E
Eroa pohtiva
Vieras
Kertoisitteko vähän noiden hyvistä ja huonoista puolista? Miksi valitsisit/valitsit jomman kumman?
Jos on ollu pitkään yhdessä ja molemmat vanhemmat sitoutuneita vanhempia niin eipä se ole niinkää valintakysymys, todella harvoin muutetaan yksinhuoltajuudeksi vastoin toisen vanhemman tahtoa "ilman syytä".
Itse olen yksinhuoltaja, aina ollut. Sinänsä kiva koska olisi todella hankalaa saada isältä allekirjoituksia ja suostumuksia yms.
Itse olen yksinhuoltaja, aina ollut. Sinänsä kiva koska olisi todella hankalaa saada isältä allekirjoituksia ja suostumuksia yms.
V
vieras
Vieras
valitsisin yhtesihuoltajuuden koska se olisi lapsen paras, hänellä on oikeus molempiin vanhempiinsa vaikkei he enää yhdessä olisikaan. Eikä yksinhuoltajuutta saa sen perusteella että toinen vain tahtoo... jos kumpikin osapuoli haluaa edelleen olla päättämässä lapsen asioista niin yksinhuoltajuutta tahtovalla täytyy olla todella hyvä näyttö toisen vanhemman "kelpaamattomuudesta" huoltajuuteen.
N
no
Vieras
K
Kohta kolmen äiti
Vieras
Olen itse eronnut lasten isästä 3 vuotta sitten, meillä yhteishuoltajuus, toiminut loistavasti kunnes nyt tän kesän alusta KAIKKI asiat tökkii ja mikään ei yhtäkkiä toimikaan enää.. Enkä saa tota huoltoasiaa enää mitenkään muutettua, koska isä ei tavallaan tee oikeudellisesti mitään "väärää"...
A
Ap
Vieras
Mietin tuota tapaamispuoltakin, että miten se käytännössä onnistuu jos isä ei "tunne" lastaan yhtään? Mihin kaikkiin asioihin isältä pitää pyytää lupa jos on yhteishuoltajuus?
Lapsi hieman vajaa 2v. Isä ei osallistu lapsen perushoitoon mitenkään. Ei esim. vaihda vaippaa, syötä, pueta, ei osaa kiinnittää lasta turvaistuimeen, ei jaksa/halua ulkoilla, ei tiedä lapsen perustarpeista (mitä syö ja milloin) ei halua niitä tehdä eikä ole niistä kiinnostunut.
Isä viettää lapsen kanssa aikaa kahdestaan n. 1h kahdessa viikossa kun äiti käy esim. kaupassa. Suihkussa lapsi on aina äidin mukana ja pienempänä myös vessassa. Isä ei vain halua olla lapsen kanssa.
Isä on muuten ihan normaali töissä käyvä mies. Ei väkivaltaa, ei alkoholiongelmaa. Perheen elatus on pitkälti isän vastuulla, koska äiti on hoitovapaalla. Yhteisesti on päätetty, että äiti palaa töihin kun lapsi täyttää 3v.
Lapsi hieman vajaa 2v. Isä ei osallistu lapsen perushoitoon mitenkään. Ei esim. vaihda vaippaa, syötä, pueta, ei osaa kiinnittää lasta turvaistuimeen, ei jaksa/halua ulkoilla, ei tiedä lapsen perustarpeista (mitä syö ja milloin) ei halua niitä tehdä eikä ole niistä kiinnostunut.
Isä viettää lapsen kanssa aikaa kahdestaan n. 1h kahdessa viikossa kun äiti käy esim. kaupassa. Suihkussa lapsi on aina äidin mukana ja pienempänä myös vessassa. Isä ei vain halua olla lapsen kanssa.
Isä on muuten ihan normaali töissä käyvä mies. Ei väkivaltaa, ei alkoholiongelmaa. Perheen elatus on pitkälti isän vastuulla, koska äiti on hoitovapaalla. Yhteisesti on päätetty, että äiti palaa töihin kun lapsi täyttää 3v.
voiko muuten isä vaatia yhteishuoltajuutta takaisin jos äiti on saanut yksinhuoltajuuden eron jälkeen?
U
utelias
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Kowalski:
Mistä tiedät, että saisit yksinhuoltajuuden? Etkö ole naimisissa ja mies on automaattisesti yhtä lailla huoltaja?
Alkuperäinen kirjoittaja Ap:
No tää kuulostaa siltä, että vois hyvin hakea yksinhuoltajuutta sillä isä tuskin sitä vastustaisi. Jos ei kauheasti lapsesta välitä niin helpolla lähtee yksinhuoltajuus.
