Yli kolmevitoset plussanneet / odottajat

Moro!

RD ollut mulla mukana kuvioissa tässä raskaudessa alusta asti. Eskoisesta narahdin vasta rv 30+ ja synnytin 56 cm ja 4,7 kg vauvan. Alusta asti olen siis tiennyt tulevasta RD-diagnoosista jossa narahdin heti rv 14. Onneksi, en olisi siihen liejujuominkiin suostunut enää uudestaan. Eikä sun Sofia tarvitse kaikesta hyvästä vältsisti luopua. Rasituskokeen glukoosimäärähän on ihan absurdi, ei kukaan vedä oikeessa elämässä tollasia määriä kerralla sokeria. Itse en juurikaan ole muuttanut ruokavaliota (eli syön pastaa, perunaa ja leipää), mutta en juo mehuja tai limuja, vaikka makeutusainettahan saisi käyttää. Olen jo niin tottunut tähän kirpsakkaan ja happamaan makumaailmaan, että en pysty syömään esim. tavallista maustettua jogurttia. Painoa oli 27 rvon mennessä tullut +3 kg. Aion kuitenkin hamstrata synnytyksen jälkeen alkavaan imetyskauden kestävään raivarinälkään ihan levyittäin suklaata.

Töissä ketuttaa edelleen. Pomo käyttäytyy ja puhuu kuin olisin lopettanut työskentelyn firmassa; ei palaverikutsuja tai tiedonantoja, jne. Tähän asti olen saanut järjesteltyä työt siten, että ei ole tarvinnut pitkiä aikoja seisoskella, mutta ensi viikolla tulee ensimmäinen tenkkapo eteen. Menenkin perjantaina lääkäriin hakemaan saikkua. Harmi sinänsä, sillä kesäloman alkuun ei olis enää kuin kaksi viikkoa.

Vauvavehkeitä järjestelin kaappiin jo viikonloppuna. Sain uuden hienon vanhan kaapin ja äippäpakkaus klohmotti joka paikassa tiellä. Tyhjäsin siinä samalla esikoisen säilössä olleet vauvavaatelaatikotkin ja laitoin osan myyntiin. Uskalsin luopua vain murto-osasta "poikavaatteita" ja nekin sillä tekosyyllä, että näin pienille kesävaatteille ei ole elovauvalla kuitenkaan käyttöä.

Chrissy: onnea matkaan huomiselle

Voikaahan taas paksusti!

MR ja Sanelma 28+1

 

Moikkanen,

Pippuri mä ostin tällasesta osoitteesta:
VILLAHOUSUT JA LANGAT / Royalkestot yhdet hahtuvahousut ja yhdet merino lyhytpuntit. Tulivat tosi nopsasti. Erityisesti nuo merinot tuntuu käsissä ihan kuin tavalliselta kankaalta. Hahtuvat ovat tosi pehmeät
Vähän nolottaa ostaa kun ite olen ahkera neuloja mutta ei vaan jotenkin puikot nappaa näin kesäisellä säällä. Onnea poksuntaan

Huh kun ei enää meinaa jaksaa. Masuasukki on taasen niin että painaa tuohon vasempaan puoleen. Ihoon sattuu todella huolella . Muuten olo on ihan ok..mutta kovasti olisin valmis jo siirtymään seuraavaan vaiheeseen. Mietin jatkuvasti että mitenköhän siellä masussa menee. Kun oma iho on niin kipeä istun paljon ja hieron pinkeetä masua. Kuvittelen että me kommunikoidaan sillä tavalla. Ehkä se vähän niin meneekin. Mä paijailen kun hän potkaisee jne..

Chrissylle kaikkea mahtitsempitystä urakkaan!

Mulla torstaina neuvola.. ihan kiva et on jotain mitä odottaa. Eiku kasvihuoneeseen käkkäröimään!
Mustikka ja pien mies 36+5

Ai niin piti Mma Ramotswe lle kommentoida tota ynseetä duunikuviota. Mikä kumma siinä on ettei voida hoitaa hommia edes kutakuinkin tyylillä. Toi on tosi tylsää sua kohtaan! No kohta meillä on nyytit ja muuta mielessä!

 

Heissan!

Mustikka, kiitos :heart: Olet ollut ahkerana ja pessyt jo kaiken! Ei kai sitä sitteriä tarvitse jos on istuin, tuohan olisi ollut itsellenikin näppärä vinkki.

Pippuri, ihanilta kuulosti nuo vaunut! Maltatko olla ajelematta kokoajan Kiva kun pääset ihan kohta ultraan!

Voih, ikävä tuo radi joka piinaa osaa ketjulaisista. Extratylsää vielä jos ei edes pääse hoitajan juttusille

Chrissylle onnea synnytykseen ellet ole jo synnyttänytkin!

Olen samaa mieltä Pippurin kanssa tuosta sf-mitasta. Tietysti huomattavat poikkeamat voivat antaa osviittaa monestakin asiasta, mutta pienet heitot suuntaan tai toiseen ei varmaan merkitse paljoa. Tiedän esimerkiksi äidin, jonka vähäinen lapsiveden määrä näkyi tosi pienenä sf-mittana. Niillä neuvolantädeillä on kuitenkin yksilöllinen "käsiala" noissa mittauksissa, joku saa ison sf-mitan ja toinen taas päätyy keskikäyrälle jne.

Mulle ei kuulu mitään uutta, pyöräilemään olen vaan alkanut paljon kun ei ole enää lippua. Aika vaappuvaa kyytia, tuntuu vähän hassulta =) Ihanat ilmat kerrankin! Parasta nauttia tästä "joutenolosta" nyt vielä kun pystyy, kohta vauvaorjapiiskuri 24/7 pitämässä kiireisenä, hui!

Keväthaleja!

