Ylisuorittaja ja loppuun palaminen?

[vierailija]

Mietin täss että olenkohan ylisuorittaja ja palanut loppuun.
En osaa relata lainkaan.
4 pientä lasta joiden kanssa olen kotona, mies töissä.
Koti on aina oltava tip top...minä en siedä epäjärjestystä enkä likaa.
Ruoka on varmaan ylitiö terveellistä, tai ainakin melkein.
Ei röökiä, ei alkoja, liikuntaa harrastetaan jne...
Laskut maksettava etukäteen tai stressaan.
Eli miten sen nyt lyhyesti kertoisi...kikki oltava kuin oppikirjasta ja rakastan tätä hommaa et saan touhuta ja järjestäää ja siivota ja lasten kanssa pelata ja touhuta jne...eli ns.pyörittää tätä kotia, mutta...mä en osaa rentoutu lainkaan.
En osaa olla touhuamatta.
Illalla kun lapset menee nukkumaan...mä meen perästä ja aamulla nousen jo 6 aikaan taas ylös ja heti sata lasissa touhuamaan.
Mut nyt....nyt on tullu joku.
Tuntuu et tekis mieli painuu vaan peiton alle, vetää roskaruokaa, antaa kaiken olla. Itku herkkyyttäkin on.
Ja tuntuu et voimat on totaali loppu.
Nää on onneks ohi menevii tunteita ollu nyt n.viikon ajan.
Koska en mä haluu plösöks joka ei tee mitään tai välitä mistään mitään.
Mut kao se joku rentoutus juttu vois olla...mut mikä?

 

[vierailija]

Lue jotain kirjaa tai lehteä?

 

[vierailija]

Minusta tuntuu, että näännytät itsesi täydellisyyden äitimyytin alle. Miksi ja ketä varten?

Haluaisitko olla täydellinen äiti? – Näillä ohjeilla (epä)onnistut varmasti!

Pysähdyn usein miettimään, miten valtavan paineen alla me äidit nykyään olemme. Elämämme tuntuu menevän koko ajan monimutkaisemmaksi, vaikka lapset pysyvät tarpeineen ja toiveineen samanlaisina kuin aina.

hidastaelamaa.fi

 

[vierailija]

Tee raskaustesti

Hanki joku kodin ulkopuolinen harrastus, jotain muuta kuin liikuntaa, esim. kulttuuria tai kädentaitoja

 

[vierailija]

Joo kuulostaa nyt siltä mitä arvelet. Mulle kävi samoin. Lopulta olin lataamossa lepäämässä. Kun tulin kotiin, niin mies oli kyl hoitanut lapset ja siivonnut niiden kanssa, lapset sanoivat (vanhin 12v) että pärjäsivät hyvin mutta isi komensi koko ajan eikä oikein mitään saanut tehdä ettei sotketa.
Jäin siitä sitten miettimään, ja kun oli pakko luopua jostan, niin luovutin siitä järjestyksestä. Nyt meillä on 6 vuotta ollut tavarat vähän epäjärjestyksessä (puhdasta pitää kuitenkin olla) ja lapsilla jalassa eripariset sukat, eikä se ole haitannut ketään. En nimittäin halunnut luopua mm. terveellisestä ruuasta, en lasten harrastuksista, en mukavasta perhe-elämästä, enkä joutua taas samaan uupumukseen. Jostain oli kuitenkin pakko, ja tää oli mun tietoinen valinta, opetella sietämään epäjärjestystä.

Mieti mistä voisit luopua? Listaa vaikka asioita ja punnitse. Lataa kännykkään äänikirjasovellus ja ota omaa aikaa kesäisellä pihalla ja kuuntele sitä ja istu paikallasi. Tai mikä sua rentouttaakaan, niin tee sitä nyt usein.

 

[vierailija]

No siinäpä se onkin pulma kun en osaa olla. Mies välillä tekee se et lämmittää saunan ei sauna päivänä ja "komentaa" sinne. Hän yrittää hemmottelukylpyjä ja muita tehdä ja järjestää. Minä koitan selitellä että en nyt kun...mutta kyllä minä sitten menen. Kovasti hän yrittää potkia minua yksin jotain harrastamaan tai vaikka jossain käymään muuten vain mutta ei..ei ei ei kun se on turhaa niin en tietenkään mene.
Tiedän että mies pärjäisi lasten kanssa, osaa kokata,siivota jne eli pyörittää kotia.
Mutta ei...kun tiedän ettei ne tavarat ole "viivotin suorassa" oikeassa paikassa kun tulisin kotiin niin minulta hajoaisi pää.
Hauska tuo raskaustesti juttu
Muuten voisikin mutta olen koko ikäni oölut suorittaja ja lasten myötä se on vain pahentunut