Tapaamiset on hankala juttu. Tämmösessä tapauksessa pelkään pahoin, että tapaamiset jäisivät pois kokonaan. Jos isä ei osaa hoitaa lasta ollenkaan voi hänestä olla helpompaa unohtaa lapsi. Mä en voisi noin vain jättää lastani isälleen sillä isä on nähnyt lastaan viimeksi 1,5v sitten... Mutta tässä tapauksessa mun mielestä isä kyllä varmaan osaisi jos ottais itseään niskasta kiinni. Isejä ei valitettavasti voi pakottaa pitämään huolta jälkikasvustaan joten tod näköisesti tapaamiset olisivat harvassa. Tai sitten ehkä vain hyvin lyhyitä aluksi; tyyliin puistossakäyntejä jne.
Yhteishuoltajuudessa vanhempien pitää olla samaa mieltä mm koulupaikasta ja passin hakemisesta. Silloin molemmilla on myös oikeus tiedonsaantiin ja voivat puhua pk:n tms kanssa.
K
Kohta kolmen äiti
Vieras
No aika hankalalta kuulostaa, jos isä ei ole tottunut lapsen kanssa olemaan/perustarpeita hoitamaan. Meillä isä oli ollut paljon lasten kanssa ja viikonlopun yli tapaamisetkin sujuivat hyvin vaikka nuorempi oli 1v. Enemmän tuntuu tosiaan ongelmia ja ermielisyyksiä olevan nyt kun lapset on isompia...
Mutta siis, jos teille jää yhteishuoltajuus, niin tarvitset isän suostumuksen oikeastaan kaikkeen: päiväkoti, koulu, passi jne asiat. Ja ihan kokemuksesta voin kertoa, että vaikkei isä olisi ikinä ollutkaan hankala ko asioissa, niin voi yhtäkkiä alkaa ollakin! Mutta tietty olisi varmasti kaikille kivempi, että pystyisitte yhteishuoolon pitämään.
Mutta siis, jos teille jää yhteishuoltajuus, niin tarvitset isän suostumuksen oikeastaan kaikkeen: päiväkoti, koulu, passi jne asiat. Ja ihan kokemuksesta voin kertoa, että vaikkei isä olisi ikinä ollutkaan hankala ko asioissa, niin voi yhtäkkiä alkaa ollakin! Mutta tietty olisi varmasti kaikille kivempi, että pystyisitte yhteishuoolon pitämään.
U
utelias
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Kowalski:
Saisit sen VAIN jos miehesi sen sinulle antaisi. Muuten pitäisi olla todella painavat syyt hakea yksinhuoltajuutta.
Alkuperäinen kirjoittaja utelias:
Mä sain huoltajuuden kun miestä ei kiinnostanut lastenhoito. Ei antanut, koitti estää mua saamasta, ja muuttamasta uudelle paikkakunnalle, kostoks. ( mistä lie )
Koitti estää, ja jätti tulematta oikeuteen kuultavaksi, kun luuli et näin en sais huoltajuutta. Toisin kävi.
Eikä edelleen kiinnosta lapset sitä, harmi sinänsä, hän menettää ja paljon.
U
utelias
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Kowalski:
Jos sinulla nyt on hyvä mies ja isä, millä syyllä saisit yksinhuoltajuuden? Miten se olisi lasten paras, jos isässä ei ole mitään vikaa?
Alkuperäinen kirjoittaja utelias:
Kirjoitin, että se olisi käytännön asioiden kannalta sujuvinta, ja ettei se vaikuttaisi lasten & isän suhteeseen ja tapaamisiin millään lailla.
Se, että isä oleskelisi pidempiä aikoja toisessa maassa, olisi ainakin hyvin painava syy. Ja kuten jo totesin, mieheni kyllä antaisi huoltajuuden minulle nimenomaan siksi, että se olisi käytännön asioiden takia parasta.
V
vieras
Vieras
No yksinhuoltajuus, koska lapsi ja hänen isänsä tapaavat todella harvoin. Asuvat eri paikkakunnilla ja lapsen isä ei pidä yhteyttä ollenkaan (ei soita tai tekstaa) Käytännön asiat sujuu helpommin kun on yksinhuoltajuus. Ja minähän olen lapseni huoltaja, ainut sellainen, ihan käytännössä, ei pelkästään paperilla. Ja ei lapsen isä yhtään vastustellut kun ehdotin yksinhuoltajuutta, eikä ole napissut senkään jälkeen.
