yksinodottajat

Meille syntyi raskausviikolla 33+1 ihana pieni keijuprinsessa. Hän on pian kolmiviikkoinen ja pian pääsee sairaalasta kotiin

eksä vaati verikokeita oO. Vaikka ite petti ja läks. No, käytiin antaa näytteet, mies ei oo vielä käynyt mut kai se pian käy.
Eikä oo nähnyt edes kuvaa saatika kuulumisia kysellyt.
Rankkaa on ollu yksin tasapainoilla kodin ja sairaalan väliin mut selvitty ollaan. Mun äiti on ollu iso apu.
Saa nähdä miten alkaa arki pyöriä kun pieni tulee kotiin.

 

Hei vaan!

Hyvin te tulette pärjäämään yksiksennekin lapsen/lasten kanssa. Itselläni pian 6-vuotias poika ja kahdestaan ollaan oltu 9 raskausviikolta saakka. Huonoja päiviä tietysti välillä on ollut, mutta niistä on yli menty. Huumori on auttanut minua ja on tarttunut poikaankin. On niin mukava aamulla herätellä poikaa hoitoonkin, kun hänkin aika usein purskahtaa nauruun jostakin jutusta ihan unenpöpperössä.

Nyt vain epäilen olevani uudelleen raskaana ja ns. vahinko tämä olisi, vaikkakin ihana sellainen. Olen aina toivonut saavani useamman lapsen. Hitsi, kun piiitkästä aikaa uskaltauduin tutustumaan mukavaan mieheen ja käymään treffeillä jne. niin vajaan parin kuukauden tuntemisen jälkeen olisinkin raskaana. Pojan isän kans oltiin yksissä 9 vuotta ja lasta yritettiin yli kaks vuotta ja lapsettomuushoitojakin aloiteltiin. Vajaa kuukausi plussa-testistä mies jäi verekseltään kiinni pettämisestä ja sit halusi erota.

Nyt en tiedä, miten uudelle tuttavuudelle kertoisin, jos testi plussaa näyttäisi...vielä en ole testiä uskaltanut tehdä, kun kuukautiset ei ole vielä myöhässä. Oireet vaan on niin voimakkaat...paljon voimakkaammat kuin pojalta aikanaan.

Elämä heittelee välillä tosi kovasti, ettei aina meinaa ymmärrystä riittää. Sisarellani miehensä kanssa on sekundääristä lapsettomuutta...toista lasta ovat yrittäneet yli vuoden.

Mukavaa talven alkua

 

Itsekseni myös odotan, ihan alussa vasta (rv 7). Todella hämmentävä tilanne, mutta kai esikoisen odottaminen hämmentäisi vaikka olisi joku sitä yhdessä hämmästelemässäkin.

Vielä ei oikein osaa pelottaa, en ehkä ole vielä ihan tajunnut asiaa. Lueskelin samassa tilanteessa olevan blogia Raskaana ja yksin Lilystä, ehkä sen valoisan tuntuinen asenne auttaa muitakin.

 

Hei kaikille!
Aika hiljaista täällä yksinodottajien ketjussa, mutta ajattelin huhuilla josko täällä joku vielä kirjoittelis
Olen 32v yksinodottaja ja tällä hetkellä viikkoja olis 18+6. Puoliväli siis lähenee ja maha kasvaa. Liikketkin tuntuneet jo muutaman viikon ja onhan se vaan aivan mahtavaa ajatella että oma lapsi se siellä polskii :heart:

Mitäs muiden odottajien arkeen kuuluu?

