Yliopisto vai ammattikorkeakoulu?

[mie]

Kyllä mä miettisin sitäkin millä tyylillä tykkää opiskella. Itse valitsin amk:n, koska olen liian laiska opiskelemaan niin paljon itsenäisesti kuin yliopisto vaatii.

Ei kauppakorkeessa tartte pahemmin itsenäisesti opiskella. Eikä monessa muussakaan aineessa yliopistossa. Tentteihinhän kaikkialla pitää kai edelleen itse lukea ja opinnäytetyöt itse tehdä.

 

[vieras]

Yliopistoon tietenkin, ammattikorkeakoulun tutkinnot eivät vastaa työelämän vaatimuksia.

Tämähän ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi tuoreet tradenomit kilpailevat usein samoista työpaikoista kuin vastavalmistuneet ekonomit. Mun opiskelukavereista ammattikorkeakoulusta kaikki ovat työllistyneet hyvin, osa on jo johtotehtävissä ja kaikkien urat etenevät hyvin.

Suomessa ammattikorkeakoulututkinto on vielä aika uusi, mutta maailmalla tämäntasoinen tutkinto on ollut tunnustettu jo pitkään eikä kukaan kyseenalaista tutkinnon pätevyyttä. Osa opiskelukavereista on ulkomailla töissä ja moni muu muuten kansainvälisissä tehtävissä.

 

[Keittiönoita]

Eli siis ilman muuta yliopisto. Ei vaan tahdo löytyä aikaa ja jaksamista pääsykokeeseen lukuun. Kirjat ja itseopiskelumateriaalit on kuitenkin hankittu. Kai se on sitten vaan otettava itseä niskasta kiinni ja ruvettava hommiin.

Sitä aikaa pitää kuitenkin löytyä sitten, kun opiskelemaan pääset Eli nyt vaan organisoimaan muita hommia niin, että aikaa jää. Jaksaminen onkin sitten jo toinen juttu, mutta ne tavalliset eli tarpeeksi ulkoilua, tarpeeksi unta ja tarpeeksi monipuolista ruokaa.

 

[-x-]

Jos yliopistossa on järkevä ala jossa työllisyysnäkymät hyvät, niin sitten se, jos tykkää lukea ja tehdä itsenäisesti. Muuten amk.

 

[maisteri]

Mä luulen, että ammattikorkean kautta työllistyy paremmin. Yliopistosta ei juuri saa ammattia, poikkeuksena opettajat. Kuitenkin jos nyt "samasta" tutkinnosta olisi kyse, niin toki yliopistossa suoritettua arvostetaan enemmän.

 

[Dr Vanilja]

Yliopistoon tietenkin, ammattikorkeakoulun tutkinnot eivät vastaa työelämän vaatimuksia.

Tämähän ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi tuoreet tradenomit kilpailevat usein samoista työpaikoista kuin vastavalmistuneet ekonomit. Mun opiskelukavereista ammattikorkeakoulusta kaikki ovat työllistyneet hyvin, osa on jo johtotehtävissä ja kaikkien urat etenevät hyvin.

Suomessa ammattikorkeakoulututkinto on vielä aika uusi, mutta maailmalla tämäntasoinen tutkinto on ollut tunnustettu jo pitkään eikä kukaan kyseenalaista tutkinnon pätevyyttä. Osa opiskelukavereista on ulkomailla töissä ja moni muu muuten kansainvälisissä tehtävissä.

Juu paljon on kiinni myös ihmisen persoonasta. Pitää olla sellaisia ominaisuuksia kuin mitä työelämässä vaaditaan, tutkinto itsessään ei ole kaikki kaikessa. Silti väittäisin, että tutkintojen sisällöissä on eroa, mutta ei kai sitä voi sanoa, että toinen olisi toista parempi. On erilaisia työtehtäviä, erilaisia ihmisiä ja erilaisia koulutuksia, kokonaisuus ratkaisee.

 

[Sheepy]

Eli siis ilman muuta yliopisto. Ei vaan tahdo löytyä aikaa ja jaksamista pääsykokeeseen lukuun. Kirjat ja itseopiskelumateriaalit on kuitenkin hankittu. Kai se on sitten vaan otettava itseä niskasta kiinni ja ruvettava hommiin.

Sitä aikaa pitää kuitenkin löytyä sitten, kun opiskelemaan pääset Eli nyt vaan organisoimaan muita hommia niin, että aikaa jää. Jaksaminen onkin sitten jo toinen juttu, mutta ne tavalliset eli tarpeeksi ulkoilua, tarpeeksi unta ja tarpeeksi monipuolista ruokaa.

