yksinhuoltajien arki

[piuku]

\

Yksinhuoltajien taloudellinen tilanne on rankka, sillä kaiki tarvitsee kotiin kustantaa yksin. Muistan lukeneeni useammalta taholta, että suhteellinen ostokyky on pudonnut sitten 80-l. eikä johdu siis työttömyydestä tms. vaan että yhteiskunnan tuki on laskenut (verohelpotukset?). Kohtuukokoisen asunnon hankkiminen on hankalaa ellei sitten halua huonomaineisille alueille. Ja en puhu neliöistä vaan huoneluvusta. Elitismistä en puhu vaan esim. kolmio kahdelle hengelle (äiti ja lapsi).

Taas se meni väärin. Yksikään yksinhuoltaja ei kustanna kaikkea yksin, vaikka yksin elääkin lapsen / lasten kanssa ja hankkii (=ostaa kaupasta, ostaa palveluita yms) yksin kaiken.

Isä maksaa osuutensa lapsen elatuksesta. Siis lapsen, ei sen exän. Jos isä ei maksa, elatusavun saa kunnalta.

Lapsen elatuksesta vastaa molemmat vanhemmat oman maksukykynsä mukaan ja lapsen tarpeenkin mukaan. Ei sen mukaan, miten paljon se exä / lähihuoltaja nyt rahaa tartteisikaan...

Yhteiskunta tulee tietyllä tasolla vastaan: lapsilisään tulee yh-korotus. Lapsen päivähoitomaksu ja aso- tai vuokra-asunnon asumistuki on tulojen perusteella ja täytyy olla todella pienipalkkainen (yhden ihmisen tulot käytännössä), että as.tuen saa, että EI tarvitse maksaa täysimääräistä päivähoitomaksu.

Minusta se menee hiukan elitismin puolelle, jos kaksi ihmistä (aikuinen ja lapsi) haluaa kolmion. Kahden makuuhuoneen huoneiston siis. Tai no, tottakai voi haluta, ja hankkia, jos on varaa, jos on maksukykyä joko omistusmuotoiseen tai mahdollisuus maksaa vuokraa sen kokoisesta kämpästä.

Olen itse asunut kolmiossa kahden lapsen - kahden teini-ikäisen lapsen kanssa. Vuokrakämppä, ihan normaalilla asuinalueella, kerrostalo. Itse nukuin olohuoneessa. Ratkaisu ei mikään huippuhyvä ollut, mutta varaa ei ollut isompaan, tuohonkin just ja just ja ainoastaan asumistuen turvin.

Olen ollut useamman vuoden yh, enkä koskaan ole kokenut, että elättäisin lapseni yksin, ihan itse, ihan yksin. Olen saanut sossusta sen minimielarin, lapsilisät ja siihen yh-korotuksen, päivähoitomaksu on 0 mk silloin kun lapset päivähoidossa olivat, asumistukea sain tulojen mukaan joskus enemmän, joskus vähemmän.

Ja opiskelin myös. Elettiin silloin as.tuella, opintorahalla, opintolainalla, lapsilisällä, elareita toivoin ja odotin, tuolloin hän vielä mukamas maksoi itse, maksoi milloin maksoi, tilanne sen olsalta helpotti kun sossu alkoi maksaa.

Koska en valittanut rahapulaa, en köyhyyttä, en sitä ettei isä välitä tavata lapsia jne , vaan olin täysin yh, yksin lasten kanssa, mutta koska olin tyytyväinen elämääni ja ratkaisuuni, minun kuviteltiin saavan sossusta ja elareiden kautta mielettömiä rahasummia!!!

Entisenä yh:na on jotekin rasittavaa lukea näitä valitusvirsiä yh:n kurjuudesta. Olen itsekin elänyt tiukilla ja raskasta aikaa, mutten valittanut pitkin maailmaa, olin iloinen että sain elää ilman sitä ´tapausta lasten isä.
Otin vastuun elämästäni ja olin tyytyväinen siihen, mitä on.

Kuules nyt väärin. Oletko kenties ollut yh:na markka-aikaan? Jo on kuule tilanteet muuttuneet huonommaksi euron tultua kuvioon. Voin kyllä opiskelevana yh:na sanoa, että kyllä todella tiukkaa on vaikka opiskelenkin työmarkkinatuella ja kyllä auto on pakollinen, koska asumme eri paikkakunnalla kun opiskelupaikkani ja linja-autoreitit eivät ole lähellä kun maalla asumme. Ja kyllä pakko on opiskella kun muuten olisin karenssilla.Ja kyllä joskus on hyvä valittaa, etköhän tuota sinäkin jostain valita. Tuskin kukaan on niin yltiö onnellinen ettei valitettavaa löytyis, jos näin on niin sillon on asioita jätetty sisälle ja kuten sunkin rivien välistä luin kuitekin katkeruutta, koska olit niiin onnellinen ettei lasten isä ollut elämässäsi. Entäs lasten elämä? Oiskohan ne kuitenkin kaivannut isää?Itsellä oli alkoholisti isä ja kaipaan häntä edelleenkin.Onneksi sitten tänä kesänä kun kohta täytän 30, hän viimein halusi alkaa isäksi. Parempi myöhään...Kyllä se kolmio voi olla kahden henkilön perheessäkin. neliöthän ne ratkasee, muistaakseni oli 57 neliötä mihin sai täydet tuet kaksi ihmistä ja pienin kolmio meiän alueella on 60 neliöinen, joten melkein täydet tuet saa siihenkin. Itse asuin aikoinaan esikoisen kanssa kaksiossa, nyt on 2 kohta 3 lasta ja kolmiossa elellään, neliö on haussa. saman as.tuen saan asunko kolmiossa vai neliössä sitten kun lapsi syntyy, joten tietenkin haluan väljemmät vedet. Lasten isää taas en rahasta, kun kolmas lapsemme syntyy niin kaikkien elarit laitetaan minimiin, mutta totuus on se ettei ne lasten menot todellakaan mene tasan isän ja äidin kesken. Ja tässä mulla on kuitenkin paljon pienemmät tulot.Tästä en kuitenkaan syytä lasten isää vaan tätä yhteiskuntaa yleensä. Hinnat ovat nousseet ja elämä on aivan erilaista kuin ennen. Silti tässä sitkutellaan, tullaan toimeen lasten isänkin kanssa, ja kyllä välillä päästetään höyryjä ja se on ihan oikein.