Ylipainosta, lihavuudesta yms.. kaikkien mielipide tänne;)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Itse normaalipainoinen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
I

Itse normaalipainoinen

Vieras
Vähän väliä kaksplussalla ja muillakin keskustelupalstoilla käydään "eipäs-juupas" väittelyä siitä, onko joku lihava vai ei.
Kuten joku jo aikaisemmin toisessa keskustelussa mainitsi: jollekkin on lihava heti, kun normaalipainon raja ylittyy. Oli se bmi sitte 25,1 tai 45,1 = lihava. Toisille lihava on vasta silloin, kun liikkuminen on työlästä ja ei nää lakata varpaankynsiä.
Lihavuus voi koon lisäksi merkata eri ihmisille myös eri asioita. Toisille se lihava ei ole ollenkaan negatiivinen sana. Joku saattaa vain tokaista jonkun olevan lihava, mutta silti samalla voi ajatella hänen olevan kaunis ja ihan hyvän kokoinen.
Mä itse helposti saatan käyttää sitä lihava sanaa, koska mulla kai on vaan suppea sanavarasto :). Monelle voi jäädä hyvin negatiivinen fiba "lihavasta", mutta mä en tarkoittanut sitä niinkuin toinen ymmärsi. EI se ihminen siis ole välttämättä sairaalloisen lihava ja voi olla ihan hyvän kokoinen ja kaunis kaikesta huolimatta.

Eli ajatteletteko te, että lihava on aina sellainen, jolla on huono kunto ja joka istuu illat pitkät kotona syömässä? Vai voiko lihava teidän mielestä olla fyysisesti ihan hyvässäkin kunnossa ja pidättekö mahdollisena, että se ylipaino on ehkä jäänyt vaikkapa synnytyksistä tai masennuskaudesta tms ja ei nyt vaan ole saanut laihdutettua pois?
Mitä lihava sana teille siis sisältää?
 
Mä vedän työkseni erilaisia jumppia. Kyllä lihavalla voi olla hyvä kunto. Mun jumpissa käy säännöllisesti lihavia (sellaisia joilla ylipainoa siis 15kg-30kg) nuoria ja vanhempia naisia, joilla on ihan hyvä kunto.
Toki liikunna harrastaminen näkyy lihavassakin ulospäin. Ovat napakampia läskejä, kuin perus mäkkiläskit.
 
Minä tunnen paljon aktiivisia lihavia ihmisiä eli kokisin ajatuksen että ylipaino automaattisesti tarkoittaa syrjäytymistä ja passiivista elämäntapaa, ihan hupsuna.

Ongelma paino on silloin kun kilojen kantaja selvästi itse kokee voivansa huonosti juuri kilojensa vuoksi - (tai silloin kun hän on jostain syystä menettänyt suhteellisuutentajunsa ja saattaa esim alipainoisena kokea itsensä liian lihavaksi.)

Muulloin moisella ei ole minulle väliä, vaikka toki saatan vähän sääliä niitä, jotka muiden painosta stressaavat ja moisen sallivat kaventaa omaa maailmankuvaansa ja kanssaihmisten ymmärtämistään.
 
Mä olen liikkuva lihava. Mulla on ihan hyvä kunto. Juoksen parina kolmena iltana viikossa 5-9km lenkin ja käyn kerran viikossa uimassa. Pyöräilen töihin 4km/suunta. Mä tiedän, että kevyempänä olisi varmasti vielä parempi kunto yms. Mun mitat on noin 168cm/91kg.
Mä olen ollut samoissa mitoissa viimeisen 8-vuotta. Lihoin 20kg joskus lukioaikana. Osittain siksi, että alkoi baarit kiinnostaa ja yksi vuosi meni siinä, etä tissuttelin 2-3 iltana viikossa ja seuraavana päivänä darrapitsa. Sitten synnytyksistä jäi kummastakin kummittelemaan joku 4-5kg. En ole saanut laihdutettua kiloja pois ja laiskuuttahan se on. EN tosin ole siis kyllä vuosiin lihonutkaan ja painan parin kilon tarkkuudella saman kuin 8-vuotta sitten. Nyt olen vasta 29-vuotias, eli nuori nainen mielestäni vielä.
Mä syön tosi terveellisesti yms, mutta karkkia tulee syötyä 3-4krt viikossa. Esim. suklaapatukka. Vuorotyö verottaa osansa.
 
Mä miellän lihavaksi vasta sellaisen ehkä noin bmi30:n paikkeilta. Siinä normaalipainon ja 30:n välillä taas on ylipainoinen (vaikka toki lihavakin on ylipainoinen, mutta kyse olikin siitä että mitä minusta lihava tarkoittaa). Kun taas bmi lähentelee neljääkymmentä, käytän yleensä termiä hyvin lihava.

Eli oliskohan suunnilleen niin, että minusta lihava on suunnilleen siinä missä bmi-rajasta käytetään termiä "merkittävä lihavuus".
 
