Vastalause maallistumiselle?
Kristillisten koulujen oppilasmäärän kasvu ei yllätä Helsingin yliopiston uskontotieteen tutkijaa Tuomas Äystöä. Hän arvioi sen olevan luonnollista seurausta yhteiskunnan pitkään jatkuneesta maallistumisesta.
Yhä harvempi suomalainen kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon, ilmoittaa olevansa kristitty tai uskovansa Jumalaan.
Kun kirkko liberalisoituu, karkaavat esimerkiksi sateenkaarilinjan ja naispappeuden vastustajat pienempiin uskonnollisiin yhteisöihin.
”Yksityiskouluihin liittyy aatteellisia intohimoja. Ne voivat tarjota jotain muuta kuin kunnallinen peruskoulu”, uskontotieteen tutkija Tuomas Äystö sanoo
Kristillisen koulun valinta voi olla myös mielenilmaisu. Äystön mukaan Isossa-Britanniassa kyselytutkimuksissa on havaittu, että ihmiset saattavat sanoa olevansa kristittyjä, vaikka eivät oikeasti olisikaan.
– Näin he haluavat viestiä, etteivät ole esimerkiksi muslimeja tai liberaaleja. Kyseessä on siis jonkinlainen poliittisen mielenosoittamisen muoto, hän selventää.
Äystö ei kuitenkaan uskalla arvioida, liittyykö kristillisten koulujen valintaan poliittista mielenilmaisua. Ainakin kristillinen oikeisto on Suomessa toistaiseksi hyvin pieni ryhmä.
Sosiologian emeritusprofessori Harri Melin Tampereen yliopistosta näkee kasvavan suosion taustalla vahvan arvokonservatismin.
Hän painottaa, että elämme nyt keskellä eurooppalaista sotaa ja ympäristökriisiä. Myös perhemallit ovat koetuksella ja moni kipuilee seksuaalisuutensa kanssa.
Perinteiset, huolta pitävät ja sitovat yhteisöt ovat hajonneet.
Kristillinen koulu voikin tarjota huolehtivan yhteisön maailman myllerryksiä vastaan.
yle.fi
Kristilliset koulut ovat lisänneet suosiotaan. Perheet perustelevat valintaa perinteisillä arvoilla, yhteisöllisyydellä ja tapakasvatuksella.