Mä oon vähän tämmönen vastuunpakoilija :kieh: . On tässä vielä 1,5kk aikaa opiskella, joten täytyy alkaa lukea sitten. Kun vaan oppis pakottamaan itseään. Aina vaan keksii tekosyitä mikse juuri nyt tarvitse lukea. Nytkin olisi hyvää aikaa kun lapset päikkäreillä mutta tässä vaan istun. Löytyykö Keittiönoidalta siihen mitään vinkkiä?

 

[amk]

amk, mulle ei sopis yliopistossa opiskelu.
Yliopistoa arvostetaan ihan liikaa, eikä sieltä valmistuneella taatusti ole samanlaisia työelämävalmiuksia kuin amk:sta valmistuneella.

Kaikki tuntemani yliopisto-opiskelijat ovat sanoneet, etteivät edes oikein tiedä mihin valmistuvat. Vaikka pääaineena olisi esimerkiksi englanti, niin eivät tiedä mitä tulevat tekemään.

Ja ainakin liiketalouden opinnoista saa hyvän pohjan aika moneenkin paikkaan, ei pelkästään yhteen

Ja tiedoksi sille joka asiasta mainitsi: AMK:ssa ei ole läsnäolopakkoa!

 

[muoks]

Mä luulen, että ammattikorkean kautta työllistyy paremmin. Yliopistosta ei juuri saa ammattia, poikkeuksena opettajat. Kuitenkin jos nyt "samasta" tutkinnosta olisi kyse, niin toki yliopistossa suoritettua arvostetaan enemmän.

Luin vasta viimeiset kirjoitukset, eli tolla alalla ehkä tosiaan saattaa olla toisinpäin työllistymisen kanssa Mutta keskimäärin nykypäivänä on parempi hankkia ammatti vaikka ammattikoulussa kuin yliopistotutkinto ilman ammattia, mikäli töitä meinaa saada.

 

[Silmukka-]

Ei vaan tahdo löytyä aikaa ja jaksamista pääsykokeeseen lukuun. Kirjat ja itseopiskelumateriaalit on kuitenkin hankittu..

Tsemppiä. Itse olin "jo" 24-vuotias kahden lapsen äiti kun päätin että turha haaskata kymmeniä vuosia ammattiin joka ei anna tarpeeksi ja aloin pänttäämään pääsykokeisiin.
Pari kuukautta sai kyllä kaiken luppoajan kuluttaa lukemalla ja tehdä töitä ihan toden teolla pääsykoemateriaalin omaksumiseen mutta olihan se sen arvoista =)

 

[Keittiönoita]

Mä oon vähän tämmönen vastuunpakoilija :kieh: . On tässä vielä 1,5kk aikaa opiskella, joten täytyy alkaa lukea sitten. Kun vaan oppis pakottamaan itseään. Aina vaan keksii tekosyitä mikse juuri nyt tarvitse lukea. Nytkin olisi hyvää aikaa kun lapset päikkäreillä mutta tässä vaan istun. Löytyykö Keittiönoidalta siihen mitään vinkkiä?

Teet itsellesi päiväsuunnitelman. Eli esim ma, ke ja su luet lasten päiväunien aikaan. Laita pyykit koneeseen, tiskit tiskikoneeseen jne ennen lasten päiväunia niin, että ne ei tule sitten ensimmäisenä mieleen, kun pitäisi alkaa lukemaan Sovi myös miehesi kanssa, että menet parina iltana viikossa kirjastoon lukemaan. Kirjasto oli mulle opiskeluaikana hyvä paikka tehdä harjoitustöitä ja lukea tentteihin, kun kotona oli aina olevinaan kaikkea muuta "tärkeämpääkin" tekemistä.

 

[vieras]

amk, mulle ei sopis yliopistossa opiskelu.
Yliopistoa arvostetaan ihan liikaa, eikä sieltä valmistuneella taatusti ole samanlaisia työelämävalmiuksia kuin amk:sta valmistuneella.

Kaikki tuntemani yliopisto-opiskelijat ovat sanoneet, etteivät edes oikein tiedä mihin valmistuvat. Vaikka pääaineena olisi esimerkiksi englanti, niin eivät tiedä mitä tulevat tekemään.

Ja ainakin liiketalouden opinnoista saa hyvän pohjan aika moneenkin paikkaan, ei pelkästään yhteen

Ja tiedoksi sille joka asiasta mainitsi: AMK:ssa ei ole läsnäolopakkoa!

Näinhän tämä usein on. Tuttu on töissä työkkärissä ja hän kertoi, että hänen asiakkainaan on aivan pilvin pimein yliopistosta valmistuneita. Hän kun tekee työllistymissuunnitelmia. Eipä uskoisi että maistereita on siellä kasapäin..

