Yksinäinen nainen keinohedelmöityksessä?

Hei! Olen 31-vuotias nainen ja viikko sitten kävin ensimmäisessä inseminaatiossa. Asun pääkaupunkiseudulla ja mielelläni tutustuisin muihin yksin äidiksi aikoviin tai jo äidiksi tulleisiin. En vielä ole ehtinyt lukea täältä kuin ensimmäisen ja viimeisen sivun, joten en kovin hyvin ole sisällä keskusteluissa. Mahtavaa oli kuitenkin löytää tällainen keskustelufoorumi!!!

Parhaillaan siis jännitän, olenko raskaana. Kauhealtahan se tuntuu jos en ole, mutta siihen on varauduttava. Kauhistuttaa, kuinka kauan näitä hoitoja on varaa tehdä, kun nyt on mennyt jo yli 1000 euroa. Mutta nyt siis odottelen! Viikon päästä saan tehdä raskaustestin, ellei kuukautiset sitä ennen ala. Oireita oon välillä tuntevinani, mutta niihin ei ole luottamista. Menneessä suhteessakin oli valeraskauksia ja niiden jälkeen hirveä pettymys, kun en ollutkaan raskaana. No, silloin kyllä ajoituksetkin olivat ihan pielessä. Nyt taas ajoitus oli kuulemma täydellinen. :)
 
Hei kaikki ihanat ihmiset!

Tuntui hyvältä löytää tällainen keskusteluketju monen vuoden ajalta ja teidät kaikki, jotka olette kipuilleet tai kipuilette saman asian kanssa kuin minä. :) Pääkaupunkiseudulta minäkin. Täytän ensi kuussa 33v. Äitini oli samanikäinen saadessaan minut ja hän oli siihen aikaan vanha synnyttäjä. Minua jopa hävetti pienenä, että äitini oli jopa kymmenen vuotta joidenkin kavereiden äitejä vanhempi. Ajattelin pitkään, etten itse toimi samalla tavalla. No, eipä ole elämä mennyt suunnitelmien mukaan. Toisaalta uskon olevani paljon valmiimpi äidiksi nyt kuin vaikkapa vuosikymmen sitten, jos sen onnen saisin. Puolison haaveesta alan jo luopua, mutta en tahdo sen vuoksi menettää vielä tätä suurta unelmaakin.

Vielä en ole käynyt lääkärissä. Olen punninnut adoption ja hedelmöityksen välillä, mutta näyttää tosiaan siltä, ettei yksinelävälle adoptiolasta anneta. Se olisi ollut ehkä ensisijainen vaihtoehtoni, mutta olisi raskaus aivan ihmeellistä kokea. :)

Niin jännittyneenä... :)
 
Mä olen ikionnellinen että löysin tän viestikerjun.En ole vielä ehtinyt lukea sitä kokonaan läpi mutta voisin kertoa itsestäni hieman. Olen pääkaupunkiseudulla asuva 28-vuotias nainen ja olen päättänyt että haluan äidiksi vaikka sitten yksin. Minulla on tähän asti kokemusta yhdestä vapaaehtoisesta siemenluovuttajasta jonka kanssa käytiin marraskuussa yksi kierto yhdessä läpi muumimuki menetelmällä ja myöhemmin myös perinteisellä.
 
Hmm.. en tiedä miten tän muotoilisin. Pitäisi varmaan säästää rahaa monta vuotta ennen kuin voisi mennä hoitoihin. Itselläni olisi näillä näkymin 2000e satsata tähän hommaan vasta ensi kesänä. Eikä klinikalle uskalla lähteä ennen kuin on vähintään tuo 2000e, vai mitä mieltä olette?

Odotan kenguruu palstalle hyväksyttäväks tulemista, siksi kirjottelen täällä. Sain tänään luettua tän viestiketjun läpi.

Omalla kohdallani ajattelin alun perin jatkaa siemenluovuttajan kanssa koti-inssiä mutta hänelle tulikin sitten jotenkin moraali vastaan eikä halunnut jatkaa hommaa.. joten sitten se klinikka on seuraava vaihtoehto.