 

Moi! Minä odottelen myös esikoistani ja yksin. Olen odotellut yksin alusta asti. Olen viikoilla 23+5. Juu vatsa kasvaa ja poika potkii jo kovasti... olin ultrassa ja poikaa veikkasivat mutta en nyt ala ostella vielä sinisiä vaatteita Millainen tausta sinulla on? Itse seurustelin lapsen isän kanssa 2 kuukautta ja erottiin ennen kuin sain tietää raskaudesta. Jätin miehen koska hän joi liikaa, oli sekopää humalassa ja en vaan rakastanut kysesitä miestä... Nyt olen onnellinen että olen tässä tilanteessa että olen yksin. Olen saanut nauttia raskaudesta eikä minun ole tarvinnut olla suruissani erosta... Voimia sinulle ja masu-asukille

 

Hei Mimosa Kiva että jotain eloa vielä tälläkin palstalla. Ai poikaa odottelet. Onneksi olkoon! Mulla ei vielä tietoa, ensi viikolla toivottavasti saan tietää. Jännittää kovasti vaikka ei mulla kyllä mitään sukupuoli toivetta ole. Kuhan muuten olis rakenneultrassa kaikki hyvin Ja mun kyl varmaan on pakko sit jo päästä jotain oikean väristä tulevalle pikkuihmiselle hankkimaan et toivotaan etteivät ihan väärässä ole. Haha

Itse olen myös alusta asti odotellut yksikseni. Orastava suhteen alku lopahti siihen kun huomasin olevani raskaana ja kerroin miehelle joka sanoi heti ettei halua olla asian kanssa missään tekemisissä. Kehtasi vielä suuttua etten halunnut aborttia tehdä! Oon kyllä sitä mieltä et parempi tollanen mies poissa kuin kuvioissa....

Mä olen kanssa oikein sinut tämän yksin odottamisen kanssa ja voin rehellisesti sanoa että ei ainakaan vielä ole tullut haikailuja kumppanin perään. Musta on ollu ihanaa että olen saanu keskittyä täysin itseeni ja mahaani kantamatta huolta suhteesta. Olen myös onnekas koska mulla on ihan mahtavat ystävät ja perhe joka tukee mua ja haluaa olla joka askeleella mukana. Että ei tässä onneksi ihan yksin olla

Mites sun raskaus on noin yleisesti ottaen menny? Ootko päässy suht helpolla vai halailitko pyttyä ekoina kuukausina?

Aurinkoisia ajatuksia sulle ja pikku poitsulle

 

Heippa!
Täällä kanssa yksi yksin odottava. Viikkoja nyt tasan 24. Ennestään mulla on 12v poika ja 10,5v tyttö. Nyt poikaa odottelen. Näkyi niin selvästi rakenneultrassa, että olen uskaltanut poikien vaatteita jo ostella. Ja huuto.netistä niitä saa tosi halvalla ja tosi siistejä
Mä olen ollut yksin viikosta 15 lähtien. Äijästä paljastui ihan hirveä narsisti ja kanssa olisi mun halunnut tekevän abortin. En tosiaankaan halunnut sitä tehdä, koska lapsi oli kuitenkin ihan terveeksi todettu ja oikein tervetullut minulle. Isommat muksutkin ovat ihan innoissaan tulevasta pikkuveljestä
Hiukan pelkään kyllä, että äijä rupee vaatimaan oikeuksiaan jossakin vaiheessa, vaikka on monesti sanonut, että voin kasvattaa lapsen yksin. Onneksi sillä on nyt uusi tyttöystävä, joten toivon sen antavan mun olla rauhassa.
En ollenkaan mieti miten tulen pärjäämään lapsen kanssa yksin. Olen ollut yksinhuoltaja jo yli 8 vuotta ja hienosti on mennyt Uutta miestä en edes haluaisi. Olen niin kyllästynyt miehiin ja heidän oikkuihinsa, että mielummin olen muksujen kanssa keskenään.
Mä olen 39v ja asun Turun lähettyvillä. Entä te?

 

Täällä asustellaan Nurmijärvellä. Kirjoittelinkin jo tänne aiemmin taustoja joten en jaksa alkaa koko tarinaa alusta kirjoittamaan,löytyy siis aiemmin kirjoitetuista jos jotakuta kiinnostaa..
Mutta siis lyhyesti esikoinen 1,5v ja toinen tulossa nyt rv 30+4 La siis helmikuun puolessa välissä.
Erottiin exän kanssa syksyllä ja hänen kanssaan tekemisissä edelleen esikoisen vuoksi. Esikoinen on hänellä joka toinen vkoloppu ja näkevät he yleensä viikollakin.