Ystäväni valmistui yliopistosta (hän oli niitä ihmisiä jotka ihannoivat yliopistokoulutusta yli kaiken nuorempana). Valmistuttuaan hän haki edes hieman alaansa sopivaa työtä VUOSIA katkeroituen ja tehden kaiken maailman toimistohommia itsensä elättääkseen. Ja hän on vielä erittäin ahkera, ulospäinsuuntautunut ja puhuu monia kieliä. Hän on usein sanonut, että jos hän olisi tämän tiennyt, niin ei olisi vaivautunut koko yliopistourakkaa läpi käymään. Nykyään onneksi hyvässä työssä.

Ystäväni ilman MITÄÄN alan koulutusta oli pankissa töissä porukassa, jossa oli työkavereina useita juuri yliopistosta valmistuneita..

On elämän aikana mulla yliopistokoulutuksen arvostus karissut ihan pohjamutiin..

 

[meiks]

no kyllä meidän überopistossa vähän niinkuin läsnäolopakko on jos meinaa kurssilta suoriutua ilman ekstratehtäviä- vapaus on siinä, missä järjestyksessä ja millä aikavälillä kurssit suorittaa..ja nykyään ei enää sekään onnistu kun halutaan porukka pihalle mahdollisimman nopeasti

 

[Nalkuttava Talonmies]

Ei siinä ole mitään vaihtoehtoa. Yliopisto. Minähän en mitään paapomista kestä eli vapaus valita sisältö ja aikataulu pitää olla.

Tosin minä olen tuomioni jo kärsinyt. Tuo tohtorintutkinto vaan ei etene

 

[Silmukka-]

..

On elämän aikana mulla yliopistokoulutuksen arvostus karissut ihan pohjamutiin..

Kannattaa yrittää korjata asennetta.
Ilman yliopistoa ei ole ammattikorkeakoulua ja toisinpäin.
Se että voit vaikka opiskella sairaanhoitoa vaatii tuekseen tutkimuksen ja tieteen kyseisestä alasta ja sitä ei ole ilman yliopistoa. Ja tieteestä ja sen uusimmista saavutuksista ei ole hyötyä ilman sen käytännön toteuttajia.

 

[Ninniliina]

Tsemppiä ap! Kuten monet on sanoneet, niin järjestelykysymys se ajan löytyminen on =)
Ite olen kahden, kohta kolmen lapsen äiti ja "jo" 30-vuotias: viime syksynä aloitin opinnot.

Ja alkuperäiseen kysymykseen: mä olen opiskellut yliopistossa ja nyt AMK:ssa. Eikä tosiaan menneet hukkaan ne yliopisto-opinnot, niiden kautta oon saanu kuitenkin sen yhden alan erityisosaamisen, joka on mun valtti hakiessani työpaikkaa tulevaisuudessa. Pelkän AMK-tutkinnon kautta munsta tulis vaan "yleispätevä" toimija jokaiselle kulttuurin alueelle, mutta vaatisi kyllä erityisosaamisen hankkimista, että pääsisi työllistymään mielekkääseen paikkaan.

 

[vv]

..

On elämän aikana mulla yliopistokoulutuksen arvostus karissut ihan pohjamutiin..

Kannattaa yrittää korjata asennetta.
Ilman yliopistoa ei ole ammattikorkeakoulua ja toisinpäin.
Se että voit vaikka opiskella sairaanhoitoa vaatii tuekseen tutkimuksen ja tieteen kyseisestä alasta ja sitä ei ole ilman yliopistoa. Ja tieteestä ja sen uusimmista saavutuksista ei ole hyötyä ilman sen käytännön toteuttajia.

Eihän tätä nyt tarvitse mulle kertoa. Molemmat vanhemmat on yliopistosta valmistuneet ammatteihin, joita ei voi muualla opiskella. Arvostan paljon kyseisiä ammatteja (esim. lääkäri). Ja tutkimustyö on erittäin arvokasta.

Mutta automaattinen yliopistotutkinnon muita tutkintoja paremmaksi arvottaminen on harmillista ja epäoikeudenmukaista kun kokemus on kuitenkin osoittanut, että monelle ihmiselle ja monien työunelmien saavuttamiseksi yliopisto ei todellakaan ole se oikea paikka opiskella.

Joten en arvosta itse yliopistotutkintoa enää juuri tippaakaan, jos ihminen ei sillä mitään tee. Yleensäkin arvostan työelämässä ihmisiä, jotka saavat aikaan asioita ja tekevät työtä, josta pitävät -tutkinnosta täysin välittämättä.