Yksin synnyttämään, en kestä!!!

  • Viestiketjun aloittaja "bbb"
  • Ensimmäinen viesti
[QUOTE="pinkki";28771933]Periaatteessa olen ihan samaa mieltä. 5 lasta olen synnyttänyt, yhden kohdalla tiedettiin, että lapsi kuolee heti synnytyksen jälkeen. Kahden lapsen synnytyksessä mies ei ollut ollenkaan mukana, kolmen lapsen synnytyksessä oli osittain paikalla, mutta ei loppuvaiheessa, missä olisin eniten kaivannut miestä. Edelleen olen vähän katkera, mutta edelleen olemme yhdessä, en siis ole potkinut pellolle vain sen takia. Mutta kyllä se vieläkin mua harmittaa, nätisti sanottuna. En sitten tiedä harmittaako miestä... Ja lapset on kyllä ihan yhteistuumin haluttu, ei mun painostamana. Mies haluaisi vielä yhden, mutta minä en, kyllä nämä pienet rakkaat on tässä.[/QUOTE]

Miksi ihmeessä miehesi ei tullut mukaan edes siihen synnytykseen, missä tiesitte vauvan kuolevan? Eikö mies halunnut hyvästellä lastaan?

Minä jouduin myös synnyttämään kuolleen lapsen, ei tosin täysiaikaista mutta en olisi siitä yksin selvinnyt.
 
määää
Mä en osaa sulle mitään muuta sanoa, kuin että aika sika mies :(
Vaikka hänet saisitkin taivuteltua mukaasi, ei se varmastikkaan ole enää sama juttu
En ymmärrä tällaisia sika-kommentteja. Mies on ollut useammassa synnytyksessä. Kokenut tilanteen vaikeaksi ja ahdistavaksi. Miksi hän ei saisi tuoda esiin mielipidettään. Ei se hänestä sen huonompaa isää ja aviomiestä tee. Miehet ei välttämättä koe synnytystä yhtä merkityksellinä tapahtumana. Monille on myös vaikeaa nähdä rakas ihminen kipeänä. Olen ollut kerran tukihenkilö rakkaalle ihmiselle, eikä se ollut niin helppoa henkisesti kuin etukäteen ajattelin. Biologinen fakta on, ettei paikalla tarvitse olla muita kuin se synnyttäjä.
 
kfkfkf
Alkuperäinen kirjoittaja määää;28776286:
En ymmärrä tällaisia sika-kommentteja. Mies on ollut useammassa synnytyksessä. Kokenut tilanteen vaikeaksi ja ahdistavaksi. Miksi hän ei saisi tuoda esiin mielipidettään. Ei se hänestä sen huonompaa isää ja aviomiestä tee. Miehet ei välttämättä koe synnytystä yhtä merkityksellinä tapahtumana. Monille on myös vaikeaa nähdä rakas ihminen kipeänä. Olen ollut kerran tukihenkilö rakkaalle ihmiselle, eikä se ollut niin helppoa henkisesti kuin etukäteen ajattelin. Biologinen fakta on, ettei paikalla tarvitse olla muita kuin se synnyttäjä.
Oman rakkaan tukeminen, jos hän tukea kaipaa?

Vaikkakin olisi ahdistavaa, on se jumankauta sille naisellekkin ahdistavaa
 
mä kävin just yksin synnyttämässä, kyllä se vähän alkuun itketti kun tajus että lähden oikeasti yksin sinne :D mies joutu jäämään esikoisen kanssa kotiin, kun ei saatu 1 aikaan yöllä ketään meille. synnytys kesti 5h30min eli aika nopeasti oli homma hoidettu. ei se ollut ollenkaan paha kokemus, kätilö oli ihana ja ilokaasun + epiduraalin voimalla mentiin :D kyllä siihen yksinkin pystyy! tsemppiä.
 
Onpa herkkähipiäinen mies sulla. :O Mä en ollut lähellekään herttaista ihmistä synnyttäessäni, irvistin, huusin ja puuskutin.
Ei varmaankaan sunkaan mies mikään huippumukava olisi silloin kun joutuisi päkeltämään 3-4-kiloista vauvaa ulos maailmaan?

Voihan se mies häippäistä muualle joidenkin vaiheiden ajaksi, mutta luulisi että häntä kiinnostaisi edes yhtään se hetki, kun hänen lapsensa on just syntymässä, ja syntynyt?
 
meillä
mä olen synnyttänyt yksin ja miehen kanssa, ja oikeasti en keksi mitään tarvetta sille miehelle itseäni varten. Mies oli siellä mukana koska halusi nähdä lapsensa syntymän, kerran ei ehtinyt mukaan ja se meni minun osaltani hyvin niinkin.

Ne ketkä välttämättä miehen sinne tarvitsee, niin mitä konkreettista se mies siellä tekee, että häntä sinne tarttette??

Meillä mies istui kiikkustuolissa ja katseli.
 