Samettihortensia 31+2

 

Moikka

Eilen oli neuvola, neuvolatäti suositteli vakavasti harkitsemaan kotiin jäämistä. Ei ole mitään "vakavaa" muuta kuin oma olo on tukala iltaisin ja varsinkin viikonloppuisin sekä supistelee. Sanoi että ei ole tarkoitus niin että kärsin vapaa-ajan jotta jaksan jotenkuten työpäivän. Totta - mutta on niin vaikea antaa periksi... Täytyy katsoa mikä olo on viikonloppuna. Jos se menee taas tämän työviikon toipumiseen niin sitten taitaa olla parasta jäädä lepäilemään.
Muuten kaikki kohdillaan, painoa ei ole noussut raskauden alusta laisinkaan! Se on hyvä koska bmi on jotain 34 luokkaa jo ennestään. Ei siis mennyt vielä ysikymppiä rikki Vauva liikkuu todella paljon ja edelleen monii tuonne virtsarakkoon tuntuvasti.
Jostain syystä alkoi kovasti ahdistamaan se että hankintoja ei ole vielä nimeksikään. Vaatteet on koska saatiin niin paljon ystävältä mutta muuta sitten ei olekaan. Ei tässä kiire ole mutta jotenkin se vaan alkoi ahdistamaan..
Kelapaprut sain eilen joten sen hoidin heti alta pois.

Voimia ja tsemppiä kaikille loppusuoralla oleville ja muillekin

sohvi35 ja pikkuEemeli 22+5

 

Poksis 37 jee!
Tänään neuvolassa kaikki ok. Painoarvio 3300-3500! Omaa painoa tullut kilo viikossa lisää..huoh. Täti oli sitä mieltä että herra on hyvin laskeutunut ja bongasi taas supistuksen jota ite en tuntenut lainkaan.. kumpa menis synnytyskin tolleen. Heh heh.
Ihmeteltiin siinä sitten yhdessä että millonkohan tulee. Vastaus: milloin tahansa

Sohvi kandee jäädä kotiin! Vaikka ensin viikoksi ja sitten tsekata josko jaksais.

Mustikka ja lähtökuoppapoitsu

 

Joo, palattiin 15.5. iltapäivällä takaisin sairaalaan.
Kipeät, mutta melko tehottomat supistukset
Kestivät sen kuutisentoista tuntia. Sitten hieman
Ennen yhtätoista illalla poksahtivat kalvot ensimmäistä
Kertaa itse. Ja mä TYHMÄ en pyytänyt sitä spinaalia heti
Vaikka tiesin kuinka nopeasti siitä edetään.

No nyt edettiin supervauhtia. Synnytyssaliin ja pyysin spinaalin
Jota ei koskaan keritty laittamaan. Anestesialääkäri vasta selkään piirteli
Kun poika änki pihalle. Enpä tuskaistmpaa tuntia ole elämässäni kokenut,
Ilokaasu oli ainoa lohtu.

Draamaa ei puuttunut muutenkaan. Viimeisen tunnin aikana
Sydänäänet katosi vauvalta useita kertoja. Oli anestesialääkäriä, toinen
Lääkäri ja 3 kätilöä. Tippaan jo laittoivat kai leikkurin varalta,

Aika totiset paikat taisi ajoittain olla, mutta järkyttävän 2 minuutin ponnistusvaiheen
Jälkeen (vauvalla taas hätä) syntyi 9 pisteen poika 3085g ja 50,5 cm. Eli 16.5. puolella maailmaan tupsahti.

Onneksi oli vika synnytys, tuskin olisi lapsia muuten näin
Kertynyt Loppu hyvin, kaikki hyvin. Pari tuntia sitten päästiin kotiin, meinasi pää hajota sairaalassa 5 hengen huoneessa. Toissayönä nukuin 0,5 h ja viime yönä pari tuntia. Jos ens yönä onnistuis paremmin

 

Chrissy72 Onnea pojasta :flower: Hurjalta menolta kuulosti, mutta onneksi selvisitte kumpikin ehjin nahoin.

Mustikkasuu onnea matkaan... hetkellä millä tahansa

Sohvi kannattaa varmaan nyt käyttää järkeä, vaikka olisi kuinka lyhyt aika lomaan. Sitä ei itse oikein tajuakaan miten sippi on ollut ennen kuin saa levätä.

Tänään oli taas neuvola ja kuvitelkaas, kun se mun "kevytpaleo" on toiminut niin hyvin, että kahdessa viikossa paino on pudonnut 1,3kg! En ole siis ihan täydellisessä kieltäymyksessä sokerin suhteen ollut, viljat on kyllä olleet nollilla. Itse uskon, että kyseessä on lähinnä se, että turvotukset on vähempänä nyt.
Muutenkin kaikki oli kunnossa ja kuten pitääkin Varattiin jo viimeinen lääkärineuvolakin. Neiti majailee pylly korkealla minun oikeassa kyljessä ja työntää sitä välillä tosi korkealle. Nyrkeillä sitten hakataan äitimuoria alamahaan ja välillä pyöräytetään päätä rakossa, auts

Lapset ja mies on ihan järkyttyneitä, kun vauvan osat tuntuu niin selvästi mahan läpi. Ilmeisesti virkistynyt olemus on huomattu, kun vanhin tyttö kehui, kuinka mukavaa on, että olen kotona. En kuulemma huuda koko ajan:| Myönnän kyllä, että viimeiset päivät töissä oli hirveitä, kun ei ois jaksanut mutta oli vaan pakko.

Kerrottiin lapsille tästä naimisiinmenosta ja he olivat iloisia. Poika, ikuinen romantikko, sanoi, että hän on aina tiennyt, että me mennään naimisiin He ovatkin ainoat, jotka tulevat mukaan vihkimiseen.

Hormonit pistää sekoilemaan. Viime viikolla olin kuopuksen konsertissa ja siellä laulettiin Lentävä kalakukko. Minä aloin itkeä ihan hirveästi Esikoisen rippijuhlakortin kutsutekstin etsiminen pisti kyynelet valumaan myös. Postitettua sentään sain ne itkemättä...

Ihanan ihania aurinkoisia ja suorastaan kuumia ilmoja on pidellyt. Kevät on pullahtanut esiin muutamassa päivässä, ihanaa

Mukavaa viikonloppua kaikille!
Vuorikristalli ja tyttö H32+1

 

Onnea Chrissy! :flower: Peukut kaikille laskettua aikaa lähestyville!

