yksinäinen loppu

No nyt se sitten tapahtui, ollaan miesystävän kanssa riidelty lähes koko raskausaika jostain ja juuri viikkoa ennen laskettua aikaa se päätti, että nyt riitti. Mä myönnän, että minussakin on ollut vikaa kun olen ärsyttänyt miesparkaa valituksillani (koin olevani kovin yksin suhteeessa, ihan konkreettisesti mies on aina töissä, oma firma). No nyt sain nyt sitten palkakseni yksinäisyyden ihan konkreettisesti ja lähestyvä synnytyskin tiestysti pelottaa näin ensikertalaiselta... Olen masennusherkkä ihminen ja varmaan täytyy tabut hakea piakkoin, jotta pystyn sitten vauvan hoitamaan yksin. Voi per*** millaista tämä elämä on!!

Iina :headwall:

 

Parempi yksin kuin huonossa suhteessa pienen vauvan kanssa. Pärjäät aivan varmasti hyvin, pyydät vain sukulaisilta ja ystäviltä apua lastenhoitoon. Rankinta on varmaankin se, kun yöllä joudut nouseen yksin ja olet väsymyksestä ja unenpuutteesta ihan sekopäinen, mutta jos miehesi oli sellainen kuin oli, hän tuskin olisi noussut yöisin sinua jelppaamaan kuitenkaan. Eli olisit kuitenkin yksin. Tsemppiä ja voimia sinulle!

 

Ja mahtaako olla taustalla hermoilua vauvan tähden? Epävarmuutta? En voi uskoa että tuosta vaan lähti ja jos lähti, niin onpa huono mies. Pärjäät yksin paremmin kuin riidellen. Vauvallesi parempi.

 

Varmasti pärjäät yksin!Itse jouduin hoitamaan lapsen aivan yksin yö heräämiset ym.vaikka mieskin oli!!Erosimme kun lapsi oli 8kk.Nyt olen todella helpottunut ja kaikki sujunut hyvin ei se sen rankempaa yksin ole

 

Ei pelkkä parisuhde takaa sitä, että vauva hoidetaan yhdessä.Elin parisuhteessa vielä jonkin kuukauden, kun vauva syntyi. Hoidin hänet yksin silloin,kuiten nytkin eron jälkeenkin. Toki on hienoa, että saa tukea ja apua siipaltaan (avo tai avio),hatunnosto kaikille miehille! Nainen on kuitenkin jo fysiologisesti "kiinni" lapsessa, että hoitovastuu jää usein äidille. Muista, että meitä on muitakin äitejä, jotka ovat vauvan myös esikoisen hoidosta selvinneet. Turhaa itseäsi piinaat ajattelemalla, jos masennut. masennus tulee, jos on tullakseen. VOIMIA SINULLE ja nauti äitiydestäsi. :heart:

 

Kuules nyt, kyllä se mies unohtuu kun saat sen ihanan vauvan viereesi. Toki alussa on varmasti väsymystä yms. mutta koeta saada jostain edes joku tuti omaa aikaa itsellesi (voiko äitisi/ystäväsi tulla hetkeksi hoitamaan vauvaa). Ja vauvan kasvaessa vauva tulee yhä ihanemmaksi pikku ihmiseksi.

Muista asennoitua, että hyvin menee ja kaikesta selviät, vaikka tulisi koliikkivauva tms. Pääasia kunhan terve ja et aseta itsellesi liikoja vaatimuksia esim. vauvan hoidon lisäksi vielä kodin siivoukseen.

 

Kyllä yksinkin pärjäät... Mäkin oon pärjänny... Sun lapsi kuitenkin voi halutessaan varmaankin isäänsä tavata, mun pojalla ei sitä mahdollisuutta ole ... Päivää ennen laskettua aikaa pojan isä kuoli ja tasan 2vkoa myöhässä poika sitte synty 23.9.05... Että rankka syksy mulla ollu ja silti oon pärjänny...

 

Kyllä sitä aina jotenkin pärjää, mutta ei se helppoo ole. Turha sitä on kaunistella! vauvat itkee, voi olla koliikki, sit ei malta nukkua, kun se on niiiin ihana ym.
Mun mies häippäs mun mielestä suht normaalista&onnelisesta avioliitosta keskellä yötä, vessanpöntöllä oli vaa lappu, et oli pakko mennä. Vanhempi sillo 1v10kk ja nuorempi 2.5kk. Olihan se shokki ja kauhee tilanne. Järjestelyjä oli ja paerisotaa varsinki.
Sit ku asettu uuteen kotiin toiseen kaupunkii, vähä helpotti, mut ajan kanssa asia taas palasi mieleen.
Terapialla, perhepalvelulla, tarhalla yms. oon jotenkin sitkuttanut etiäpäin. Lapset on voimavara, ja viejä.

Koita jaksaa. Jos tahdot jutella mistä vaa asiaan liittyvästä, palaa!

 

Voi kun olette kirjoittaneet ihania vastauksia heti piristyin, en ole voinutkaan lukea viestejänne aikoihin koska lapsi päätti syntyä jouluaattona ja alku on mennyt ihan ihmetellessä, miten lasta oikeen hoidetaan. Vauva on kyllä ihana, mutta ei oikein suostu nukkumaan öisin ollenkaan. Lieneekö vielä sikiöajan aikataulussa? Vai onko vatsavaivoja? Te olette kultaisia, ja valoitte muhun toivoa vaikka rankaltahan tämä vauvan hoito on tuntunut. Äiti onneksi jelppii ja kaverit on ihania ja niitä onneksi on. Olen muuten Hesasta jos joku haluaa yh-seuraa... :xmas:

 

Voi että, oikein paljon onnea :flower: Hyvä että sinulla on apua siellä.
Paljon voimahaleja sinulle, rakkaita hetkiä pienoisesi kanssa =)
Hyvää uutta vuotta 2006! Toivon todella että elämäsi lähtee menemään hyvin :hug:

 

Onnea. Kyllä aikansa kestää ennen kuin yöt nukkuu. Jos imetät niin se maito "sulaa" n. 3 tunnin välein ja nopeammin. Ja pullomaidolla taas hitaammin.

Koeta nukkua myös päivällä kuin vauva nukkuu.

Itse muistan että ne ekat viikot olivat ihania mutta oli vielä jotenkin tokkurassa kaikesta.

Mukavaa eloa vauvan kanssa! Kesällä on jo "iso"!