Mä olen liikkuva lihava. Mulla on ihan hyvä kunto. Juoksen parina kolmena iltana viikossa 5-9km lenkin ja käyn kerran viikossa uimassa. Pyöräilen töihin 4km/suunta. Mä tiedän, että kevyempänä olisi varmasti vielä parempi kunto yms. Mun mitat on noin 168cm/91kg.
Mä olen ollut samoissa mitoissa viimeisen 8-vuotta. Lihoin 20kg joskus lukioaikana. Osittain siksi, että alkoi baarit kiinnostaa ja yksi vuosi meni siinä, etä tissuttelin 2-3 iltana viikossa ja seuraavana päivänä darrapitsa. Sitten synnytyksistä jäi kummastakin kummittelemaan joku 4-5kg. En ole saanut laihdutettua kiloja pois ja laiskuuttahan se on. EN tosin ole siis kyllä vuosiin lihonutkaan ja painan parin kilon tarkkuudella saman kuin 8-vuotta sitten. Nyt olen vasta 29-vuotias, eli nuori nainen mielestäni vielä.
Mä syön tosi terveellisesti yms, mutta karkkia tulee syötyä 3-4krt viikossa. Esim. suklaapatukka. Vuorotyö verottaa osansa.

liikut kuitenkin ihan hyvin, ihme ettei paino putoa.
 
Mutta mistä voi tietää ihmisen bmi:n? nimittäin kaksi samoissa mitoissa olevaa ihmistä voi todellakin olla ihan erikokoisia, vaikka liikunnan määräkin olisi suuripiirtein sama.
 
Ihmettelen itsekin joskus miksei paino putoa. Olen joskus miettinyt voiko vuorotyö laittaa aineenvaihdunnan liian sekaisin tms. Mulla on kai ylipäätään hidas aineenvaihdunta ja sukuni on tukevaa sorttia.
Kyllä mä tiedän sen, että mä laihtuisin jos söisin esim. 1200kcal/päivä. Nyt syön 1800-2500kcal.
 
Alkuperäinen kirjoittaja eipäsjuupas;25039112:
Mutta mistä voi tietää ihmisen bmi:n? nimittäin kaksi samoissa mitoissa olevaa ihmistä voi todellakin olla ihan erikokoisia, vaikka liikunnan määräkin olisi suuripiirtein sama.

Ei voikaan, pelkkää arvailuahan se on :)
 
Mun mielestä on olemassa laiha, normaalipainoinen ja lihava. Eli laihan bmi on sielä normaalin alarajoissa, normaalipainoisia ollaan me kaikki tavalliset tallaajat, joita suurin osa meistä äideistä on. Lihava on mielestäni silloin kun läskiä on selvästi näkyvissä vaatteet päälläkin.
 
Olen ylipainoinen ja tällä hetkellä 164cm ja 94kg.

En ole koskaan ollut herkkujen perään. Eli olen aina syönyt terveellisesti. Ongelmana on voinut olla enemmän annosten koko: 3perunan sijaan 2 riittäisi ja aamupalaksi riittäisi kolmen leipäpalan sijaan 2 leipäpalaa yms.

Mulla oli verenpaine ja sokerit koholla työterveystarkastuksessa 3-vuotta sitten. Painoin tuolloin 98kg. Aktiivisella liikkumisella sain 4kiloa pois. Nyt painon yli 2-vuotta junnannut tuossa 94kg paikkeilla.
Käyn uimassa kerran viikossa ja uin 1-2km päivästä riippue. Sauvakävelen 4-6 iltana viikossa tunnin verran ja käyn kerran viikossa jumpassa. Liikunnan avulla olen saanut verenpaineen ja sokeriarvot normaaliksi, mikä on hyvä. Aion jatkaa liikkumista. Paino kuitenkin junnaa paikallaan, vaikka olen iltasyömisetkin jättänyt pois.
 
Mä "kategorioin" ihmiset näin:

Laiha: Selvästi alipainoinen, ei enään terveen näköinen
hoikka: normaalipainon alarajoilla tai normaalipainoinen, joka on esim. geeneiltään siro
Keskikokoinen: sellainen normaalipainoinen tai max ihan vähän ylipainoinen
normaalikokoinen: hoikasta ja lievästi ylipainoiseen
pullukka: Selvästi ylipainoa, mutta ei kuitenkaan liikaa tai mitenkään häiritsevästi
lihava: häiritsevästi, reilusti ylipainoinen
läski: jenkkiläski, vaikea liikkua, höllyvä ja huohottava

Suurin osa ihmisistä on normaalikokoisia
 
Kyllä, minäkin miellän "lihavan" ihmisenä, jonka BMI on 30 tai yli. Siinä vaiheessa alkaa olla jo sen verran rasvakerrosta, että ihminen on vähän muodoton jo. Itse olen ollut joskus lihava (BMI 32), nyt olen normaalipainoinen (BMI 24). Mielestäni en ole enää lihava, vaikka tällä palstalla aika usein väitetään, että yli 21 BMI on läski.
 