Ja ihanaa kesää kaikille!

Jaahas ja pirpana 2 viikkoa 2 päivää

 

Tulin vielä kerran tänne kurkkaamaan "vanhojen tuttujen" kuulumisia, täällä pyörii niin monta odotuspuolelta tutuks tullutta nimeä Onnea ja tsemppiä itse kullekin vaiheeseensa! Itse kärvistelen viime metrejä, LA meni eilen, toivoa siis sopii että pian alkaisi tapahtua....

Scarleth 40+1

 

Chrissy72 lle onnea :heart::flower: ihan mielettömästi. Jännät paikat ollut teillä! Ihanaa että olette kotiutuneet ja kaikki hyvin!

Odotan tosiaan tämän oman oloni kääntymistä johonkin suuntaan. Tässä voi mennä vielä monta viikkoa huoh..oireita on jos jonkinlaista muttei mitään selkeää, ei mitään säännöllistä. Vain loputonta kipuilua siellä ja täällä. No iisisti vaan. Onneksi saa olla kotosalla. Yhtään ei huvita mennä minnee ihmisten ilmoille. Eilen istutin perunoita hitaasti pottu kerrallaan. Ompahan jokainen peruna saanut huomiota kerrakseen..että plops sinne meni ja sitten hitaasti kohti seuraavaa perunaa

Vuorikristallille mukavia äippälomapäiviä! Se vaan on niin ihanaa kun saa olla kotona

Scarleth lle onnea matkaan

Terkkuja kaikille

Mustikka ja masukki 37+2

 

Paljon onnea Chrissy72 :flower:

Scarleth onnea matkaan täältäkin!

Hauskalta kuullosti Mustikkasuu sun perunoiden istutus

Tällä viikolla vaavi säikäytti oikein huolella olemalla pari päivää tosi hiljainen, onneksi oli vaan varmaankin sellaisessa asennossa etten tuntenut tai muuten nukkui enemmän. Kävin sitten ostamassa dopplerinkin että voi kuunnella sykkeet :ashamed: mutta en paria kertaa enempää ole käyttänyt kun en halua kiusata vauvaa sillä. Turvallisuus noitten kiinalaisten vempeleitten kohdalla nyt vaan arveluttaa muutenkin. Eli taisi olla ihan turha ostos sittenkin. Nyt taas liikkuu onneksi kuten aiemminkin. Mulla potkut tuntuu muutenkin ihan käsittämättömän alhaalla, ihan karvotuksen rajassa ja siinä sivuilla. Ja ylhäällä vatsalla ei tunnu mitään. Eli voisi päätellä vaavin olevan pää ylöspäin, mutta ihmetyttää miksi käsien liikkeitä ei tunnu ollenkaan.

Kutina ollut nyt parina yönä, toivottavasti ei enteile taas hepatogestoosia. Ensi viikolla labrat ja sen jälkeen joka viikko kontrolli. Hyvä niin. Edellisessä raskaudessahan mulla oli hepatogestoosi sen verran vaikeana että pötkötin viikko tolkulla sairaalassa ja päivä kerrallaan katsottiin että käynnistetäänkö vai ei, onneksi kuitenkin vasta viikolla 38. Nyt jännittää uusiutuuko tauti vai ei, mutta 70% todennäköisyyden antoi sillon kätilöopiston sisätauteihin erikoistunut lääkäri uusiutumisriskiksi. Eli olen asennoitunut siihen että tauti puhkeaa ja yllätyn iloisesti jos näin ei käy. Mua kyllä pelottaa kyseinen tauti, onneksi kyllä sitä hoidetaan hyvin nykyään.

Ihanat ilmat ulkona, mutta mulle riittää kyllä nämä lämpötilat ja toivon kerrankin viileätä kesää

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Alissia 23+0

 

Onnittelut Chrissylle vielä, sain päivitettyä syntyneiden tietoja etusivulle asti. Sitä vaan ihmettelen kun millasofian rivillä on ylimääräinen rivinvaihto, enkä saa sitä mitenkään pois. Ei näy koodissa kuitenkaan mitään... Höh. Koitetaan elää sen kanssa silti

Alissia: Mä huomasin jossain vaiheessa tuossa rv 25 läheisyydessä, että vauvan meiningit jotenkin hiljenivät välillä pitkiksikin ajoiksi ja huolestuin hiukan. Aika on näyttänyt, että tuo tarkoitti meillä vaan selkeämpää unirytmiä. Ensinnäkin vauveli tuntuu nukkuvan pitempiä aikoja putkeen häiriintymättä varsinaisesti mun tekemisistä. Sitten taas ollaan aktiivisia, mutta nuo lepojaksot ovat olleet selkeästi pitempiä kuin aiemmin. Eli ei semmoista vähän väliä töpsöttelyä vaan joko nukutaan tai sitten ei. Ja välillä on tosiaan päiviä, että tyyppi on ollut sellaisessa asennossa (ei tosin enää, kun alkaa olla jo kokoa niin paljon, että kaikki liikkeet tuntuvat), etteivät liikkee tunnu niin selkeästi tai että lepäilee ja keräilee voimiaan enemmän. Sitten taas seuraavana päivänä otetaan takas ja kunnolla Hepatoosi ei kyllä ole mikään kiva juttu, mutta kuten sanoit, hoidettavissa ja seuranta on ainakin tiuhaa sulla!

Scarlethille ja kohta Mustikallekin saa toivotella tervemenoa

Mun pitäs ottaa mallia tuosta Vuorikristallin kevypaleosta tiukemmin. Viljoja menee päivittäin ja niistä olisi kyllä varaa karsia, kun tiedän niiden a) turvottavan ja b) vaikuttavan verensokeriin epäedullisesti. Jätski on kyllä yks asia, mistä en luovu!

