Yksilapsiset perheet yleensä suurituloisia tai muulla tavoin varakkaita. Mistä johtuu?

Tunnen paljon yksilapsisia perheitä. Nämä ovat joko omien lapsieni kautta tuttuja, omien ystävieni kautta tuttuja ja sitten osa tuttuja opiskeluajoiltani tai omilta kouluajoiltani.
Onko tämä sitten vain omalla kohdalla sattunut, mutta KAIKKI ne perheet, joissa on vain yksi lapsi, ovat yleensä aika korkealle kouluttautuneita (vähintään amk-tutkinto vanhemmilla) ja tulot hyvät tai sitten on muutoin varallisuutta.

Ymmärrän, että lapsiluku tulee jostain ihan muualta yleensä, kuin tilin saldosta. Itse halusin neljä lasta siitä huolimatta mitä tienaamme. Mutta mä joskus vaan ihmettelen, että ne ihmiset, joilla olisi eniten varaa ja parhaat lähtökohdat useammalle lapselle, jättää lapsiluvun yhteen?

 

Heillä varmaan enemmän kunnianhimoa ja korkeat tavoitteet elämässään.

 

ei sitä aina "jätetä", vaan voi olla, että ei onnistuta saamaan kuin yksi.. ja amk-tutkinto ei todellakaan tarkoita korkeasti koulutettua.

 

Lapsiluku on monella yhdessä siksi ettei aikaa riitä edes juuri sillä yhdellekään kun oma ura on niin tärkeä. Helpompi hoitaa yhden lapsen ongelmat siinä uran ohella kuin vaikkapa kolmen lapsen.

 

Ovat itse ehkäpä näistä "paremmista piireistä" ja tietävät millainen helekutin iso etu siitä on, kun on lähtökohdat kunnossa.

Ne ymmärtää pointtini, ketkä haluavat.

 

Hyvä koulutus ja palkka saavutetaan yleensä kovalla työnteolla ja tähän kaavaan eivät välttämättä lisälapset/lapset sovi.Naiset eivät halua pudota uraputkesta.Lisäksi kun opiskelelee pitkään ja on työelämässä niin tulee enemmän ikää. Voi olla ettei enää iän puolesta tule niin herkästi raskaaksi.

 

ei sitä aina "jätetä", vaan voi olla, että ei onnistuta saamaan kuin yksi.. ja amk-tutkinto ei todellakaan tarkoita korkeasti koulutettua.

No onhan se korkeakoulututkinto. Eikä mun pointti tässä nyt ollut vertailla eri koulutuksia keskenään.
POinttini oli ehkä siinä, että yksilapsisten perheiden vanhemmat ovat yleensä kuitenkin suht. koulutettua väkeä ja yksilapsisten perheiden vanhemmat harvoin ovat ihan niitä "duurimpia".

 

Noh, keskimäärin korkeasti koulutetummat ihmiset ovat älykkäämpiä. Heillä pariutuminen yleensä jää myöhemmäksi ja myös lapsi/lapset syntyvät hieman myöhemmin kuin muilla ryhmillä. Älykkäillä ihmisillä on myös eniten tietoa ehkäisystä ja he yleensä odottelevat sukupuolielämän aloituksenkin kanssa pitemmälle. Eli monien asioiden summa. Se hikipinko ei alkuunsa edes huomaa toista sukupuolta, eikä toinen sukupuoli ole hänestä kiinnostunut, joten jää aikaa koulutukselle ja urakehitykselle, sitten sitä huomaa olevansa liki keski-ikäinen ja ehtii saada sen yhden lapsen.

Epäilisin, että pitkät poissaolot perhevapaiden tähden ovat vähemmän kiinnostavia vaihtoehtoja silloin kun ura nousukiidossa ja kunnianhimoa sekä potentiaalia löytyy korkeaan asemaan?