Itse kovin hellyyden kipeä ja yksin olo toisinaan kovin rankkaa sen suhteen.Muuten tässä kai ihan ok mennyt. Maha kasvaa ja nyt vasta alkanut tulla ongelmia, oik. jalka ei oikeen pidä taitaa olla hermot jumissa selässä tjt...

 

Heips Riina ja millanen Mukava kuulla teidänkin tarinoita ja kuulumisia. Itse asun Helsingissä ja tosiaan ensimmäistä odotan

Kumpaakos se millanen odottelee? Vai tiedätkö edes? Taitaa olla sulla liikkuminen sit aika hankalaa sen jalan takia. Ilkeä tommonen vaiva ku viel toinenkin aika pieni siinä hoidettavana....Onneks sulla kuitenkin hyvä exä joka kantaa vastuuta ja haluaa olla mukana lasten elämässä.

Omalla kohdalla tuntuu että varmaan se kun alusta asti odottanu yksin niin ei tavallaan osaakaan kaivata sitä kumppania kun sitä ei missään vaiheessa ole ollut. Olisikin varmaan ihan eri asia jos aluksi olisi ollut ja ero tulisi kesken kaiken.

Riina, aivan mahtavaa että ne sun isommat lapset innolla jo odottavat tulevaa pikkuveikkaa Hän on ainakin sitten erittäin toivottu ja tulevaisuudessa varmaan myöskin erittäin hoivattu

Itse vaan ensiviikkoa odottelen ja peukut pystyssä jännitän että kaikki hyvin ja että sukupuoli selviäisi

 

Kiva huomata et meitä yksin odottavia on ympäri suomea Eilen tosiaan kävin lääkäri ultrassa ja varmistin vielä kerran että onko se nyt poika ja kyllähän minä sen itsekkin näin että poika se on :heart: Ei minulla tosiaan ole mitään sukupuoli toiveita mutta jotenkin tuntuu vaan et on mukava valmistautua siihen et millainen ihminen sieltä mun elämääni tulee Joo kyl se rakenneultra jännitti muakin. Aluksi jännitin sitä sukupuolta ja sit aloin panikoimaan et onko kaikki kunnossa... no kun näin taas vauvan ja siellä se iloisesti heilui menemään niin kyllä helpottunut olo valtasi mielen

Joo on kyllä jotenkin niin paljon järkevämpää ettei edes yritä väkisin saada lapselle isää jos isä ei sitä halua. Toistaiseksi olen päättänyt että seurailen tilannetta että miten tuo lapseni isä ryhdistäytyy tuon alkoholin suhteen ja sitten katsotaan että onko hänestä isäksi. En aio ottaa lapsen kustannuksella mitään riskejä. Isä lapsi suhteen saa kyllä myöhemminkin. Aion kyllä kertoa lapselle kuka hänen isänsä on mutta lapsen isä ei tule kyllä ihan heti meidän elämään ennen kuin asit ovat järjestyksessä. Tän lapsosen isä oli kanssa alussa ihan sekaisin. Keroin sille raskaudesta se tokaisi et oli toivonutkin raskautta et saisi pitää mut!! No huh,huh... tiesin jo silloin ettei se suhde toimi koska se viina ja rakkaudettomuus ei oikein toimi. Sit se mies sekosi, uhkaili yms ei meinannut jättää rauhaan. Hän haluaa edelleen olla lapselle isä mutta sen sairaan humala sekoilujen jälkeen olen miettinyt asioita uudestaan. Lapselta en haluaisi isää kieltää mutta toistaiseksi se on nyt järkevin ratkaisu.

Joo mä olen sitä mieltä että tän piti mennä juuri näin. Mä olen vuosia halunnut lasta ja luoja päätti et nyt on sen aika Ei se mies sitä onnea tee et parempi kun eivät pyöri jaloissa... en mä mitenkään ydinperhevastainen tai feministi ole et kyllä mulla on välillä niin yksinäistä kun ei ole miestä ja sitä rakkautta... mut mulla on myös ihanat ystävät, perhe ja muut tukiverkostot eli loistavasti me tullaan pojan kanssa pärjäämään

Voimia sulle kanssa Mama32 ja kaikille muillekkin yksinodottaville Ja oikein ihanaa joulua!! Herkutellaan Kerro Mama32 et miten sit siellä ultrassa meni??