Jos työ ootte naimisis, nii miun mielest teillä on jo yhteishuoltajuus etkä voi lähtä kämpästä lapsen kans ilman isän suostumusta.
http://www.valt.helsinki.fi/yhpo/sosweb/sivut/sanasto/yhteishuoltajuus.htm
http://www.valt.helsinki.fi/yhpo/sosweb/sivut/sanasto/yhteishuoltajuus.htm
M
miau
Vieras
En halunnut ottaa yksinhuoltajuutta erään arkisen asian takia.
Isä ei voi ottaa töistä vapaata lasta hoitaakseen jos yhteishuoltajuutta ei ole.
Tämsä asian onneksi tajusimme !
Isä ei voi ottaa töistä vapaata lasta hoitaakseen jos yhteishuoltajuutta ei ole.
Tämsä asian onneksi tajusimme !
K
Keittiönoita
Vieras
Jos on oletettavaa, että jompi kumpi vanhemmista ei eron jälkeen kykene asiallisesti ja yhteisymmärryksessä sen toisen vanhemman kanssa tekemään lasta koskevia päätöksiä, niin silloin yksinhuoltajuus on parempi vaihtoehto. Jos taas lapsella on vastuulliset aikuiset, jotka eivät anna rikkoutuneiden väliensä vaikuttaa lapsen asioihin, yhteishuolto on hyvä ratkaisu.
Meillä oli exän kanssa yhteishuoltajuus miltei 18 vuoden ajan. Nythän ei siis olla enää huoltajia kumpikaan, kun poika on täysi-ikäinen. Mulle yhteishuoltajuudessa oli tärkeää mm se, että jos mulle jotain sattuisi, poika menisi automaattisesti isälleen ilman, että lastensuojelu puuttuisi asiaan. Lisäksi jos esim joutuisin pojan kanssa jonnekin onnettomuuteen ja minä olisin tajuton, exä saisi sairaalasta tietoa poikansa voinnista ja voisi osallistua poikansa hoitoa koskeviin päätöksiin ilman mun erikseen antamaa lupaani.
Kaikkiin papereihin ei välttämättä tarvitse toisen huoltajan nimeä. Mä en ole näiden 18 vuoden aikana itsekän pistänyt nimeäni kovinkaan moneen poikaa koskevaan paperiin. Päiväkotihakemukseen, koulussa joihinkin papereihin sekä passihakemukseen. Noita koulujuttuja varten exä kirjoitti aikoinaan valtakirjan, jonka toimitin koululle eikä mun näinollen tarvinnut odotella, että saisin johonkin paperiin myös hänen nimensä. Passi haettiin pojalle yhdessä, jotta poika pääsi isänsä kanssa New Yorkiin. Samalla reissulla hommattiin pojalle henkilöllisyystodistus, johon myös tarvittiin nimikirjoitukset.
Meillä oli exän kanssa yhteishuoltajuus miltei 18 vuoden ajan. Nythän ei siis olla enää huoltajia kumpikaan, kun poika on täysi-ikäinen. Mulle yhteishuoltajuudessa oli tärkeää mm se, että jos mulle jotain sattuisi, poika menisi automaattisesti isälleen ilman, että lastensuojelu puuttuisi asiaan. Lisäksi jos esim joutuisin pojan kanssa jonnekin onnettomuuteen ja minä olisin tajuton, exä saisi sairaalasta tietoa poikansa voinnista ja voisi osallistua poikansa hoitoa koskeviin päätöksiin ilman mun erikseen antamaa lupaani.
Kaikkiin papereihin ei välttämättä tarvitse toisen huoltajan nimeä. Mä en ole näiden 18 vuoden aikana itsekän pistänyt nimeäni kovinkaan moneen poikaa koskevaan paperiin. Päiväkotihakemukseen, koulussa joihinkin papereihin sekä passihakemukseen. Noita koulujuttuja varten exä kirjoitti aikoinaan valtakirjan, jonka toimitin koululle eikä mun näinollen tarvinnut odotella, että saisin johonkin paperiin myös hänen nimensä. Passi haettiin pojalle yhdessä, jotta poika pääsi isänsä kanssa New Yorkiin. Samalla reissulla hommattiin pojalle henkilöllisyystodistus, johon myös tarvittiin nimikirjoitukset.
Väitätkö että ei voi lähteä siis muuttaa pois jos isä ei suostu??Similar threads
- jompsinkumpsin
- Aihe vapaa
- vierailija
- Aihe vapaa