 

Meillä on yksi lapsi ja sovimme muutenkin tuohon AP:n kuvaukseen.
Kyse ei todellakaan ole siitä, että ura olisi meille tärkeämpi. Mä olin kotona lapsen kanssa 4-vuotta ja lapsi aloittaa ensi syksynä koulun. Teen edelleen 50% työlistaa ja pidän kesällä palkatonta lomaa lapsen takia.
Meillä ei myöskään mies tee mitään ylipitkiä päivä, vaan yrittää järjestää työnsä niin, että perhe menee edelle.

Me vain ollaan yhden lapsen perhe, emme vain "halua" toista lasta, koska olemme onnellisia näin.

Tottakai siitä on myös etua lapelle, että hänellä on yksiörahat kasassa, kun lähtee opiskelemaan.

 

Meillä yksi lapsi ja pienet tulot 2400€/kk. Mies amk käynyt itse tavallinen duunari.

 

Mun kokemus on päinvastainen. Meidän lähi- ja tuttavapiirissä suurituloisissa perheissä on lähes järjestään vähintään 4 lasta.

 

Mun kokemus on päinvastainen. Meidän lähi- ja tuttavapiirissä suurituloisissa perheissä on lähes järjestään vähintään 4 lasta.

Minä tiedän yhden hyvätuloisen yksilapsisen perheen mutta todellakin ainakin täälläpäin yleensä suurituloisilla on 3-4 lasta.

 

Meillä on yksi lapsi. Todennäköisesti ei toista tule, mutta ei se nyt kiveen ole vielä hakattu. Täytin juuri 26-vuotta ja mies täyttää kesällä 27-vuotta. Eli ikämme puolesta toisen lapsen saaminen on mahdollista.
Minä olin 18-vuotias kun tulin raskaaksi ja lukion jälkeen olin kaksi vuotta lapsen kanssa kotona. Minä ja mieheni olemme molemmat varakkaista suvuista ja pääomaa ja rahaa on ollut ihan pienestä alkaen. Varaa toiseen lapseen meillä olisi ollut koska vaan.

Minä valmistun AMK:sta nyt keväällä ja mies valmistui vuosi sitten KTM:ksi. Mieheni tulot ovat suuret, asema hyvä. Itse työllistyn sosiaalialalla, jossa tulot harvoin päätä huimaavat, mutta pääomatulot kompensoivat ansiotuloja hyvin.

Meillä ei mene mikään lapsen edelle. Minä myös teen lyhennettyä työaikaa ja mies pitää kesällä palkatonta 6-viikkoa normi kesäloman lisäksi, että lapsi saisi pitkän loman.

En osaa sanoa syytä yksilapsisuudelle. Emme vain halua enempää lapsia.

 

Mä olen toisella asteella opiskeleva yh, että se siitä hyvätuloisuudesta mun kohdalla nyt ja tulevassa ammatissa.

 

Muistan lukeneeni joskus jonkun tutkimuksen, jossa tätä asiaa oli pohdittu. Tottakai suurituloisilla ja koulutetuilla on myös useampi lapsia, eikä tässä nyt puhuttu siitä, että rikkailla tai suurituloisilla on aina vain ja ainaostaan yksi lapsi. Ei. Rikkailla, suurituloisilla ja koulutetuilla voi ihan yhtä hyvin olla kahdeksan lasta. Kyse on enemmänkin siitä, että ne perheet, joissa on yksi lapsi ovat sosioekonomiselta asemaltaan yleensä ylempänä, kuin monilapsiset perheet.


Rikkaat tai/ja suurituloiset yleensä harrastavat enemmän. Tuon muistan olleen siinä tutkimuksessa yksi selitys. Urheiluharrastus oli ainakin yksi, joka vei keskimäärin enemmän aikaa. Panostus harrastuksiin ja vapaa-aikaan oli tärkeämpi. Onhan sitä helpompi matkustaa yhden kanssa ja jäähän sitä helpommin aikaa omille menoille, kun lapsia on vain yksi.

 

Mä en voi taaskaan kuin ihmetellä, miten teillä on noin HUONO luetunymmärtäminen?!