"vieras"
[QUOTE="...";28771452]Mies voi jäädä silloin pois, jos nainen ei halua miestä sinne, mutta mies ei voi mitenkään vain päättää ettei hän vaan tule. Vittu mikä idiootti, haluaisinpa nähdä yhden jos toisenkin ukon synnytystuskissa, olis varmaan jokainen persereikä yhtä hymyä siinä tilanteessa.[/QUOTE]

Mies ei voi päättää ettei vaan tule? No hitto!

Se juttu nyt vaan menee niin, että naisen osa on synnyttää. Jos ei halua synnyttää, niin sitten elää ilman lapsia tai adoptoi.

Miehet ei ole mitään tahdottomia pölvästejä, joita naiset voi ohjailla mielensä mukaan.
Jos mies ei halua mukaan synnytykseen, hän ei sinne tule. Eikö sitä miehen toivetta voi kunnioittaa?

Lapsi on yhteinen, eikä synnytyksestä pois jääminen tee miehestä yhtään sen huonompaa isää.

Eikä siellä synnytyssalissa kukaan yksin ole..
 
Alkuperäinen kirjoittaja meillä;28776318:
Ne ketkä välttämättä miehen sinne tarvitsee, niin mitä konkreettista se mies siellä tekee, että häntä sinne tarttette??
Eiköhän kyse ole nimenomaan siitä, että se mies ei ole 'välttämätön' minkään asian tekemisen takia vaan paikalla olemisen. Ihmiset on hyvin erilaisia ja jotkut naiset ei halua, että mies on siellä 'häiritsemässä'. Toisille se on ihan sama onko paikalla vai ei. Ja sitten on niitä, joille on tärkeää, että rakas puoliso, lapsen isä on jakamassa sen yhteisen lapsen syntymän, tukemassa sitä puolisoa (vaikka sillä pelkällä läsnäololla) todella herkällä hetkellä tai auttamassa pienillä asioilla - sanoilla, kädestä pitämällä, hieromalla, tuomalla juotavaa, kuuntelemalla, jne. Siellä sairaalassa kun harvoin kenelläkään henkilökunnasta on aikaa koko (mahdollisesti pitkää) synnytystä olla siinä läsnä, niin varsinkin jos synnytykset olleet pitkiä ja vaikeita kyllä se on kurjaa siellä yksin olla, siitä miehen läsnäolosta on siellä monelle paljon iloa. Ei se ole mikään, että sitä miestä tarvitsee sinne vaan, että naisen on paljon parempi olla, kun se mies siellä on. Jolloin mun mielestä on aika ilkeää siltä mieheltä kieltäytyä sillä tavoin naisen oloa helpottamasta muutenkin vaikeassa paikassa.

Itse kuulun ehdottomasti viimeiseen ja kyllä mulle olisi kova paikka, jos mies ei haluaisi mukaan synnytykseen tulla. Voin hyvin ymmärtää, että synnytys voi olla myös miehelle ahdistava, pelottava tai epämiellyttävä kokemus ja siitä mielelläni puolison kanssa keskustelen. Mutta jos lapsia yhdessä halutaan ja naisen on paha synnyttämästä kieltäytyä, niin kyllä mun nähdäkseni sen miehen pitäisi haluta sitä naistaan tukea myös siellä synnytyksessä, vaikka se ei itsellekään mikään mukava kokemus olisi.
 
dfhdh
oli mulle suuri tuki ja turva synnytyksessä. En olisi voinut kuvitellakaan synnyttäväni ilman häntä. Yhdessä lapsi oli toivottu ja alulle pantu, yhdessä hänet synnytetty ja yhdessä hoidetaan. En ymmärrä miten joku mies voi olla tulematta mukaan, jos nainen häntä siellä tarvitsee. Mulla se ois ainakin tuntunut siltä, kun toinen olisi hylännyt keskelle suurinta pelkoa. Naimisssa ollaan ja yhdessä koetaan elämän suuret tapahtumat, ilot ja surut, ei niitä niin vaan valkikoida!
 
"näin on"
Mä olen synnyttänyt 3 lasta yksin, omasta tahdostani, en todellakaan halunnut ketään siihen viereen töröttämään!! Kukaan niitä mun puolesta kuitenkaa puske ulos, ja sairaalaan mennään synnyttämään, ei seurustelemaan, pitämään kädestä kiinni tai tekemään mitään muutakaan mihin tarvii toista ihmistä.
 
dfhhd
[QUOTE="näin on";28777245]Mä olen synnyttänyt 3 lasta yksin, omasta tahdostani, en todellakaan halunnut ketään siihen viereen töröttämään!! Kukaan niitä mun puolesta kuitenkaa puske ulos, ja sairaalaan mennään synnyttämään, ei seurustelemaan, pitämään kädestä kiinni tai tekemään mitään muutakaan mihin tarvii toista ihmistä.[/QUOTE]

eihän sinne PAKKO ole ketään mukaan ottaa, jos ei halua :D
Mutta aika karua kieltäytyä tulemasta mukaan jos toinen sitä pyytää ja tarvitsee.
 

Yhteistyössä