Yksinäisyys raastaa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "apea"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

"apea"

Vieras
Ollaan erottu pari vuotta sitten enkä ole sen jälkeen seurustellut. Ei sitä miestä niin vain saa, välttämättä. Ystäviä on ja lapset, mutta ei ne korvaa parisuhdetta. Nyt kun alkaa taas syksy saapua, niin kaipaan ihmistä viereeni. Ihmistä joka elää mun kans arkea, ei sen kummempaa. Ihmistä joka välittää. Kesään asti meni tosi hyvin mutta nyt alan taas huomata, että yksinäisyys on raastavaa. Tuntuu että kaikilla on parisuhde. Vaikka onhan niitä sinkkujakin/yksinhuoltajia, mutta tuntuu että katse on aina vaan onnellisissa ihmisissä. Onnellisissa perheissä.

Tänään näin taas exäni ja mieli muuttui heti apeaksi, kun hänet näin mutta hän lähti kuitenkin pois, tottakai. Tapasi lapsia, ei sen kummempaa. Miksi elämä jaksaa toisille onnelliset kortit, toisille ei. Miksi jotkut on loppuelämän yhdessä ja jotkut riutuu yksin. Anteeksi vuodatus, helpompi olla kun kirjoittaa johonkin. Vielä helpompi, jos kuulee että muillakin on samoja ajatuksia.
 
Samoja ajatuksia täälläkin.
Tosin erostani vasta puoli vuotta mutta silti miettii löytääkö enää koskaan ketään.
Tai jos löytää, onko se pysyvää.
Erilaisempaahan se nyt on kun lapsiakin löytyy.
 
Yksin ollaan täälläkin..5 kuukautta sinkkuutta takana ja taidan tällä linjalla pysyäkkin.Rima on niin korkealla monen pettymyksen jälkeen,että saisi olla melkoinen uros jotta alkasin millekään ;) Eipä silti joskus kylläki kaipaisin sitä kainaloa mihin käpertyä,mutta kun en jaksaisi aloittaa sitä "metsästystä" ja uuteen tutustumista ja sitten kuitenkin pettyä..Otan siis koirat kainaloon ja kynttilänvalosaa katson leffaa(ja salaa odotan että se prinssi oikea ratsastaa sillä valkoisella ratsulla tohon pihalle ) =)
 

Similar threads

?
Viestiä
3
Luettu
438
Ä
H
Viestiä
6
Luettu
549
Aihe vapaa
paikkansa löytänyt
P
I
Viestiä
14
Luettu
864
A
R
Viestiä
16
Luettu
1K
Aihe vapaa
Rollolainen
R

Yhteistyössä