Katselin listoista, että heinä-elokuulle on budjetoitu monia vauveleita tässä ketjussa. Hauskaa... Mutta onhan tuossa kesäkuun tulokkaitakin vielä edessä, joten odotellaan niitä nyt ensin

Pippurihäntä 28+4

 

Heippa taas kaikille :heart:

Sohville voimia, jää vaan joksikin aikaa lepäilemään, raskaus on rankkaa...

Nauratti tuo Mustikkasuun "menis synnytyskin näin ettei huomaa suppareita", ihana! Sulla on kyllä niin lähellä nyt tuo homma! Perunatkin saivat erityisthuomiota istutuksessa, aivan ihanaa!

Isot onnittelut Chrissylle! Olipa pelottava synnytys ja tuo sairaalassa olo on kyllä kamalaa, toivottavasti olet jo kotona nauttimassa vauvasta.

Vuorikristalli, oot kyllä uskomaton, että saat vielä painoa putoamaan tuossa vaiheessa! Hyvä, että pääsit nyt kotiin eikä tarvi olla yhtä kireänä, töissäkäynti raskaana on kyllä tukalaa. Naureskelin myös tuolle Lentävälle kalakukolle, se onkin niin herkkä ja romanttinen biisi =)

Scarlethille hirmusti onnea matkaan!! Ehkäpä oletkin jo tositoimissa

Alissia, harmittaa puolestasi tuo hepatogestoosi, pidän hulluna peukkuja, että säästyisit siltä tällä kertaa! Tuleeko se yleensä tässä vaiheessa vai miten? Luulisin, ettei vielä 20+ vauvan liikkeiden kuulukaan tuntua siellä ihan ylhäällä, ainakaan minulla ei tuntunut vielä. Tietysti huolestuttaa! Sehän on vielä aika pikkuinen, minullakin tuntui siellä ihan ihan alhaalla ne liikkeet, vasta muistaakseni lähemmäs rv 30 on siellä ihan ylhäällä elämää. Hyvähän ostos tuo doppler on, nyt voit aina tarkistaa asian kun huolettaa

Pippurihäntä, kiitos kovasti kun jaksat päivitellä listoja! Ei varmaan haittaa ylimääräiset rivit ketään. Kesä+jätski=välttämättömyys

Täällä voidaan paksukaisesti. Raskaana oleminen taas vähän kyrsii....koin tässä pari päivää sitten ekaa kertaa tässä raskaudessa niitä oikeita supistuksia (varmaan helteestä ja valvomisesta johtuen peräti 5 kpl) ja kyllä pelästyin miten selviän synnytyksestä...ne supparithan sattuu ihan hirveästi, olin unohtanut!! Neljän viikon tauko taas neuvolakäynneissä, vasta ensi viikolla seuraava käynti. Muutoin on alkanut aika lailla turvottaa, oon ihan kamalan näköinen & tuntuinen Lapset ovat sairastaneet kauheesti kaikkia tauteja, astmaatikon kanssa ollaan oltu välillä kiipelissä kohtausten kanssa. Toivottavasti tulokkaalla ei olisi mitään pitkäaikaissairautta, kääk. Kauheasti on alkanut kohtu supistelemaan ja siitä tulee aika tukalat oltavat. Valivali.

Hyviä vointeja kaikille kuitenkin toivottelisin :hug:

Samettihortensia 32+0

 

Eipä ole juurikaan koneelle ehtinyt ja meinannut jo vallan unohtua, että täälläkin kävin itteni listaan aruksimassa. Työ vie enimmän ajan ja koti hyvänä kakkosena, vaikka samassa pihapiirissä molemmat hommat on. olen onnitunut polttamaan nakhani eka kerran 20 vuoteen ihan kunniakkaasti. Mä en pala, en rusketu ei niin mitään. ikuinen liitulaivan kapteeni. Mutta appajee, mitäs nyt tapahtui. olen varsinainen pinkki porsas, jonka nahkaan sattuu jo pelkkä tulenvire. Odotan innolla kuoriutumista, sillä ne palaneet liepareet lähtee ennen pitkää kuitenkin. Viimeistään siinä vaiheessa, kun nuorin siskoni painaa yo lakin päähänsä, minä kiskon kuolutta nahkaa naamasta ja käsistä. Ihan vain lievin kauhunsekaisin tuntein ajattelen tuota asiaa. Mulla oi kyllä aurinkorasvaa, mutt todennäköisesti suojakertoimet oli kadonnu talven lumien myötä kaapissa jonnekkin. Mietin hiljaa mielessäni, vaikuttaako raskaus tuohonkin, että nyt sitten paloin. Vai paistoiko aurinko jotenkin eri tavalla...hmmm...En ole palanut yhdenkään muun odotuksen aikana. En niin missään vaiheessa ja tasan yhtä paljon olen viettänyt aikaa ulkosalla.

Pahoinvointi kehtasi piinata kokonaisen viikon. Muut pienet oireet, kuten tissien arkuus ja väsymys o kyllä tallella. Lemmariruoka maistui samalta, miltä voisin kuvitella koiran jätöste maistuvan. pakkasesta sulatettu jauheliha lemuaa tukiolle, joten joku muu pastaa tai sit ei syödä sitä. Himoitsen puolestani näkkäriä ja jävettä. Ei sinällään paha. Pahempiakin juttuja on edellisillä kerroilla ollut. En vieläkään voi tajuta miksi lakritsikastike maistui hernesopassa hyvältä tai popparit mansikkajätskin kans. Noh, mulla nyt on normaalistikkin vähän kummia makuelämyksiä, joten hormoonien piikkiin.

Hajuaisti o nkyllä selkeästi kehittynyt tässä alkumetreillä. kasvihuoneesa ei tomaatit tuoksu, ne löyhkää. Ei niin kuvottavalle, mutta se haju iskee kuin pajavasara päin näköä, kun kasvihuoneen oven avaa. Kurkku huoneessa ei ole samaa ongelmaa. onneksi. Mietin vain paljonko jää myyntiin, kun ne kurkut on myös sinä himoruuan listalla. Tänään pitäis mennä sitä perunaa kans istuttaan. E tiedä mihin haarniskaan sitä pukeutus, kun menee jokunen aika auringossa kylvökoneen päällä istuissa. Tää nahka ei nyt kestäis yhtään mitään ylimääräistä.

