V
Kyllä opiskelijan opintotukeen lasketaan mukaan myös opintolaina. Se ei ole markkinaehtoinen laina, vaan tuettu. Marginaali on kulutusluotoksi olematon, valtio takaa sen, valtio antaa siitä opintolainahyvityksen ja jos jopa kävisi niin ikävästi, että jää pienituloiseksi valmistumisen jälkeen, niin kela maksaa jopa korkoavustuksen. Korkoavustus tarkoittaa sitä, että Kela maksaa valtion takaaman opintolainasi korot kokonaisuudessaan.
Opintotukeen ei kuitenkaan lasketa ilmaista koulutusta, joka sekin ilman muuta pitäisi paperilla laskea, jotta se tulisi näkyväksi. Nythän sitä ei ns. lasketa mukaan ja sitä kautta arvosteta. Se kuitenkin on arvoltaan kymmeniä tuhansia euroja vuodessa, eli voisi sanoa sen olevan jopa kaikkein merkittävin tuki, mitä yhteiskunta opiskelijalle Suomessa antaa.
Opintolainaakaan ei Suomessa jätetä nostamatta siksi, että pelättäisiin lyhennyksiä opiskeluaikana - koska sitä ei opintojen aikana makseta. Opintolainaa ei jätetä nostamatta siksikään, että pelättäisiin ettei heti valmistumisen jälkeen saisi töitä, sillä valmistumisen jälkeen maksetaan pari vuotta pelkkiä korkoja ja jos on PA, niin jopa ne maksaa Kela. Opintolainaa ei jätetä nostamatta siksikään, että pelättäisiin ettei pari vuotta valmistumisen jälkeen olisi työpaikkaa. Suurin syy nostamatta jättämiselle on se, että pelätään sitä, että kun työelämä alkaa niin ei olekaan varaa shoppailla, reissata, ostaa autoa ja tehdä kaikkea muuta kliffaa. Sillä se opintolaina pitää maksaa (osittain) takaisin. Se ei kuitenkaan ole oikeasti validi syy vaatia rahaa veronmaksajilta, että koska itse haluaa työelämän alkuvaiheessa esim. kivan auton.
Tämän takia jätin itse aikoinaan myös lainan nostamatta. Halusin ajatella pitkäjänteisesti ja juurikin niin, että kun liksa alkaa juosta, niin haluan ostaa jotain kivaa, enkä lyhennellä entistä elämää. Tällä ratkaisulla oli toki hintansa ja se oli töiden tekeminen opintojen ohessa. Illat ja viikonloput, kesästä nyt puhumattakaan, painoin hommia. Mutta näin jälkikäteen ajateltuna olisin toki voinut tehdä toisinkin. Ei se laina olisi ehkä huono vaihtoehto ollut. Olisin sen maksanut takaisin ja silti olisi riittäneet rahat mukaviinkin juttuihin.
V
vierailija
Vieras
Mitä sä sönkötät ihan yksinkertaiseen asiaan. Se on laina, ei tuki. Onko tää sulle jotenkin vaikea ymmärtää? Haet sä asuntotukea pankista asintoo ostaessas? Korkotukea voi saada kymmenen vuoden ajan: jos korko ylittää korkotukiaikana 3,8 %, valtio maksaa 70 % tämän tason ylittävästä korosta.
Kela maksaa vuosittain vajaat 40 miljoonaa euroa asumistukia omistusasuntojen omistajille.
Asuntolainan valtiontakaus on mahdollinen jokaisesta ostettava asunnosta. Takaus voidaan myöntää henkilölle, joka omistaa ostettavasta asunnost vähintään 50 %. Valtiontakauksen edellytys on myös se, että henkilö ostaa asunnon omaan käyttöönsä ja muuttaa siihen vakituisesti ja niin edelleen.
Sitten tulisi ajatella myös muut tuetut lainat tukina. Jos laina ja tuki ovat mielestäsi tässä sama asia.
Itse otin ison opintolainan ja ostin melko kivan auton.
Työskentelin myös läpi opiskelujen ja maksoin parissa vuodessa lainan pois kärsimättä lainkaan.
V
vierailija
Vieras
Suurempi osa tuista saisi olla lainaperusteisia. Esimerkiksi jos työmarkkinatuesta ja ansiosidonnaisesta työmarkkinatuesta puolet olisi lainarahaa niin se motivoisi löytämään töitä nopeammin.
V
vierailija
Vieras
Mistä persaukiset elämäntapatyöttömät mitään pystyisivät maksamaan lainojansa takaisin?