Jos minulla ei ole mitään esteitä raskaaksi tulemiselle niin haluaisin käydä varallisuuden mukaan ainakin 2 inssiä vuonna 2013. Mikäli testeissä kuitenkin selviää, että raskaaksi tuleminen on minulle normaalia vaikeampaa (hyvin mahdollista ja yleistä) niin silloin minun täytyy miettiä hoitokustannukset uudelleen ja alkaa säästämään niihin. En halua jättää hommaa puoli tiehen :)

Jännitän sitä että jos en olekaan täysin "terve", sillähän oletuksella jokainen nainen on kunnes selviää kaikenlaista mikä vaikeuttaa raskaaksi tulemista.
 
Hei kaikki!

Mulla sellainen tilanne (ikää 30 plus risat), että avomies ei enää halua lapsia (on mua huomattavasti vanhempi ja ennestään 2 lasta). Itse olen vuosia toivonut, että miehen pää kääntyisi, mutta eipä kääntynyt, joten ero edessä.

Ajatus siitä, että lähtisin nyt metsästämään uutta suhdetta saadakseni lapsen tai metsästämään yhen illan juttuja sperman toivossa ja tautien pelossa, niin ei kiitos.

Osaatteko sanoa, mitkä klinikat tarjoavat hoidotoja itsellisille naisille pääkaupunkiseudulla?

Kiitos!
 
Hei kaikille!

Olen myös pääkaupunkiseudulta ja haaveissa aloittaa hoidot tämän vuoden alussa.
Menen luultavasti Fertinovalle (Helsingissä), olen kuullut hyvää siitä. Minulla on säästössä n. 4000e, mutta en tiedä kannattaisiko vielä säästää muutama tonni ennen hoitojen aloittamista, jos joutuu monta inssiä käymään ennen kuin onnistuu. En vain malttaisi enää odottaa yhtään!
Olisi kiva jutella muiden samankaltaisessa tilanteessa olevien kanssa, mutta minullakin on tuo g-mail osoite, joten en taida päästä kenguruun jäseneksi?

Tsemppiä kaikille hoitoihin ja onnellista uutta vuotta! :)
 
hej!

olen 22 vuotias sinkku joka on halunnut lapsia jo monta vuotta. en aio jäädä odotamaan "sitä oikeaa" ku alkaa siinä vuodet rullamaan tosi nopeasti, itselläni on sellainen ajatustapa (joka kyllä putuu mun vanhemmiltani) että jos "se oikea" löytyis niin ei häntä lasta haittais.

ongelma onkin vaan sitten se että kun mahdollinen isä putuu niin pitää mennä klinikan kautta synnytys osastolle. en ole ihan varma mutta onko suomessa niin että sinkkunaisilta vaaditaan vähintään 25 vuoden ikä ennen kuin hoitoja aloitetaan? siitä että kela korvais jotain en viitsi edes toivoa.

mulla on sellainen fiilis et jos menisin johonkin lääkärin vastaanotolle kysymään tällaisia kysymyksiä mulle vaan naurettaisin ja sannotaisin et oon liian nuori ja että ihan varmana löydän miehen jonka kanssa vois sit hankkia lapsen.

olen parille ystäville sanonut tästä mun keinöhedelmöitys haaveesta ja vain yksi ymmärtää. muiden mielestä mun pitäis vaan mennä baariin ja sitten sänkyyn. kela kyllä tukee just sellaisia äitejä jotka tolla tavalla on tullu raskaaks mutta jotakuta joka on kunnolla harkinnut asiaa monnen vuoden ajan ja on tarpeeksi vastuullinen että ei hyppäis sänkyyn tuntemattoman kanssa ilman kondoomia se ei tue. on tää suomi ihan outo.

mä en tätä lääkärin kieltä ymmärä, enka asiasta ole kovin selvällä, mutta voiko kukaan edes arvata mitä hoidot maksaisivat nuorelle, hedelmälliselle sinkulle? en ole käynyt tutkimuksissa mutta en luule että mulla on mitään ongelmaa tulla raskaaks muu kuin se puuttuva sperma.
 