 

Mimosa83 kannattaa tosiaan miettiä tarkkaan haluaako lapsen isän mukaan kuvioihin, jos hän on tuollainen. Lapsen etu pitää olla tärkein ja eihän kaikista vaan ole isäksi..
Mä ainakin toivon kovasti, että lapseni isä ei missään vaiheessa ota yhteyttä ja vaadi isyyden tunnustusta. Siitä ei olisi lapselle kuin haittaa. Mies ei kuitenkaan pysty olemaan kunnon isä, vaan lapsi joutuisi hänen itsetunnon pönkittäjäksi, esittelykohteeksi ja tukistamisen, nippailun sekä huutamisen kohteeksi. Haluan sossuunkin tehdä lapun, joka kieltää isyyden selvittämisen. Ikävä kyllä se ei päde jos isä haluaa itse tunnustaa isyyden Onneksi yksinhuoltajuus sentään on varmaa
En millään malttaisi odottaa maalis-huhtikuun vaihteeseen, että vauva syntyy. Niin haluaisin sen jo syliin ihmeteltäväksi Kova on poika potkimaan. Saas nähdä millainen vipeltäjä sieltä tulee

 

Mimosa83 mä oon ihan samaa mieltä sun kanssa! Ja must kans tuntuu et tän kaiken oli tarkotus tapahtua just nyt ja just näin
Naiset on aikojen alusta saanu lapsia ja selvinny useammankin kanssa yksin joten kyllähän mekin pärjätään!

Ultrassa kaikki oikein hyvin ja pieni vilkas poikahan se siellä munkin masussa matkustaa :heart: Tuli kyllä sukupuoli niin selväksi kuvissa et ei tarvii pelätä ostavansa väärän värisiä vaatteita Ja tottahan mun oli pakko käydä heti ostamassa pieni sininen myssy ja potkupuku. Hahaha.....

Riina72 toivottavasti lapsen isä todella pysyykin poissa kuvioista koska ei hän kovin mukavalta isähahmolta kuulosta..... Ja musta ainakin tuntuu et aika lentää siivillä joten ei ole kuule pitkä aika ni meillä kaikilla on meidän pikku poitsut sylissä ihmeteltävinä

Rauhaisaa Joulun alus aikaa kaikille teille rohkeille yksinodottaville

 

Moi!

Voitaisko laittaa tänne sellainen lista missä on vaikka: nimi, ikä, monesko lapsi, LA, paikkakunta. Ois kiva sitte katella koska kukakin saa muksun ja jos vaikka joku asuu lähettyvillä, niin vois joskus tavata. Mitä mieltä ootte??

 

Poikaa nuo lupaili rakenneultrassa tulevaksi, saa nähdä että kumpikos sieltä sitten oikeesti tulee..

Kuulostaa kivalta idealta tuo "listauksen" tekeminen että on sitten kärryillä ilman sivujen edes takas selailua..

Täällä siis Millanen , 25.vuotta , 2.lapsi , LA 18.2.2012 , Nurmijärvi

 

riesa79 tervetuloa mukaan ketjuun ja uskon et pyhien jälkeen saadaan viel vähän lisää aktiivisuutta tänne. Itse olen myös 32v ja ensimmäistäni odotan

Todella ikävä kuulla että sulle on käynyt noin. Uskomatonta miten häilyviä ja välinpitämättömiä ihmiset voi olla. Mutta kuten olet huomannut, et ole yksin vaan on meitä muitakin yksin mahan kanssa matkustavia

Hyvä että olet jo aloittanut suunnittelun sinun ja lapsen tulevaisuudesta, koska vaikka mies palaisinkin niin miten tuollasen jälkeen voi enää luottaa toiseen. Kauheaa jos raskauden ja pian tuoreen vauvan lisäksi pitää vielä koko ajan elää pelossa että toinen lähtee. Se se vasta rankaa olisikin....