Varhain ultra ja neuvola on 27.5. Saas nähä onko sielä ketään kotona. Viime raskaudessa oli kaikki ongelmat ja oireet jokka puuttu edellisen viiden aikana. Nyt on vähän sillai normaalimpi olo, kun ei koko ajan tarvi olla huutelemassa pöntön kautta likakaivolle tai makaamassa vuotojen takia alkumetreiltä sängynpohjalla. Eipä ollu hääppöinen odotus tuo edellinen, mutta nyt on kyllä sen verran pieni oireinen olo, että mietityttää heman onko tula ketään.

Ajatukset on olleet ristiriitaisia muutenkin. Meille ei pitänyt enää yhtään vauvaa tulla. Mun piti vain keskittyä näihin joita on ja tuleviin mumman mussukoihin. Jossain vaiheesa jo pakokouhu meinas oottaa ylivallan ja ajattelin, ettei musta enää ole tähän. Vieläkin vähän tuntuu, että tuleeko tästä mitään, jaksanko, kykenenkö, onko tämä viisasta. Pelottanut ihan sairaan lujaa, että jokin menee vikaan. Terveys ei kestä tai pienellä on jotain vialla. Ei olis eka kerta. Yksi geneettinen keskeytys on mulla takana. Keskenmenojakin muutama. Mut kaippa nämä ajatusten vellomiset on kuitnekin ihan tavallisia. Mietityttää vain.

Onnea vauvan saaneille:flower::heart:

Milla-Sofia 7+3

 

Milla-Sofia: Hauskasti kirjoittelit tuosta palamisepisodista Päivän piristys, vaikka itse tilanteesi ei tietenkään ole mitenkään naurettava. Palanut iho on varsinainen kärsimys. Tuo haju- ja makuaistin muuttuminen alkuraskaudessa oli kyllä järkytys, vaikka muistin esikoisesta niin käyvän. Kaikki maistui suoraan sanottuna p*skalta ja suussa velloi koko ajan semmoinen ällöttävä sivumaku. Ainoastaan pakastemansikat ja vissy tuntuivat helpottavan sitä. Onneksi tuohon tottui ja myöhemmin ruoka onkin taas maistunut paremmin kuin hyvin... vaa'asta päätellen

Jotkut tosiaan ottavat paremmin/herkemmin aurinkoa itseensä raskaana ollessa. Mulla tämä ilmenee kesakoiden moninkertaistumisena, kun en ruskettuvaa sorttia ole ollenkaan. Palamisen kanssa saan ollakin tarkkana, enkä kaipaisi enää enempää maksaläiskiksi muuttuvia pirskeitä naamalleni. Ne mitkä nuorempana olivat söpöjä pisamia ovat näin neljänkympin ovella enemmänkin mummoläiskiä

Huomasin muuten erään asian tänään mahdottomaksi: varpaankynsien lakkaus. Jonain ihmeen akrobatiasuorituksena ja hengityksen salpautumisenkin uhalla sain sudittua värit varpaan kärkiin, ainakin sinne päin ja nyt toivon, että tuo lakka kestää pari kuukautta! Tai sitten joku muu saa lakata ne ens kerralla. Käytännössä aivan mahdotonta vääntäytyä semmoiseen asentoon enää, jossa pääsisi käsiksi kynsiin yläpuolelta. Voitte kuvitella mimmoinen ähkinä ja puhkina on käynyt kun lähemmäs 160cm pelkkää mahaa yrittää taivuttaa itseään kasaan... Alakerran tyyppi pönki vaativasti kylkiluuhun tuon episodin aikana ilmeisesti viestittäen, että herraisä suorista mamma itsesi, tänne tukehtuu!

Turvotus on myös saapunut sormiin eli vihki- ja kihlasormukset taitavat päästä mukaan tästä eteenpäin vain kaulaketjussa. Ne olivat niin naftit muutenkin, että tämä oli odotettavissa lämpimien kelien saapuessa.

Jaahans, lupasin lähteä iltapäivällä pojan kanssa kenkäostoksille. Ehkä sieltä jotkut ballerinat tarttuu itsellekin mukaan kesäkäyttöön.

Lämpimiä kevätpäiviä toivotellen,
Pippurihäntä rv 28+6

 

Moikkanen!
Milla-Sofialle tsempppiä punoitukseen.. Mulla kanssa pisamia tai mitä ruskeita läiskiä nää nyt sitten on pitkin kasvoja. Selkeesti helpommin tarttuu väriä ja näitä pläiskiä. Miehen mielestä olen tosi söpö niiden kanssa mutta itsestä näyttää siltä että omistan viikset ja nenän tilalle on tullut ruskea alue. Mikäpäs siinä. Hmm.. neuvolassa tätiä hymyilytti kun katsoi mun naamaa ja sanoi sitten että ihanaa on niin reippaan ja terveen näköstä. Joo o.

Pippuri mulla kanssa varpaat ovat hieman jääneet huonolle hoidolle. Sain tuossa männä viikolla edes hieman leikattua kynsiä ja pehmennettyä ihoa..en edes haaveile enää lakoista. Kohtalaisen nolo olo oli laittaa sannikkaat jalkaan. Kauniit jalat on niin ihanat! No ehkä jalkahoitoon sitten joskus kesämmällä

Samettihortensialle voimia tylsiin sairastamisiin. Mulla on kanssa usein mielessä toive, että kumpa olisi suht terve tämä tulokas. Meillä on perheessä kahdella vaikeahkot pikkulapsisairastelut. Ne mietityttää myönnän. Se on vaan niin paljon raskaampaa jos on jokin lapsen hyvinvointiin liittyvä juttu. Meillä ei ole mitään tukiverkkoa muuta kuin mitä rahalla saa.. sekin joskus mietityttää. Mutta toisaalta rahallakin saa. Täytyy vaan muistaa hoitaa myös itteensä ja miestä! Toisaalta kaikki voi mennä hyvinkin. Eikä se niin kauheeta ole jos joku sairaus on kumpa vaan pienen ei tarvitsis olla kauhean kipeä, sitä on niin vaikea kestää.

