myös kaksin ja tehneet paljon asioita, mutta ne eivät ole muuttaneet tilannetta mihinkään. Mustasukkaisuudestakaan ei ole kyse, koska käytös oli kauan ennen vauvaa ihan samanlaista. Ja hän on todella hyvin ottanut vauvan vastaan.
Tulipahan nyt sekavasti, mutta tässä samalla olen juossut nostamaan tyttöä millon tuolirakennelmien päältä, millon ikkunalaudalta. Ja olen jo aika väsyksissä muutenkin... Mutta kiitos kun jaksoit lukea ja toivottavasti saisin täältä edes jotain pieniä vinkkeja, neuvoja, apuja tms. ihan mitä vaan!