Mekin olemme korkeakoulutettuja ja suurituloisia ja meillä on kolme lasta. Voi luoja mulla kiehuu nyt oikeasti tuo osan tyhmyys niin yli.

Ei tässä nyt missään vaiheessa sanottu, että varakkailla ja koulutetuilla ei missään nimessä voi olla kuin yksi lapsi ja jokainen varakas hankkii vain yhden lapsen. Vai sanottiinko???
Kyllä suurituloisilla, muutoin varakkailla tai koulutetuilla VOI OLLA AIVAN YHTÄ HYVIN myös kymmenen lasta. Hedän lapsilukunsa voi olla mitä vain 0-20 väliltä. Ei missään kohtaa sanottukaan muuta.

Tottakai on olemassa myös yksilapsisia perheitä, joissa eletään täysin sosiaaliavustusten varassa.

Mutta minä myös muistan lukeneeni paljonkin artikkeleita siitä, miten ne perheet joissa on vain yksi lapsi ovat yleensä keskimäärin koulutetumpia ja varakkaampia perheitä.

Miten tämän nyt voisi tiivistää niin, että plussalaisetkin ymmärtää?

 

Aktiivinen elämäntyyli ja harrastamisen tärkeys? Lapseen panostetaan aivan eri tavalla? Olen huomannut, että vanhemmat, joilla on vain yksi lapsi, harrastavat lapsensa kanssa paljon ja he tekevät paljon enemmän asioita lapsen kanssa ja se yksi lapsi on jotenkin erityisen tärkeä ja erityisen tärkeässä asemassa.

 

Järkevyys? Eihän nykymaailmaan ole järkeä tehdä kuin yksi lapsi.

 

Mä en voi taaskaan kuin ihmetellä, miten teillä on noin HUONO luetunymmärtäminen?!

Mekin olemme korkeakoulutettuja ja suurituloisia ja meillä on kolme lasta. Voi luoja mulla kiehuu nyt oikeasti tuo osan tyhmyys niin yli.

Ei tässä nyt missään vaiheessa sanottu, että varakkailla ja koulutetuilla ei missään nimessä voi olla kuin yksi lapsi ja jokainen varakas hankkii vain yhden lapsen. Vai sanottiinko???
Kyllä suurituloisilla, muutoin varakkailla tai koulutetuilla VOI OLLA AIVAN YHTÄ HYVIN myös kymmenen lasta. Hedän lapsilukunsa voi olla mitä vain 0-20 väliltä. Ei missään kohtaa sanottukaan muuta.

Tottakai on olemassa myös yksilapsisia perheitä, joissa eletään täysin sosiaaliavustusten varassa.

Mutta minä myös muistan lukeneeni paljonkin artikkeleita siitä, miten ne perheet joissa on vain yksi lapsi ovat yleensä keskimäärin koulutetumpia ja varakkaampia perheitä.

Miten tämän nyt voisi tiivistää niin, että plussalaisetkin ymmärtää?

Itse teen kolmatta korkeakoulututkintoa, mies on myös korkeakoulutettu ja meille tulossa kuudes lapsi. Palstalla huomaa, että tilastojen tulkitseminen tms. on monelle vaikeaa. Luullaan, että se lähipiirin tilastopoikkeama tarkoittaa aina, että tutkimustulokset ovat väärin tms.

 

Muistan myös taannoisen keskustelun terveyseroista. AP halusi pohtia mistä johtuu, että koulutetummat ovat yleensä terveempiä ja liikunnallisempia. Sekin keskustelu kaatui siihen, että naapurin Raksa-Jomppa oli kilpahiihtäjä, joten tutkimus ei voi pitää paikkaansa.

Asiaan. Meillä on yksi lapsi. Tällä hetkellä ainakin tuntuu siltä, että yhteen lapseen myös jää. Meillä on korkeakoulututkinnnot ja varaa olisi useampaankin lapseen. Syyt yksilapsisuudessa ovat muualla. Niitä syitä on paljon, miksi meistä tuntuu nyt, että hyvä näin.