Alissia mulla tuntui liikkeet pitkään yllättävän alhaalla..siis tosiaan ihan bikinirajoilla. Jotenkin on semmonen mielikuva että eihän se vaavi siellä voi olla! Liittyy varmasti tuohon vaiheeseen ja siihen missä asennossa kohtu on. Joillainhan tuossa vaiheessa on kovasti ylöspäin ja joillain (kuten mulla) melkoisesti takaviistoon kallellaan.

Täällä vaan katellaan ja ihmetellään. Olen jotenkin aivan pysähtyneessä tilassa. Kaikki päivät samanlaisia..ei suppareita viime lauantaisen session jälkeen. Silloin olin varma että nyt tuli lähtö...supisti melko säännöllisesti ja tiukasti. Mutta ohi meni. Aamulla ei mitään eikä siis edelleenkään yhtään mitään. Oikeastaan olen voinut ihan hyvin. Ainut ongelma on uskomattomat pissahädät. En jaksa oikein mennä minnee kun koko ajan pitäis päästä pissalle. Eikä sitten tule oikein mitään kuin pientä lirua. Mutta kun nousen niin taas pitäis jo päästä. Olen koittanut antaa olla että nyt on vaan pissahätäinen olo koko ajan. Hyvähän se sinänsä, kertoo että lähtövalmiina ollaan Yritän tehdä kaikkea kivaa mistä tykkään..lukea ja ommella ja tehdä kaikkea käsin. Jotenkin vaan herpaantuu hommat ja taas lähtee mieli tuonne oman navan tietämille.

Mustikka ja möhkiäinen 37+6

 

Huomenta!

Ilmottauduin tännekin mukaan vaan enpä ole sitten paljon kirjotellut. Jos nyt jotain yrittäs Tuntuu vaan ettei tässä vaiheessa oikein oo mitään mistä kirjottaa, kun te muut ootte jo niin pitkällä Lueskelin teidän jutut ja totesin, että ite pääsin edellisessä raskaudessa helpolla, mielenkiinnolla odotan mitä nyt on odotettavissa, meneekö yhtä kivuttomasti vai on täysin erilainen. Aika ainakin kultaa muistot, koska en yhtään muista miten mulla edellisessä raskaudessa oli ällöä olo, sen verran ainakin, että vissy ja salmiakit oli parhaat kaverit jossain vaiheessa. Nyt ei tulis mieleenkään niitä tähän oloon ottaa. Karmee nälkä koko ajan, en tajuu mikä toukka tuolla asuu, kun tuntuu ettei mikään syöminen riitä |O Väsymystä oli vähän jossain vaiheessa, mutt ei ehkä samalla tavalla kuin edellisessä tai sit se on vasta edessä. Nukkuminen rupee oleen näköjään mitä sattuu, menin nukkuun puolen yön aikoihin ja olin hereillä jo vissiin ennen viittä : / Tästä se alkaa, en nuku enää kuin tukki joka yö. Nyt ei voi edes ottaa hyötyä irti ja nukkua kotona ollessa miten lystää, kun toi 3-vuotias vähän rajottaa...paitsi sillon jos isäntäki on kotona.

Kävin eilen varhaisultrassa, ihan oma mielenrauhan vuoksi. Tämähän on minun kolmas raskaus. Ensimmäinen päättyi tuulimunaan, joka todettiin rv 12 nt-ultrassa ja voin sanoo ettei siinä vaiheessa ollu yhtään kivaa! Toinen raskaus menikin sitten hyvin, mutta todellakin kävin varhaisultrassa, kun en halunnut kokea uudestaan mitään vastaavaa. Nytkin kaikki oli kunnossa :heart: Neuvolan mukaanhan eilen olis ollu 7+1, ultraavan lääkärin mukaan 7+0, että vaihtelee kyllä noikin. Pikkuinen vastas 6+6 eli oli kyllä sitä mitä pitikin. Kokoa huimat 9,2mm :heart:

Eipä mulla tähän hätään muuta, parin viikon päästä eka neuvola ja siitä onkin pian nt-ultra

Kolibrinkukka 7+2

P.s. sori omanapaisuus :ashamed:

 

Kolibrinkukka: Just eilen mietinkin, että mitenkähän sulla alku on lähtenyt käyntiin. Nuo alkuajat ovat kyllä ihan tuoreessa muistissa edelleen...
Paljon onnea hyvistä ultrakuulumisista ja toivottavasti tää raskaus on sulle yhtä helppo kuin edellinenkin! Mulla esikoinen oli fyysisesti superhelppo, nyt periaatteessa kaikki on mennyt sujuvasti myös, jos ei alun pahoinvointia lasketa.

Tuo varhaisultra oli mullekin ihan ehdoton juttu, vaikka km-taustaa ei olekaan. Jotenkin en oikein uskaltanut ajatella mitään, ennen kuin oli nähnyt että joku siellä majaa. En todellakaan olisi voinut odottaa viralliseen ultraan asti sinisilmäisenä. Tosin sitten jännitin np-ultraa kuitenkin, että onko siellä enää ketään ja sen jälkeen rakenneultraan että onko kaikki hyvin ja siinä välissä piti murehtia kaikenmaailman (kasvu)kipuja ja tuntemuksia eli käydä kertaalleen yksityiselläkin ultrassa Sen jälkeen kun liikkeet alkoivat tuntua selkeästi, helpotti oikeasti. Saa jotain konkreettista todistetta toisen olemassaolosta vähän väliä.

PH 29+2

 

Huomenta!

Onnea Chrissy! :flower:

Kolibrinkukka ja Pippurihäntä; sama täällä. Musta varhaisultran pitäisi kuulua joka kunnassa ja kaupungissa ihan vakiohjelmaan. Kauheeta odottaa vauvaa monen monituista viikkoa ja sitten todetaankin, että eivaineskaan. :/
Niin ja Milla-Sofia, tuut tänne vaan kaataan kaikki mielen murheet ja ilot. Tsemppiä tän päivän vu:aan ja neuvolaan!

