Purkautdun tänne... Olen niin yksinäinen aina. Mulla on 2kk vauva ja ihana mies.. mutta muunlainen sosiaalinen elämä puuttuu... ei ole ystäviä ei edes kavereita... Olen kotona vaan vauvan kanssa... 1.5v olen ajatellut olla kotona pojan kanssa ja sitten mietin mitä tulevaisuudessa tekisi. Mulla on 2 ammattia ja toista alaa en voi tehdä olenkaa enää... mietin saanko mitään työtä kaupanalalta kun kaikki loppuu ja porukkaa vähennetään? Ahdistaa masentaa itkettää... aina vaan kotona ei muuta elämää.
yksinäisyys ja vauva arki
- Viestiketjun aloittaja kaalimaaankakara
- Ensimmäinen viesti
Ymmärrän hyvin. Vauvan kanssa kotona ollessa jo lyhyenkin ajan jälkeen voi tulla olo siitä, että pääsenkö enää kiinni työelämään ja loppuuko tämä kotona olo koskaan. Tämä olo voi tulla vaikka työpaikka olisi odottamassakin. Jotkut tuttavani ovat tämän vuoksi palanneet töihin aika pian vauvan synnyttyä, mitä ovat sitten myöhemmin katuneetkin. Kun paluu työelämään siintää joskus v. 2018 alkuvuodesta minullakin, niin tuntuu ihan lopputtoman pitkältä ajalta. Tämä on niin ristiriitaista, kun en tietenkään töihin nyt haluaisi mennäkään. Kunpa sitä osaisi katsoa ja ratkaista tulevaisuuden huolet sitten, kun niiden aika on. Sinulla on varmaan ehtinyt tulla työkokemusta, joten uskon, että sinulle löytyy väylä työelämään. Tsemppiä paljon näiden ajatusten kanssa!
Onko yhtään helpottanut? Olen myös kaikki päivät kotona vauvan kanssa, joka nyt 5kk. Ei ole helppoa tämä arjen pyörittäminen vaikka vauva-arki pitäisi olla maailman ihaninta aikaa. Onko tämä palsta muutenkin hiljentynyt kun tuntuu ettei ole paljoa uusia viestejä täällä 0-12 kk-osiossa.