 

Mä en oikein tiedä miten voisi paremman ilmoittaa olevansa tyhmä, kuin vastata juurikin tällaisiin tilastollisiin faktoihin "no meidän naapurin lääkärillä on ainakin viisi lasta" tai muutoin tuoda oman suppean kokemuksensa esiin, jolla aikoo kumota tilaston.

Kyllä on pakko olla valelääkäri, jos lapsia on enemmän, kuin yksi.

 

Meillä sama APn kuvailema tilanne. Ollaan korkeasti koulutettuja, yks lapsi ja tulot reilusti yli 100t vuoteen. Mut meillä syy ei ollu ura tms vaan huono tuuri. Mä olin lapsen kans reilu 3v kotona ja useampaa lasta toivottiin. Eipä tullut haluista ja yritykstä huolimatta. Onhan yhdessä toki "etunsa", voidaan matkustella ja mennä eritavalla kuin jos olisi useampi lapsi. Mut ihan kokemuksesta voin sanoa, ettei kenenkään perheen kokoonpanoa kannata arvostella tai tuomita ulkopuolelta.

 

Tähän tuskin on vain yhtä syytä vaan saattaa olla, että ainakin keskimäärin käy noin, monien tekijöiden summana.
1) Korkeasti kouluttautuminen kestää kauan. Moni odottaa valmistumista ja perustaa perheen vasta sen jälkeen. Silloin on jo ikää sen verran, että ei ehdi hankkia vaikka neljää lasta.
2) Edelliseen liittyen, koska koulutetut keskimäärin raskautuu myöhemmällä iällä, voi olla, että toinen lapsi on tulossa vasta myöhemmin.
3)Osalla ura on ainakin yhtä tärkeä tekijä kuin perhe eli ei ole mitään hinkua hankkia useampaa lasta.
4) Vanhemmat toivovat lapsilleen vähintään samanlaista elämää kuin itselleen tai parempaa. Silloin yksi lapsi on järkeen liittyvä päätös.
5) Tästä varmaan kivitätte, mutta korkeasti koulutetut ovat tottuneet harkitsemaan ja nojaamaan päätöksiään faktoihin. Ehkä tähän liittyy, että lapsiakaan ei hankita siksi, että juuri tällä hetkellä tuntuu siltä, että uusi vauva olisi ihana.

Varakkaita emme ole, mutta korkeasti koulutettuja kyllä. Meilläkin on yksi lapsi. Lisää ei todennäköisesti enää tule. Kahta alunperin harkittiin, mutta tämä on nyt vain mennyt näin.

 

Kodin sosiaalinen ja emotionaalinen ilmapiiri nimittäin määrittää lapsen aikuisuutta enemmän kuin sisarusten määrä. Emotionaalinen älykkyys opitaan kotona, sisarusmäärästä riippumatta.

Hän myös muistuttaa että uuden sukupolven huolestuttava ominaisuus on itsekkyys ja itsekeskeisyys, eikä ilmiötä pidä sekoittaa ainoastaan yksilapsisuuteen. Huolestuttavan moni lapsi elää perheessään kuin "pieni rokkistara", sisarusmäärästä riippumatta. Erot pelkästään sisarusluvun perusteella ovatkin vähäiset.

Vuonna 1987 kvantitatiivinen tutkimus osoitti ainokaisten väitetyt sopeutumisongelmat perättömiksi. Tutkimuksessa ei löydetty ongelmia, joita hemmottelu olisi ainokaisille aiheuttanut. Tutkimuksen tärkein löytö oli se, etteivät ainokaiset juurikaan eroa lapsista joilla on sisaruksia. Ainut löydetty eroavaisuus osoittautui ainokaisten eduksi: heillä on sisarusparven lapsia suurempi motivaatio onnistumista kohtaan. Tämä siksi, että ainokaiset saavat sisarusparvea suuremman määrän huomiota vanhemmiltaan, jolloin vanhemmat ohjaavat esimerkiksi koulutyötä voimakkaammin.