Otin töistä saikkua viimeiseksi työviikoksi ja yllätyin kuinka ymmärtäväinen työterveyden lääkäri oli asialle. Neuvolalääkäri kun halusi, että yritän viimeiseen asti vuoroja vaihtelemalla olla töissä. Olisinkin ollut, jos vaan niitä olisi pystynyt jotenkin pyörittämään. Vaikka pakko myöntää, että kun isimiehen kanssa ehdittiin parina päivänä hengaileen kaksistaan kotona ja käytiin yhdessä lounaalla, niin olihan se ihan ihanaa. En edes muista edellistä kertaa! Tänään on mun ihan ikioma päivä ja suikkasen kohtsillään vähän kaupoille ja syömään. Huomenna on esikoisen viimeinen tarhapäivä, joten otan ilon irti enkä pode huonoa omatuntoa.

Voikaa hyvin! Tsemejä ertyisesti loppumetreillä kärvisteleville!

MR ja Sanelma 30 poks oho! :O

 

Moikka

Varhaisultrassa kävin minäkin, aivan ehdoton juttu jotta tiesi asukkaan olevan paikallaan. En vain voinut kuvitellakaan että odottaisin viikolle 12.

Ihana lukea kun moni on jo päässyt "lomille" Itsellä jäljellä 7 viikkoa mutta en usko kunnon kestävän tuota aikaa ja joudun jäämään pois aiemmin. Viikonloppu meni taas kerätessä voimia työviikkoon... Nukuin ja nukuin. Ei ole sekään kivaa. Ja olot jatkuu tukalana.

Äitiyspäivärahapäätös tuli, tulot pysyy plusmiinus nollana äitiysloman ajan koska vuonna 2011 tulot oli isommat kuin nyt Jee! Isona miinuksena ja yllärinä tuli että elokuussa ei tule juurikaan tuloja koska päiväraha maksetaan jälkikäteen. Mutta onneksi tulee heinäkuussa lomarahat meillä molemmilla ja hankinnat mitä vielä pitää tehdä tulee siltikin onnistumaan eikä aiheuta tuskaa. Hope sou....

Vauvan liikkeet tuntuu todella ylhäällä jo jota ihmettelinkin mutta kaipa tällaisen persjalkaisen sf mitta kasvaa sitten suhteessa nopeemmin ja yltää kyljet kuin pidemmän tyypin. Ja liikkeet tosiaan tuntuu, erityisesti aamuyöllä ja maha velloo puolelta toiselle kun hän siellä päättää liikkua vielä kun tilaa on Vaikka iskuja satelee paljon ja melko lujaa niin nautin jokaikisestä! Välillä töissä säikähdän kunnon moksautusta kun keskityn johonkin työtehtävään

Lääkärineuvolan aikaa odottelen, terkalla ei ollut sitä viime neuvolassa antaa. Lääkäripula kuulemma syynä.. Se pitäisi olla siinä 10.6. alkavalla viikolla. Seuraava neuvola on 4.7.

Paino oli vieläkin pudonnut tänään kun kävin vaa'alla, puoli kiloa viime neuvolasta joka oli 15.5. Elikkä nyt on tilanne se että painon nousu raskauden alusta 0 kg. Jostain syystä teen itselleni hirveän haloon painosta. Olen miestäni muistuttanut että kun se tulee nousemaan ja alan panikoimaan niin muistuttaa että se on ihan normaalia. Painoin vuosi sitten 75kg johon olin ihan tyytyväinen vaikka kaikkien laskureiden mukaan 160 senttiselle tuokin on ihan liikaa. Lihoin parisuhteen myötä 10kg joista koen suurta tuskaa..

sohvi35 (24+2)

 

Huomenta,

Täällä päivät mataavat samalla kaavalla. Hirveästi ei ole voimia ja pieni loppuväsymys on edelleen ilmassa. Kärvistelen lähinnä kotona kun kaupungilla on niin tukala liikkua tän masun kanssa. Tänään yritän kuitenkin mennä vihdoin ostamaan imetysliivit
Kävin loppuviikosta neuvolasta jossa painoarvio alkaa hiipimään kohti neljää kiloa. Se on helppo uskoa huoh tämän olon kanssa. Sinänsä voin ihan hyvin mutta myönnän että pieniä pelkoja vauvan koosta alkaa nousta mieleen..kun mitään.. siis ei niin mitään synnytykseen viittaavaa ole kuulunut kohta kahteen viikkoon. Ei supistuksia, ei limaista vuotoa ei mitään Kohdunpohja oli kasvanut 36,5 ja tosiaan vauva kasvaa ja kehittyy hienosti. Varmasti joo.
Turvotusta on tullut erittäin paljon. Sormet ovat aamulla nakit ja jalkoja särkee. Onneksi on ihana ilma ja voi kölliä menemään riippukeinussa. Öisin herään n. klo: 4 silloin katson leffoja ja sarjoja yle areenasta.

Nyt tuli tällasta mutinaa.. terkkuja kaikille ja lisää lämpöaaltoja.

Mustikka ja möhkiäinen 38+5

 

Mustikkasuu - ehkä se on nyt vaan tyyntä myrskyn edellä. Hienoa kuitenkin, että vauva voi hyvin ja sulla on se riippukeinu Se on kyllä ihan mahtikeksintö!