Itse olen mielestäni tässä suhteessa ollut onnekas, koska olen jo alusta asti ollut yksin mahani kanssa ja voinut rauhassa suunnitella minun ja pikku pojan tulevaisuutta. On saanut rauhassa keskittyä tähän kaikkein tärkeimpään :heart: Ja se että ystävät ja sukulaiset ovat ympärillä tukena on kyllä erittäin suuri merkitys.

Toivotaan että saat vuoden vaihteen jälkeen asiat järjestettyä niin että voitte rauhassa aloittaa masun kanssa alusta ja rakentaa omaa tulevaisuutta

Rauhaisia Joulun pyhiä!

 

riesa79 Onhan sulla joo aika monta mutkaa tossa matkassa et ei se helppoa tule olemaan. Mut mikäpä tässä elämässä olisi....Toivotaan et saat asiat järjestykseen mahdollisimman pian ja voitte mahamatkustajan kanssa aloittaa oman elämän. Ja sitten se on kaikki ollu vaivan arvoista

Musta sun kyl kannattais kuitenki kertoa ystäville raskaudesta vaikka ne saattaakin aluksi kysellä tilanteesta. Normaaliahan se on. Mut jos ne on oikeita ystäviä ni kyl ne osaa sit lopettaa kyselynkin ja tarjoutua avuksi ja tueksikin jos vaan voivat.

Ootko kaupungin asuntoa hakenu? Ne kun on aika edullisia ja voisit olla hyvä ehdokas saamaan nopeasti kun työ kuitenkin täällä ja lapsi tulossa. Ja onneksi noita lasten tavaroita yms. saa käytettyinä (ja hyvä kuntoisina) halvalla netistä ja kirppiksiltä, niin ei tarvitse kaikkea uutena ostaa ja kuluttaa niihin omaisuutta.

Kyllä siellä tunnelin päässä on valoa kunhan nyt saat asiat rullaamaan. Toivon todella että saat kaiken järjestykseen ja pääsisit nauttimaan loppuraskaudesta ja tulevan pikku ihmisen tavaroiden järjestelystä ja kaiken suunnittelusta. Se kun on niin ihana osa tätä odotusta

Voimia ja aurinkoisia ajatuksia sinne

 

yksinodottaja itsekin..

riesa79: Suosittelen kokeilemaan sitä asunnon saamista kaupungilta. Tulot muuttuu kuitenkin kun jäät äitiyslomalle ja kun odotat vielä yksin. Itse myin asuntoni ja hain samaan aikaan kaupungilta vuokra-asuntoa. Asunto irtos sujuvasti nyt siis väliaikaisesti vuokralla.. tsemppiä asunnon myyntiin!

 

riesa: Mulla ei ainakaan muodostunut ongelmaksi. Mutta tietty riippuu kaupungista.

En ole tiedottanut lapsen isää mistään. Teki minulle niin pahasti raskauden alussa ja osoitti ettei vois vähempää kiinnostaa. Ei tule saamaan lapseen mitään velvollisuuksia eikä oikeuksia.

 

Mäkään en ole tiedottanut "isää" mistään raskauteen liittyvästä. Enkä myös aiokaan. Kerran hän on kysellyt jotakin, mutta en vastannut, eikä toisten ole viestiä lähetellyt. Eli eipä pahemmin taida kiinnostaa. En myöskään halua häntä millään muotoa mukaan lapsen elämään. Mutta jos hän haluaa tunnustaa isyytensä, niin en voi asialle mitään. Se on mun mielestä ihan väärin. Ekaksi vaaditaan aborttia ja huudetaan kaikkea peetä päin naamaa ja sanotaa että hoida vaan muksu itse. Sitten on kuitenkin oikeus julistaa itsensä isäksi, eikä me äidit pystytä sitä mitenkään estämään. Onneksi pystytään senttään hyvin vaikuttamaan kuinka usein "isät" saavat lasta tavata. Aina ei todellakaan ole lapsen etuuden mukaista, että hänellä on molemmat vanhemmat.