Voitaisiinko ajatella välillä, että suuryritykset maksaisivat yritystuet takaisin?
Paljonkohan nää tuulimyllybisnekset ovat kaikkiaan imeneet rahaa.
Uutta tukea15 000 000 €/ tuulivoimala, vaikka Pekkarisen tuet pikkuhiljaa loppuukin. | Uusi Suomi Puheenvuoro
(YLE 15.2.)”Suomen Hyötytuulelle on myönnetty 30 miljoonan euron investointituki merituulivoimaloiden rakentamiseen Porin Tahkoluotoon. Investointihankkeessa toteutettaisiin kaksi merituulivoimalaa…
puheenvuoro.uusisuomi.fi
Pekkarinen teki tuulivoimapäätöksen: vävyn firmalle kilahti 50 000 euron potti rahaa
Ex-ministeri Mauri Pekkarisen vävyn firma sai 50 000 euron osingon appiukon johdolla tehdyn tukijärjestelmän ansiosta.
www.is.fi
V
vierailija
Vieras
Tuulimyllybisnes on sitä vihreää siirtymää...Voitaisiinko ajatella välillä, että suuryritykset maksaisivat yritystuet takaisin?
Paljonkohan nää tuulimyllybisnekset ovat kaikkiaan imeneet rahaa.
Uutta tukea15 000 000 €/ tuulivoimala, vaikka Pekkarisen tuet pikkuhiljaa loppuukin. | Uusi Suomi Puheenvuoro
(YLE 15.2.)”Suomen Hyötytuulelle on myönnetty 30 miljoonan euron investointituki merituulivoimaloiden rakentamiseen Porin Tahkoluotoon. Investointihankkeessa toteutettaisiin kaksi merituulivoimalaa…
Pekkarinen teki tuulivoimapäätöksen: vävyn firmalle kilahti 50 000 euron potti rahaa
Ex-ministeri Mauri Pekkarisen vävyn firma sai 50 000 euron osingon appiukon johdolla tehdyn tukijärjestelmän ansiosta.
V
vierailija
Vieras
Tuulivoimaloiden rakentamisen tukeminen on verovarojen viskomista tuuleen.
Tuulivoimaloiden rakennuskustannuksien kuoletusaika tuotetulla sähköllä on 30-40 vuotta, mutta sinä aikana niitä on korjattava ja uudistettava monen monta kertaa.
Tyynellä seisovat muistomerkkeinä.
”Yksi tuulivoimayhtiö on saanut tukia 283 miljoonaa euroa – tuulivoimaa tuettu yhteensä lähes 1,5 miljardilla”
https://www.is.fi/politiikka/art-2000008616898.html
Kommentistasi näkee, että et ole koskaan perehtynyt opisntotuen rakenteeseen. Kuten tuosta YLEn jutustakin saattoi lukea, on opintolaina ollut opintotukea jo 50 vuotta....
Aika monet muutkin tuet ovat lainoja ja/tai takauksia. Yritystuet, joilla avustetaan vientikauppaa, esimerkiksi.
Itse aikanaan otin opintolainaa kahtena vuotena, muuten rahoitin opintoni työllä.
Ensimmäisen omistusasunnon hankintaan sain tukea vanhemmilta. Mutta en suinkaan rahaa, vaan pankkilainan takauksen.
Viimeksi muokattu:
V
vierailija
Vieras
No seTämä nimillä ja mielikuvilla asioiden luominen on ihan perussettiä politiikassa.
Usein kansalaiset eivät ymmärrä, ja puhuvat kohta samaa kieltä, ja iloitsevat asioista jotka päätettiin taas kansalaisten eduksi, eiku!
Ei lainoja ja tukia kannata alkaa sekoittamaan, tai sitten on oikein tehdä selkeä linjaus.
Kommenteistasi näkee, että sinulla ei ole hajuakaan mistä kirjoitat. Yritystuki saattaa olla myös lahjarahaa, Esim. vientiin suuntautunut tuki voi olla juuri sellainen mitä ei tarvitse maksaa takaisin.
Juu, näinhän se menee, että useat saavat tukea vanhemmiltaan, olet onnekas! Toivottavasti osaat arvostaa! Meillä kaikilla ei ole yhtä hyvät lähtökohdat.
Eikä yrityksille esim vientiin suunniteltua kiito-rahoituspalvelua.
Vai pitäisikö kirjoittaa kiito-avustuspalvelu?