Sohvi - Mulla on myös ollut tuon painoasian kanssa tekemistä henkisesti. Noussuthan se on, heti plussauksesta tuli kiloja. Etenkin pyöreiden kymmenien täyttyminen tuntuu jotenkin päänupissa. Oon sen 160cm about pitkä ja painoin ennen raskautta 65kg, ekassa neuvolassa heti 7rv 67kg. Nyt ollaan 74-75kg:ssa rv 30-31 paikkeilla. Eli lähtötilanne oli jo pyöreänpuoleinen (syksyllä keräsin 5kg ylimääräistä ennen plussaa....)ja kyllä tuo nousu tässä kropassa tuntuu, vaikka sinänsä raskaudenaikaiseksi ihan ok tämä 8kg ekasta neuvolasta. Haaveissa olisi, että kokonaisnousu jäisi sinne 11kg paikkeille. Mutta toisaalta taas katsoisin niin, että pääasia on se vauvan hyvinvointi. En voi itseäni kituuttaakaan kilojen pelossa, koska se ei tee vauvalle hyvää. Eikä myöskään asiasta stressaaminen. Tarkkana saa kuitenkin olla, etenkin niiden kuuluisien tyhjien hiilarien kanssa, ne kun tuppaavat kertymään tähän kroppaan ihan turhaan. Niistä ei vauvakaan kostu.

Ja mitä noihin liikkeisiin ja sf-mittoihin tulee, niin meillä persjalkaisille tosiaan se tila loppuu keskikropasta aika nopeasti ja kohdunkorkeus tuntuu suurelta, mullahan oli rv 27 mitta 26cm. Huomenna nähdään, miten on kuukaudessa taas kehittynyt. Ylöspäin tuo ei enää ole päässytkään kasvamaan tuon jälkeen minusta. Liikkeet keskittyy suurimmaksi osaksi tuohon ylävatsalle ja kylkiluiden alle. Välillä isommat voltit sitten tuntuu koko mahassa. Nivusissa pienempiä töykkimisiä. Mun villi veikkaus, että on enimmäkseen raivotarjonnassa, mutta vielä on tehnyt kuperkeikkaakin. Viimeksi viikonloppuna.

Mrs R:lle rauhaisia lepopäiviä! Tässä kuitenkin on vielä matkaa niin kannattaa ne levon hetket ottaa, mitkä vaan voi ja sopivassa määrin sitten sitä mukavaa puuhasteluakin Rakkauslounaat on ihan parhautta! Siitä onkin aikaa, kun me ollaan semmoiselle päästy. Ehkäpä ens viikon ohjelmaan mahtuisi yksi ;D

Pesänrakennus kiihtyy. Todettiin, että on aika luopua akustisesta pianosta, jolle on kerrostalokämpässä on aika vähän käyttöä. Saadaan dumpattua se maalle äidin hoteisiin, mutta nyt vaan oottelen pianonkuljettajan ilmoitusta siitä, minä päivänä tuo pystytään hakemaan. Tilalle on tarkoitus rakentaa 150cm leveä kaapisto. Säilytystilan tarve on polttava jo nyt... (äitiyspakkaus olohuoneen nurkassa, kun mihinkään kaappiin ei mahdu laittamaan vauvakamoja). Hankinnat on muuten suht hyvällä mallilla.

Sitten vaan jatketaan odottelua

PH 29+6

 

Nopeat kuulumiset 30+0, neuvolassa kaikki hyvin! Hemppakin noussut, joten ei enää Obsidania tähän kroppaan. Painoa sopivasti lisää, osa siitä kyllä parin päivän sisään kertynyttä turvotusta ja sf-mitta keski- ja yläkäyrän välillä. Äitiyspolin ultran mukaan vauva kasvaa sopusuhtaisesti, odotettavissa vähän keskimääräistä pienempi ja lääkärin mukaan about saman kokoinen tyyppi kuin esikoinen, eli -1 käyrällä. Esikoinen oli täysiaikaisena syntyessään 49cm ja 3120g.

Verenpainetaudilla ei ole ollut vaikutusta vauvan kehitykseen, arvot ovat pysyneet kurissa koko raskauden ajan. Painoarvio tällä hetkellä n. 1,5kg ja kohdunsuulla ei mitään muutoksia! Vaikka on tullut välillä ihan sarjana harjoitussuppareita, joista osa ihan tuntuvia.

Me saadaan siis jatkaa elämää ihan samaan tahtiin kuin tähän asti eikä tartte enempää ravata äitiyspolilla ellei neuvolassa tule jotain kasvun hidastumista ilmi tai liikkeet yhtäkkiä vaimene. Mutta nuo nyt on ihan normaaliraskaudenkin seurantaan kuuluvat ohjeet. Nyt ollaan jo sen verran pitkällä, että jos nyt jotain akuuttia romahdusta tulisikin, niin sitten vauva hoidettaisiin maailmaan tavalla tai toisella ja sillä olisi jo kohtuu hyvät tsäänssit selviytyä, joka päivä paremmat. Mä olen niin onnellinen Pieni, suloinen tyyppi :heart:

PH 30+0

 

Moikka!

Tänään oli sokerirasitus, ei ollenkaan niin paha mitä olin kuullut. Yksikin kaveri sanoi että sokerirasituskoe on yksi pahimmista asioista mitä hän tietää joten aika "omituisin" fiiliksin menin sinne. Ei tehnyt tiukkaa olla syömättä 12 tuntia ja sitten kun sai juotavaksi sen mehun joka maistui vadelmalle niin talttui pahin nälkä. Ekat 15 min oli heikko olo mutta sitten se meni ohi. Huomenna tuloksia, peukut pystyyn että arvot kohdillaan

Lääkärineuvola vasta 26.6. ja sitten heti seuraavalla viikolla neuvola. Ei mielestäni mitään järkeä.. Tässä tuli nyt sellanen 6 viikkoa neuvolan ja lääkärineuvolan väliä ja sitten siellä ravataan heti peräkanaa. Ei auta valittaa

Hyviä vointeja :flower:

sohvi ja Eemeli 24+3

 

Huomenta

Niinhän siinä kävi että narahdin sokerista kohta neuvolaan hakemaan mittauslaite ja ohjeita. Olin ihan varma että kaikki ok ja meinasin jopa jättää väliin koko testin mutta joku vaisto sano toisin. Kauhukuvat 5 kiloisista sokerivauvoista saa jaksamaan. Jostain syystä harmittaa ihan vietävästi tää tuomio :ashamed:

Sohvi ja Eemeli 24+4