Hei!

Minullakin on muutaman vuoden pyörinyt mielessä keinohedelmöitykseen lähteminen yksin, tosin lähinnä varavaihtoehtona. Elin lähes kymmenen vuotta parisuhteessa, jossa suurimpana ongelmana oli se, ettei mies halunnut lapsia. Nyt eron jälkeen uuden kumppanin metsästäminen vauvakuumehuuruinen hullunkiilto silmissä ei tunnu hyvältä idealta. Viime aikoina ajatus lapsen yrittämisestä yksin on saanut entistä enemmän pontta ja eurojen kerääminen on jo alkanut.

Ensimmäistä lääkäriaikaa olisin varailemassa aikaisintaan puolentoista vuoden päästä. Ensin pitää antaa asian hautua perinpohjaisesti, miettiä kaikki näkökulmat läpi ja toipua erosta. Eikä säästötilin paisuttaminenkaan olisi pahitteeksi.

Juttelisin mielelläni samoja asioita pyörittelevien kanssa. Tuonne kenguruun foorumille en kuitenkaan taida vielä kuulua, kun koko asia on vasta suunnitelman tasolla. Löytyisiköhän täältä muita pohdiskelijoita? Voisimme vaikka perustaa kerhon, tänne kaksplussan julkiselle puolelle kun kukaan tuskin haluaa purkaa ajatuksiaan tästä herkästä aiheesta, ainakaan syvällisesti.
 
Hei Mellinen!

Olen hyvin samanlaisessa tilanteessa kanssasi, itsekin erosin 7 vuoden suhteesta vajaa vuosi sitten, syynä se, että mies ei halunnutkaan koskaan lapsia. Alun perin olimme puhuneet, että yksi lapsi voisi perheeseen tulla, mutta kun aloin kysellä mieheltä, että koskas sitä aletaan yrittää, mies laittoikin stopin koko hommalle. Minun päätettäväkseni jäi, jäänkö avoliittoon ilman lapsia, vai jatkanko unelmani metsästystä omin neuvoin. En kuitenkaan voinut kuvitella eläväni sellaisessa suhteessa, jossa lapsensaanti ei ole lainkaan vaihtoehto, joten raskain sydämin muutin omaan asuntoon.

Eron jälkeen aloin pyöritellä mielessäni ajatusta, että hankkisin lapsen yksin. Olen 34-vuotias, ja koen että missaan jotain todella tärkeää elämästä ja naiseudesta, mikäli jäisin lapsettomaksi. En jotenkin osaa lähteä baareihin etsimään isäehdokasta, vaikka tietenkin hyvä parisuhde ja myös se isä lapselle olisi ihana juttu. Nettideittejäkin olen miettinyt, mutta en oikein tiedä... Mietityttää, jos en tapaakaan sopivaa tyyppiä, ja vuodet tässä vaan vierii eteenpäin..

Minullakin tämä on vielä pohdiskelu-asteella, joten olisi todella kiva vaihtaa ajatuksia! Miten tuo kerhon perustaminen menee käytännössä?
 
Kivaa, kun löytyy edes joku muukin samoja mietiskelevä :) Kerhon saisi perustettua tuolta yläreunan kerhot-osiosta. Sen saa säädettyä yksityiseksi niin, että keskustelut ei näy ulkopuolisille ja liittymään pääsee vain perustajan hyväksymänä.

Mä voin aloittaa kerhon, jos vain keksin hyvän ja kuvaavan nimen. :D Ehkä sinne sitten vähitellen löytäisi tiensä joku muukin. Tätä keskustelua lukiessa ainakin vaikuttaa siltä, että tasaisin väliajoin tänne eksyy joku uusi asiaa pohdiskeleva.
 
Olinkin sitten nopea :) Perustin kerhon tämän keskustelun kanssa samalla otsikolla: Yksinäinen nainen keinohedelmöityksessä.

