Hei nythän täällä putkahtelee palstalle pienin väliajoin monia näitä alkuvuoden/kevään kirjoittajia, joiden kuulumisia olen huhuillut täällä, kun on jäänyt kiinnostamaan miten siellä nyt menee, kuten juuri
Omppu79 viimeisimpänä näistä, tosi kiva kun tulette pienen tauon jälkeen tänne taas kirjoittelemaan!
Ikävä kuulla Omppu tuosta keskenmenostasi
Tuo on varmasti tosi rankkaa käydä yksin tuommoista läpi, voin hyvin kuvitella. Itsellä lähtee huomenna käyntiin kolmastoista raskausviikko ja olen pelännyt keskenmenoa itsekin, vaikkei mikään ole sellaiseen viitannutkaan, mutta jotenkin tämä kun ei mitään raskausoireita ole ollut niin uskokaa tai älkää voi myös saada ihmisen huolestuneeksi, vaikka pitäisi tietysti olla iloinen helposta alkuraskaudesta, mutta naisena sitä toki keksii huolen vaikka mistä
Jotenkin vain mietti, että jotain oireita ja tuntemuksia pitäisi olla eikä kunnolla osannut nauttia siitä, että olo on normaali. Ylihuomenna minulla on np-ultra, joten ehkä sen jälkeen saan jättää tuon huolenaiheen taakse, kun sikiön ja sydämen näkee. Onko sinulla
Omppu79 nyt menossa hoidot vai pidätkö taukoa?
lullaby: Mun varmaan pitäisi kanssa siirtyä sinne alkionsiirrosta plussanneiden ketjuun, mutta jotenkin täällä tuntuu ihmiset paljon tutummilta niin tänne aina tulee tultua, kun kovasti haluan kuulla miten näillä tutuilla tyypeillä täällä hoidot etenee, kuka plussaa ja koska jne
Ehkä myöhemmin, en nyt kuitenkaan voi roikkua täälläkään seuraavaa viittä vuotta
Tai eihän sitä tiedä, kun alkioita on pakkasessa, että tuleeko toinenkin joskus
pallero79: Kuulostaa tosi lupaavalta, jos sinulla on pahoinvoinnin tunnetta yms. Toivon tosi paljon sinulle plussaa!!! Olisihan se tosi hienoa, kun vielä hetki sitten murehdit työasioita ja sitten jos sulla kävisikin niin upea tuuri, että kun työasiat järjestyi niin seuraavaksi vielä plussakin ilmestyisi. Ja ihan ne inssitilastotkin puoltais kyllä sun vuoroa onnistua
Täytyypä pistää taas muistiin tuo palleron testauspäivä niin tulen taas kurkkimaan niillä nurkin tänne
Hahah, ajattelin pallero79 ihan samoin, että vähän tuollaista tämä on koiranomistajan arkikin, kun luin tuota wannawallin kirjoitusta arjesta
Wannawallilla tosin vielä lapsen lisäksi se koirakin
Kyllähän tämä on nimenomaan itsenäisen naisen ratkaisu lapsi tällä tavoin saada, pitää osata tehdä asioita itse ja olla kokoajan ne perheen kädet, jalat, syli, aivot jne, ei voi heittäytyä avuttomaksi ja tekemättömäksi, ja jos olet väsynyt tai sairas niin siinä missä joku voi heittäytyä vuoteenomaksi niin sitä mahdollisuutta ei ole, kun on lapsen kanssa kaksin, tosin koiraihminen on tähänkin tilanteeseen joutunut eli sehän on silloin, että lenkille vaan. Tokihan me, kun itseksemme olemme asuneet varmasti kaikki enemmän tai vähemmän osaamme tehdä ja olemme joutuneet tekemään yksin paljon, toisin kuin yksi työkaverini joka kertoi, ettei ole koskaan asunut yksin eikä edes lamppua vaihtanut
Itse olen ehkä turhankin itsenäinen, haluankin tehdä ja pärjätä itse ja avuttomuus on sellainen asia, jota en aikuisissa ihmisissä kestä.
Iiris80: Kyllä sitä aina johonkin voi yökkäillä, jos koiralenkillä iskee pahoinvointi
Jos ei satu olemaan luonnon helmassa niin wannawallin koirankakkapussivinkki oli kyllä hyvä
En muuten itse edes hoksannut tuota pahoinvointia ajatella, että mitä jos se tulee koiralenkillä, ihan hyvä etten hoksannutkaan, siinähän yksi huolen aihe olisi taas ollut lisää
Onneksi ei tullut minkäänlaista pahoinvointia. Luin kyllä jo valmiiksi vinkkejä, että jos voi pahoin niin kannattaa syödä jotain heti ennen sängystä nousemista esim. välipalakeksejä tms.
Aukiolotutkimuksesta ja inssistä kun kyselit niin olen ainakin itse siinä käsityksessä, että samaan kiertoon vaan. Itselle tosin ei ole tehty noista kumpaakaan toimenpidettä, joten omakohtaisesti en tiedä. Tsemppiä elokuun hoitoihin!!!
Koiran ja lapsen tutustuttamisesta kun puhuttiin joissain viesteissä niin itsellä on myös koira, jo vähän vanhempi ja se ei ihmeemmin välitä lapsista, joten tuskin on kiinnostunut ihmeemmin, ei ainakaan innokas koira ole kyseessä joten vilkas ei ainakaan ole lapsen lähellä, ennemmin pelkää ja menee omaan rauhaan. Sitten kun lapsi kasvaa niin ehdottomasti täytyy johdonmukaisesti opettaa miten eläimen kanssa saa olla, liikaa näkee niitä kun lapsi retuuttaa eläimiä, repii karvoista ja kiskoo hännästä, eikä siinä vielä mitään, kaikki lapsethan noita kokeilee ihan ymmärtämättömyyttään ja tietyn verranhan koirakin katsoo läpi sormien noita tilanteita, mutta se kun niihin ei vanhempien taholta puututa niin saa mut surulliseks sen eläimen puolesta, ei saa hyväksyä eläinten härnäämistä.