Mulla bmi on varmaan joku 32. Mulla on silti aika hoikka vyötärön seutu ja mulla erottuu eri muodot selkeästi. Mutta olenkin onnekas :) Näillä mitoilla on harvoin kellään näin hyvin muodostunutta kroppaa ;)

T: SPORTTINEN LÄSKI
 
Mulla oli joskus (no tästä on jo 3-vuotta varmaan) kuva city.fi:ssä ja juurikin täällä kaksplussalla. En tiedä muistaako kukaan. Pään olin "leikannut" pois. Pyysin ihmisiä arvaamaan mun bmi. BMI:ksi arvailtiin 24-29. 26 taisi olla yleisin vastaus. Vain tosi harva sanoi 30 tms. Mun bmi oli tuolloin 33. Mä halusin tulloin vain kai todistaa sen, että on oikeasti olemassa painavia ihmisiä, jotka on silti ihan kohtalaisen sopusuhtaisia.
Sairauden takia laihduin yli 30kg. Peräänkuulutan silti edelleen tosissani: Toiset ovat vaan todella painavia kokoisekseen ja toisinpäin.

Mittanauha on esim. parempi.
 
Mä olen pieni ja siro, kiitos geenien. Mies on taas tukevaa sorttia. Hän on myös aika kova liikkumaan ja fyysinen työ. Noh, syö isoja annoksia, mutta ei herkkutele paljoakaan.
 
Minä en tuijottaisi yhtään noita BMI:ta tai edes kiloja vaan sitä miltä näyttää ja miltä olo tuntuu. Esimerkkejäkin löytyy lähipiiristä:

pullea, muhkea, pulska = äitini, joka lähestyy 6-kymppiä, liikkuu 5 kertaa viikossa ja lisäksi kävelee/pyöräilee joka päivä, paremmassa kunnossa kuin ikäisensä keskimäärin, silti stressaa painostaan, joka on jäänyt reilut 20 vuotta sitten kuopuksen odotuksesta

lihava = minä, kaikki arvot kohdallaan, ei terveysongelmia, kiloja vaan yksinkertaisesti liikaa ja vaikka ei vaikuta jokapäiväiseen elämään niin en nyt juoksulenkille lähtisi, läski olo, mutta vyötärö löytyy, oma peilikuva miellyttää satunnaisesti :), aion laihduttaa ettei tilanne mene pahemmaksi

sairaalloisen lihava = anoppi, liikkuminen vaikeaa, terveysongelmia painon takia, joskin paino johtuu suoraan sairaudesta ja lääkityksestä, ei katso peiliin

Kenenkään painoa tai BMI:ta en tiedä.
 
Äitini on ylipainoinen eli lihava, vaikka sitä sanaakin vierasta. Silti käy lähes joka päivä pitkillä reippailla kävelylenkeillä, kesällä pyöräilee ahkerasti, tekee puutarhatöitä, joita isossa pihassa riittää jne. Eli on hyväkuntoinen.
 
Mä olen liikkuva lihava. Mulla on ihan hyvä kunto. Juoksen parina kolmena iltana viikossa 5-9km lenkin ja käyn kerran viikossa uimassa. Pyöräilen töihin 4km/suunta. Mä tiedän, että kevyempänä olisi varmasti vielä parempi kunto yms. Mun mitat on noin 168cm/91kg.
Mä olen ollut samoissa mitoissa viimeisen 8-vuotta. Lihoin 20kg joskus lukioaikana. Osittain siksi, että alkoi baarit kiinnostaa ja yksi vuosi meni siinä, etä tissuttelin 2-3 iltana viikossa ja seuraavana päivänä darrapitsa. Sitten synnytyksistä jäi kummastakin kummittelemaan joku 4-5kg. En ole saanut laihdutettua kiloja pois ja laiskuuttahan se on. EN tosin ole siis kyllä vuosiin lihonutkaan ja painan parin kilon tarkkuudella saman kuin 8-vuotta sitten. Nyt olen vasta 29-vuotias, eli nuori nainen mielestäni vielä.
Mä syön tosi terveellisesti yms, mutta karkkia tulee syötyä 3-4krt viikossa. Esim. suklaapatukka. Vuorotyö verottaa osansa.

Ja vitut juokset, et varmasti juokse, lyön vaikka vetoa. Tolla massalla et todellakaan juokse sataa metriä.
 
Ihmettelen itsekin joskus miksei paino putoa. Olen joskus miettinyt voiko vuorotyö laittaa aineenvaihdunnan liian sekaisin tms. Mulla on kai ylipäätään hidas aineenvaihdunta ja sukuni on tukevaa sorttia.
Kyllä mä tiedän sen, että mä laihtuisin jos söisin esim. 1200kcal/päivä. Nyt syön 1800-2500kcal.

Liikut siis noin 6-7 h viikossa aktiivisesti, syöt tosi terveellisesti, suklaapatukan sillon tällön, ylipainoo on silti noin 20 kiloo. Joku tässä yhtälössä nyt mättää... Ihmettelet, miks paino ei putoo ja perään sanot, että syöt jopa 2500 kcal päivässä. Hidas aineenvaihdunta...just.
 

Yhteistyössä