V
vierailija
Vieras
V
vierailija
Vieras
Valvirassa suojatyöpaikkoja?”Valvira ei ole evännyt miehen toimilupaa, sillä sen mukaan toisessa Pohjoismaassa saatu rikostuomio ei automaattisesti vaikuta työlupiin Suomessa.”
”Mies on työskennellyt muun muassa terveyskeskuksissa Etelä-Pohjanmaalla sekä Mehiläisellä vielä tämän vuoden helmikuussa. Mehiläinen ei kommentoinut HBL:lle sitä, onko mies työskennellyt lasten kanssa.”
WAU!
Jos näin on niin huono juttu.
Kannatan täysillä opiskelijoiden soluasumista. En pelkästään sen edullisuuden vuoksi vaan myös yhteisöllisyyden vuoksi. Seura tosin kannattaa valita huolella jos ei ole vahva persoona. Ettei mene pössyttelyksi tms!
Suomesta tulisi saada yhteisöllisempi. Yhteisöllisyys on kaiketi hiipunut…
Kun me aikoinaan muutettiin tänne meidän kylään odottaessani ensimmäistä, niin täällä oli vahva yhteisöllisyyden tuntu. Sellainen ihana koko kylä kasvattaa mentaliteetti, jossa olin vahvasti mukana. Kylän lapsia oli meillä aina kylässä. Askarreltiin ja otin lapsia retkille mukaan. Oli hyvin palkitsevaa nähdä myös naapurin lasten kasvua ja kehitystä.
Nykyään 17-vuotta myöhemmin yhteisöllisyys ei näyttäydy kovin vahvana. Ihmisistä on tullut itsekkäämpiä, eikä heitä kiinnosta usein tehdä asioita yhteisön hyväksi. Se miksi näin on tapahtunut meidän yhteisössä, ovat muun muassa taloushuolet jotka ovat johtaneet eroihin, ihmiset ovat käpertyneet - he eivät uskalla dumauksen pelossa avautua vaan pitävät asioita itsellään. He kokevat epäonnistuneen. Nykyään koetaan nolona hakea apua tai kertoa tästä - ilkkujia on paljon. Ihmisistä on tullut enemmän itsekeskeisempiä ja dumaavat mielellään muita saaden ilmeisesti itse pönkitystä omalle ”paremmuudelleen”.
Yhteisöjen hiipuminen on suuri sääli! Olisimme yhdessä huomattavasti vahvempia.
Apropoo,
emme muuten välttämättä ymmärrä esim. jonkun vähäosaisen lisäarvoa mitä hän voi tuoda. Meidän kylällä oli ihana vanhempi liikuntarajoitteinen nainen joka osallistui aina kaikkeen - hän muun muassa ohjasi pihan lapsia ja piti muutenkin järjestystä yllä. Lapset auttoivat kantamaan hänen kauppakassit ja pitivät hänelle aina ovia auki.
Opintolaina on osa opiskelijan tukia. Tässä nyt vaikka yksi linkki:
Opiskelijan tuet - Korkeakouluopiskelijat
Opiskelijan tuet, opintoraha, asumistuki ja muut tärkeät Kelan palvelut opiskelijalle. Tutustu lisää sivustoltamme aiheeseen.
korkeakouluopiskelijat.fi
Ja jos valtio ei lainan ehtoihin ja korkoihin mitenkään puuttuisi, vaan sanoisi opiskelijalle, että "hae itse lainaa pankista jos rahat ei riitä", niin sittenhän se ei olisi tuki. Mutta koska se on valtion taholta järjestelty ja annettu vakuudet, niin ilman muuta se on tuki. Näin se katsotaan yritystuissakin. Ei yritystuetkaan ole kaikki riihikuivaa rahaa, vaan vakuuksia ja lainan takauksia valtion puolelta.
Suomalaisopiskelija saa pohjoismaisessa vertailussa toiseksi eniten ilmaista rahaa (jota ei siis tarvitse maksaa takaisin). Meillä sitä annetaan muita enemmän asumistuen muodossa. Lisäksi sitten voi nostaa valtion tukemaa ja takaamaa opintolainaa.
maa opintoraha + asumistuki
Suomi 268 + 430 = 698
Ruotsi 342 + 111 = 453
Norja 464 + 0 = 464
Tanska 860 + 142 = 1002
yle.fi
maa opintoraha + asumistuki
Suomi 268 + 430 = 698
Ruotsi 342 + 111 = 453
Norja 464 + 0 = 464
Tanska 860 + 142 = 1002
Kuinka paljon suomalainen opiskelija saa tukia verrattuna ruotsalaiseen, norjalaiseen ja tanskalaiseen? Selvitimme
Korkeakouluopiskelijoiden tuet poikkeavat merkittävästi toisistaan Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Tanskalaisen opiskelijan saama opintoraha on suuri suhteessa lainaan.