Laitoin sinulle, Pikku enkeli, kutsun kerhoon. Tervetuloa myös muille samoja aiheita pohdiskeleville! :)

Liittyminen onnistuu ilmeisesti siten, että kerhon sivuilta vasemmasta ylänurkasta klikkaa "kerhon työkalut" ja valitsee sieltä "liity kerhoon" Mukaan pääsee heti, kunhan ehdin koneen ääreen hyväksymään jäsenyyden.
 
Hei Mellinen ja Pikku enkeli,

Laitoin liittymispyynnön kerhoon, tosi kiva että teitä on muitakin tätä asiaa pohdiskelevia :) Olen jo pitkään tätä miettinyt ja myös kaivannut keskusteluseuraa/vertaistukea. Mutta jatketaan keskustelua kerhossa, kun Mellinen saa mut sinne laitettua!
 
Nat
mielellään liityisin kerhoon, mutta kun sain aikonaan negatiivinen vastauksen. jonkun mielestä sieltä kerhosta, en ole valmis. minun tarina ei tehnyt vaikutusta. Suruttaa...
yksi 2,3 vuotias IVF lapsi, ja mies jonkun kanssa on vaikea suunnittella lähitulevaisuutta, itsellä ikää on vuoden päästä 40, joten kiirettä on.
Jännittää tietenkin, olisi apua jos saisin vaihtaa ajatuksia muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Jos on yhdellä lapsella isä ja toisella ei ole, miten selitän jossain vaiheessä? Kuinka annan toiselle jolla ei ole isää tasoarvosta kasvatusta? vai onko tyhmä näin ajatella_, loppuen lopuksi vain elämällä on merkitys. vai kuinka?
kiitos
 
Hei. Tein liittymispyynnön kerhoon :)

En tiedä kuulunko tänne palstalle koska en ole lapseton, vaan minulla on 2-vuotias lapsi. Suunnitellusti en häntä ole "tehnyt" vaan tulin yhden yön jutusta raskaaksi. Parisuhdetta en halua ollenkaan ainakaan miehen kanssa, syitä en nyt tässä jaksa jauhaa.
Haaveissa olisi toinen lapsi ja olen alkanut vakavasti harkitsemaan keinohedelmöitystä. Olen yhdelle ihmiselle siitä puhunut ja jutut ovat juuri sitä että mene baariin ja pane ittes paksuksi. Mutta se ei tunnu oikealta tietenkään tietoisesti tehtynä.

Kokemus mulla siis on jo yksin odottamisesta ja kaikesta siihen liittyvästä, totaaliyksinhuoltajana olemisesta jne. Ikää mulla on 26 vuotta. Raha on tietysti suuri ongelma. Olen pienipalkkainen jne, en varmaan saisi ikinä säästettyä tarpeeksi rahaa..
 
Hei, samoja suunnitelmia täälläkin. Maaginen 30 v on rikki ja olen tullut siihen tulokseen, että nyt on aika! Mielelläni kanssa jakaisin ajatuksia teidän muiden kanssa, sekä livenä että täällä :) Laitoinkin jo pyynnön myös tuonne ryhmään mukaan. Asun itse pääkaupunkiseudulla, ja musta olisi kyllä ihanaa täällä asuvien kesken nähdä ihan oikeastikin! Pääsisi paremmin juttelemaan kaikesta :)
 
Hae jäsenyyttä kenguruuhun!

kenguruu.foorumit.fi

Ohjeet jäseneksi pääsemisestä löytyy etusivulta. Lue ohjeet tarkoin, jotta rekisteröitymisesi onnistuisi sujuvasti. Lyhyesti kerrottuna toimit seuraavasti:

1. Lähetä pieni esittelysähköposti itsestäsi (+käyttämäsi nicki) etusivulla ilmoitettuun sp-osoitteeseen.
2. Odota vastausta.
3. Saatuasi vastauksen voit rekisteröityä KenguRuun etusivulta.

