Pitkästä aikaa!
WP:lle isonisot onnittelu!!! Ja
Jaahasille hyvää ja rauhallista mieltä sekä kärsivällisyyttä!
Katsulla tositoimet kans lähellä, vaikkei siltä vissiin tunnukaan
Mä taidan tulla täällä perässä noiden teidän tuntemusten ja olojen kanssa. Selkää ja alavatsaa vihloo ihan huolella juuri tälläkin hetkellä. Samoin nivusissa oli varmaan joku hetkellinen hermopinne tänään, kun joka askeleella sattui niin hel**tisti. Se meni onneks ohi! Supistuksia olen oppinut tuntemaan, mutta sitten kun särkee/vihloo, niin ne supistustuntemukset häviää jotenkin sinne taakse... Ikään kuin supistais jatkuvasti
Mut näistä kaikista huolimatta ei yhtään ole sellainen olo, että lähtö synnyttämään olis ihan lähellä...
Ja ihan omaa tyhmyyttäni olen saanut nämä olot aikaseks, kun tällä vkolla en todellakaan ole levännyt tarpeeksi tai oikeastaan juuri lainkaan. Ma kestitsin vieraita koko päivän, ti ajoin moikkaamaan ystäväperhettä 150km päähän yksin autolla ja sit eilen ja tänään olen istunut yhdessä seminaarissa. Se jatkuis vielä huomennakin, mut nyt taitaa tällä tytöllä tulla raja vastaan. Nyt lepoa ja kehon kuuntelua! En todellakaan halua olla ihan poikki fyysisesti siinä vaiheessa, kun synnytys käynnistyy.
Vähän kateellisena luin Jaahas tuosta sun vauvan painoarviosta. Viime vkolla meidän vauva ultrattiin tosiaan 3,7 kiloiseksi. Tällä vkolla vatsan päältä tunnusteltuna se oli tietenkin taas kasvanut ja tämänhetkinen painoarvio oli jo siellä 4 kilon tuntumassa. Eli vaikka mulla ei ole vieläkään mikään kiire synnyttämään... Niin alkaahan se kieltämättä vähän pelottaa, että kuinkahan suureksi hän siellä oikein aikoo kasvaa...
Ja limatulppahommia ja toooodella runsasta valkovuotoa olen tainnut bongailla kans vessareissulla. Eli kai siihen on vaan alettava uskoa, että kyllä se tyyppi sieltä on ulos tulossa...
Vointeja kaikille tasapuolisesti!
Gabi 39+2