yle.fi
Viimeksi muokattu:
Meillä on varmaankin joku kommunikaatio-ongelma tässä.Opintolaina on osa opiskelijan tukia. Tässä nyt vaikka yksi linkki:
Opiskelijan tuet - Korkeakouluopiskelijat
Opiskelijan tuet, opintoraha, asumistuki ja muut tärkeät Kelan palvelut opiskelijalle. Tutustu lisää sivustoltamme aiheeseen.
Ja jos valtio ei lainan ehtoihin ja korkoihin mitenkään puuttuisi, vaan sanoisi opiskelijalle, että "hae itse lainaa pankista jos rahat ei riitä", niin sittenhän se ei olisi tuki. Mutta koska se on valtion taholta järjestelty ja annettu vakuudet, niin ilman muuta se on tuki. Näin se katsotaan yritystuissakin. Ei yritystuetkaan ole kaikki riihikuivaa rahaa, vaan vakuuksia ja lainan takauksia valtion puolelta.
En viitsi vatkata samasta asiaa.Ja taas tämäkin menee toistamiseksi, mutta menköön - vielä kerran sedät:
Mitä tulee yritystukiin tai oikeammin yritysavustuksiin - niitä kyllä on.
Näitä avustuksia ei yrityksen tarvitse maksaa takaisin. Kannattaa nyt heti googlettaa jotta te molemmat sedät näette tämän.
Molemmat näytätte olevan yhtä tietämättömiä.
Niin siis yritystuki on sekä rahaa, että lainan takauksia. Opintotuki on sekä rahaa, että lainan takauksia. Miksi tätä pitää vatkata? Ei tässä käsittääkseni ole kommunikaatio-ongelmaa. Ymmärsin ehkä väärin, kun luulin sinun ajattelevan ettet pitäisi sitä lainaa minään tukena, vaan pelkkää käteistä?
Sitten on vielä yritysavustus, kulkee sanalla rahoitus. Joko tutustuit tähän.
Sitä ei makseta takaisin.
V
vierailija
Vieras
V
vierailija
Vieras
Ei ole tietoaOnko siinä joku soppari sitten minkä ulkomaalaiset allekirjoittavat, esim. että sitoutuu kehittämään x-määrän erittäin tuottavia innovaatioita tai sitoutuu työskennellä Suomessa x-aikaa, maksaen veroeuroja, ennen kuin on lupa muuttaa maasta pois/maksaa kertakorvauksella saamansa koulutus ja muut edut.
Maksaako suomalaiset veronmaksajat verorahoista kenelle tahansa maahan sisään päässeelle ulkomaalaiselle täysin veloituksetta/(mitättömällä lukukausimaksulla?) koulutuksen+korkeakoulutuksen, terveydenhuollon, tuet ym?
Onko tämä teidän mielestä järkevää? Ja paljonko tähän uppoaa kaikenkaikkiaan rahaa? Onko tämä veloitukseton koulutus, elo ja olo muuten huomioitu haittamaahanmuuton kustannuksissa?
Onko tiedossa kuinka moni käy kouluttautumassa ilmaiseksi/puoli ilmsisekdi Suomessa ja palaa sitten kotimaahansa?
Sulle nyt tuottaa kipuilua termi "tuki". Sanan tuki sysonyymi on "apu" ja "avustaminen". Ja avustamista on muutkin asiat, kuin vain vastiikketon rahan antaminen. Voin esimerkiksi tukea köyhää ystävääni rahallisesti, mutta yhtä hyvin voin tukea häntä pyrkimyksissään eduskuntaan, tai voin olla henkisenä tukena hänen kohdatessaan elämän haasteita. Sana tuki ja avustus ei siis todellakaan tarkoita vain ja ainoastaan vastiikketonta rahaa.
Esim. business.fi joka neuvoo yrityksen perustamisessa kertoo sivuillaan näin: "Start upit voivat hakea avustusta Business Finlandilta myös tuotteiden kehittämiseen. Tämä tuki on kuitenkin lainarahaa, joka pitää maksaa takaisin. Lainarahoitus on kuitenkin edullista muihin vaihtoehtoihin verrattuna, eikä vakuuksia yleensä tarvitse antaa."