Siis HUOM:
Ensin sähköposti, sitten vasta rekisteröintipyyntö Foorumin sivulta!
 
Hakekaa rohkeasti vaan mukaan KenguRuuhun. Meitä itsellisiä äitejä tai äideiksi haluavia ja pohtijoita on siellä jo likemmäs kaksisataa! Keskustelut käyvät aktiivisina ja hyvässä hengessä. Tapaamme toisamme myös livenä ja tulevana viikonloppuna on jokavuotinen äiti-lapsileirimme.
Puuttuva tunnuksellinen e-mail osoite ei ole este kunhan pystyt "todistamaan" modeille olevasi oikealla asialla etkä esim. finninaamainen teinipoika ... Sähköpostisi EI näy kellekkään muulle kuin jäsenasioista vastaaville modeille joita on muistaakseni 5 tällä hetkellä.
 
Olen aiemmin yrittänyt päästä Kenguruun, mutta se ei onnistunut, koska olen vasta suunnittelu-/pohdinta-asteella asian kanssa. En siis ole tehnyt päätöstä vielä asiassa. Siksi olisikin mukava keskustella samoja asioita pohtivien kanssa ennen kuin päätöstä tekee.
Onko tuo yllämainittu kerho edelleen toiminnassa?
 
Hei!
Mä en pääse tuonne kerhoon mun tabletilla. Kenguruun olen laittanut hakemuksen.

Huomiseksi on ensikäynti Fertinovaan! Tietääkö joku miten ne suhtautuu sairauksiin, psykolgilla jne. Itsellä on vakava sairaus mutta pystyn käymään töissä jne. Pelkään että mun hoito evätään koska en muks pystyisi pitämään huolta lapsesta, vaikka ei ole totta. Suhtautuukohan ne Tallinnassa rennommin jos yrittäisi siellä jos täällä hoito evätään. Siellä ei kuulemma ole psykologin haastattelujakaan?
 
Hei Violet87 ja A7222,

Kerhossa ei ole ollut toimintaa kesän jälkeen. Olen siellä vain jäsenenä, joten en pysty lisäämään teitä jäseniksi :( En tiedä pitäiskö perustaa uusi kerho, kun tuon ylläpitäjät eivät taida enää olla aktiivisia?

Olen itse samassa tilanteessa kuin A7222, en ole vielä tehnyt päätöstä ja sen takia minuakaan ei hyväksytty Kenguruuhun. Kaipaisin kuitenkin myös tässä vaiheessa keskusteluseuraa ja "vertaistukea". Joidenkin kavereiden kanssa olen asiasta puhunut, ja lapselliset kaverit kannustavat kyllä kovasti. Itseäni mietityttää totaaliyksinhuoltajuus ja pärjääminen lapsen kanssa sekä myös "eettiset" kysymykset, mitä kertoa lapselle kun isästä ei ole tietoa lainkaan ym.

Toivottavasti sut Violet87 hyväksytään Kenguruuhun, siellä varmasti osataan neuvoa noissa asioissa mistä kysyit!
 
Yritin siirtyä kenguruun sivuille mutta tuo osoite heittää mut jonnekkin pikavippi foorumille :eek:
Kello tikittää ja miestä jonka kanssa perustaa perhe ei ole löytynyt. Onneksi nykyään on myös meillä yksinäisillä naisilla mahdollisuus. Mietintä asteella vielä olen ja olisi ihanaa keskustella toisten kanssa jotka pohtii samaa asiaa.
 
Tuo aikaisempi kertomani osoite kenguruuhun ei ole enää käytössä. Kyseinen alusta lopetti toimintansa ja nyt kenguruun modet tekevät töitä saadakseen uuden foorumin käyttökuntoon lähiaikoina. Täälläkin varmasti ilmoitetaan kun se on toiminnassa ja valmis ottamaan uusia jäseniä.
Niin vanhaan kuin uuteenkin foorumiin ovat myös vakavasti asiaa harkitsevat tervetulleita, siellähän sitä parasta vertaistukea saa :) .
 

Yhteistyössä