 

Minäkään en ole tiedottanut raskauden etenemisestä kun herra jo heti alussa ilmoitti ettei halua olla asian kanssa missään tekemisissä. Kerroin hänelle silloin LA:n, joten se hänellä on tiedossa.

 

Hyvää Uutta Vuotta kaikille kanssaodottajille!

Ja sanomattakin selvää että kyllähän sitä ensi vuotta odotellaankin (ainakin täällä) jo innolla

Voimia ja hyviä vointeja kaikille!

 

Heippa!


Minäkin haluaisin jutella vertaisten joukossa, kun kuulun tähän yksinodottajien sakkiin.. Mutta... oiskohan mahollisuuksia kellään perustaa facebookiin salainen ryhmä yksinodottajille, jossa olis vaan sisällä nämä tyypit täältä ,tai ketkä pyytää mukaan,mut ettei kukaan ulkopuolinen pääsis lukemaan...?
Täällä kun häiritsee tää kun ei oo priva tää keskustelu, tuhannet näkee nää jutut.

Siis tää nyt oli vaan ehotus/kysymys.

Kiva huomata ettet suinkaan ole ainoa yksinodottava, kun tuntuu nää keskustelut olevan kiven alla löytää muita samassa jamassa olevia. Vertaistuki ois aina tärkeetä!


terv. Pööppis & Rusinapulla la maaliskuussa

 

Hei Pööppis ja tervetuloa mukaan ketjuun vaikka vieläkin kovin hiljaista täällä tuntuu olevan Olishan se kiva et olis joku semmonenkin ryhmä jossa vois vaihtaa kuulumisia ilman että koko maailma pääsee lukemaan. Vaikka tokkopa kovin montaa ei yksin odottajaa kiinnostaa meidän löpinät.... Mutta voihan täällä yksityisviestejäkin laittaa.....

Toivottavasti kaikilla on ollut hyvä alku tälle vuodelle. Meillä on maha pojun kanssa ainakin hyvin vauhdikas alku. Kaveri liikkuu eirttäin paljon ja pitää kivasti pieniä potkunyrkkeily hetkiä pitkin päivää. Ja hyvä niin, eipä ainakaan tarvitse miettiä että onko kaikki hyvin ku antaa ittestään viestiä niin usein

Mitäs teidän muiden masuille ja niiden matkustajille kuuluu?

 

Heippa,

Täällä 30+ yksinodottaja Helsingistä ilmottautuu mukaan keskusteluun ja etenkin tuollainen suljettu ryhmä saa multa kannatusta! Osaako joku teistä perustaa sen tänne tai facebookkiin? Itse olen aika kömpelö vielä näitten teknisten hommeleiden kanssa, mutta kun alan opettelee niin eiköhän se siitä. En ole aiemmin juuri käynyt edes missään netin keskustelufoorumeilla ja tämä on ihan uusi maailma minulle Olisi upeaa päästä jakamaan ajatuksia samassa elämäntilanteessa olevien kanssa ja höpistä vauva- ja muistakin asioista kanssanne. Itse olen jo odotukseni loppuvaiheessa ja tunteet ovat vaihdelleet päivästä toiseen. Välillä ahdistaa tämä yksinäisyys, mutta useimmiten on tosi onnellinen ja hyvä mieli, kun tajuan että enhän kuitenkaan yksin ole, kun vauva potkii mahassa. Tukiverkostot ovat melko pienet ja se vaivaa hieman, mutta uskon että selviän silti... Itselläni on tilanne, etten tiedä kuinka lapsen isä tulee olemaan mukana tulevaisuudessa, vaikkei nyt olekaan mukana lainkaan. Sen aika näyttää.

 

Hei Tinju ja muut!

Perustin tuonne kerhojen puolelle Yksinodottajat-nimisen salaisen kerhon (keskustelut näkyvät vain jäsenille). Sinne voi hakeutua jäseneksi ja laitoin kutsutkin Tinjulle, Mama32:lle ja Pööppikselle, jotka ilmaisivat mielenkiintonsa suljettua osastoa kohtaan.

Laitoin sinne yhden esittely-ketjun, mutta muuten tehkää lisää sen mukaan, kun haluatte!