Ylireagoinko? Lapsen oikeudet fyysiseen koskemattomuuteen -isovanhempien lähestymistapa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja miettii hän
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja essi:
Lisäisin vielä, ettei meilläkään appi ole ikinä leikkinyt lapsen kanssa. Jos lapsi leikkii, tämä menee joskus siihen vain kiusaamaan. Ottaa lelun ja piilottaa sen tms, josta lapsi alkaa itkemään ja appi vaan nauraa, kun luulee olevansa niin viihdyttävä meille muille aikuisille. Muuten ei ota lapseen mitään kontaktia, siis ei välillä edes tervehdi.
Itse kovasti toivon, että lapsi ymmärtää tämän olevan vain yhden ihmisen väärä tapa toimia, mutta sehän jää nähtäväksi minkä verran vaikuttaa. Oman lapsensa tunne-elämän tämä appi ainakin tuhosi.

No tässä tapauksessa olisi mielestäni perusteltua pitää lapsi appiukosta mahdollisimman kaukana, siis siinä määrin kuin se on mahdollista ja itse ainakin kommentoisin appiukolle hänen käyttäytymisestään, toisen itkulle nauraminen ei todellakaan ole tervettä käytöstä.

AP:n tilanne oli mielestäni kuitenkin lievempi, mutta tietysti heilläkin perustellut epäilynsä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja daa:
Alkuperäinen kirjoittaja essi:
Lisäisin vielä, ettei meilläkään appi ole ikinä leikkinyt lapsen kanssa. Jos lapsi leikkii, tämä menee joskus siihen vain kiusaamaan. Ottaa lelun ja piilottaa sen tms, josta lapsi alkaa itkemään ja appi vaan nauraa, kun luulee olevansa niin viihdyttävä meille muille aikuisille. Muuten ei ota lapseen mitään kontaktia, siis ei välillä edes tervehdi.
Itse kovasti toivon, että lapsi ymmärtää tämän olevan vain yhden ihmisen väärä tapa toimia, mutta sehän jää nähtäväksi minkä verran vaikuttaa. Oman lapsensa tunne-elämän tämä appi ainakin tuhosi.

No tässä tapauksessa olisi mielestäni perusteltua pitää lapsi appiukosta mahdollisimman kaukana, siis siinä määrin kuin se on mahdollista ja itse ainakin kommentoisin appiukolle hänen käyttäytymisestään, toisen itkulle nauraminen ei todellakaan ole tervettä käytöstä.

AP:n tilanne oli mielestäni kuitenkin lievempi, mutta tietysti heilläkin perustellut epäilynsä.

Tervehdyttävää lukea muidenkin tilanteista ja mielipiteistä. Itseasiassa en osannut muotoilla asiaa, mutta aivan kuin essi kirjottaisi appiukostani (oletkohan sinä se toinen miniä??? ;) ) Kun miehen perhe pitää appiukon toimintaa niin normaalina, niin itse tuntee ylireagoivansa. Niinkuin tämänkin ketjun kommenteista voi päätellä, että tavallaan sitä sitten ylireagoikin yksittäisiin tilanteisiin. Ne todelliset ylilyönnit on niin uskomattomia, että niissä jää sanattomaksi ja "se nyt on vaan aina ollut sellainen"

Siis kyllä meilläkin appiukko saattaa tehdä tuota lelun piilotusta ja nauraa lapsen itkulle "kyllä nyt kiukuttaa". Kyseessä on lähinnä hänen hämmennyksensä tilanteessa, jossa hän ei tiedä miten toimitaan. Saattaa myös sanoa 2-vuotiaalle sukulaispojalle, että "ootko syttö vai poika?" Lapsi vastaa "poika",johon appiukko "taidat olla tyttö, taidat olla tyttö, taidat olla tyttö, hehehehe".

Minä en epäile, etteikö hän parhaan kykynsä mukaan rakastaisi lapsenlapsiaan...
 

Yhteistyössä