Nämä otteet ovat kirjasta Ainokainen

Toinen tutkimus osoitti, että ainokaiset, esikoiset sekä lapset joilla on vain yksi sisarus ovat verbaalisesti lahjakkaampia kuin lapset joilla on useita sisaruksia tai jotka ovat esikoista myöhemmin syntyneitä. Ainokaisten testitulokset osoittautuvat paremmiksi juuri vanhemmilta saadun huomion ja sitä kautta parempien kehittymismahdollisuuksien vuoksi.

Kirjassaan "Maybe One" Bill McKibben esittää tutkimustensa pohjalta yksilapsisuuden olevan suositeltavaa. Hänen mukaansa useimmat kulttuuriset stereotypiat ovat vääriä, eivätkä ainokaiset juurikaan eroa lapsista joilla on sisaruksia - ja silloinkin kuin eroavat, eroavaisuudet kääntyvät ainokaisten eduksi. Korkeamman onnistumismotivaation lisäksi ainokaiset sopeutuvat muita lapsia paremmin uusiin tilanteisiin. Ainokaiset saavat helpommin uusia ystäviä, kun taas lapset joilla on sisaruksia taantuvat helposti sosiaalisten roolien mukaisiin ennakko-odotuksiin. Luonteenpiirteiden kuten itsekontrollin, tunteiden hallinnan ja ihmissuhdetaitojen on huomattu esiintyvän voimakkaammin ainokaisilla.


Ainokaisten esitetään olevan onnellisempia siksi, että sisarukset kiusaavat toisiaan kotioloissa. Yli puolet lapsista joilla on sisaruksia kertoi sisarustensa kiusaavan heitä. Keskenään nahistelevat sisarukset lisäävät vanhempien stressiä. Jotkut vanhemmista jättävätkin stressin vuoksi reagoimatta lasten keskinäisiin tappelutilanteisiin tai reagoivat niihin epäjohdonmukaisesti, jolloin kiusaava sisarus saa vapaat kädet kiusaamiseen


Vuonna 1987 tehty tutkimus kuitenkin kumoaa Adlerin väitteet ainokaisten pilalle hemmottelusta. Tutkimuksessa ei löydetty minkäänlaisia viitteitä siitä, että ainoat lapset olisivat enempää hemmoteltuja kuin muutkaan lapset. Tutkimus osoitti, että ainoat lapset eivät eroa juurikaan muillakaan tavoin lapsista joilla on sisaruksia - ainut huomattava ero ainokaisten ja sisarusten kanssa kasvaneiden välillä oli se, että ainokaisilla on korkeampi motivaatio onnistua tekemissään asioissa.


Ohion yliopiston tutkimukseen osallistui yli 13 000 opiskelijaa ja tutkimus osoitti, etteivät ainokaisten sosiaaliset taidot ole heikompia kuin lasten joilla on sisaruksia.
Aiemmin julkaistu tutkimus esitti, että päiväkoti-iässä lapset joilla on sisaruksia pärjäävät sosiaalisesti ainokaisia paremmin, myöhemmässä vaiheessa eroa ei kuitenkaan enää ole.
Lapset ovat tekemisissä ikätovereidensa kanssa päivähoidossa, koulussa ja harrastuksissa, joten sisaruksen olemassaolo sosiaalisten taitojen kehittymisen vuoksi ei ole välttämätöntä.

 

Meillä todellakin opetaan lapsi työntekoon ja laiskuudesta ei palkita. Maailma muuttuu. Haluamme olla varmistamassa, että lapsemme pystyy kulkemaan maailman mukana. Ajokortti maksaa nyt jo lähemmäs 3000e tällä seudulla, asuntolainaan tarvitaan 15% pääoma, kouluihin on yhä vaikeampi päästä, työpaikoista on yhä enemmän kilpailua, lapsi tarvitsee vanhempiaan, tässä maailmassa aikuisen läsnäolo on erityisen tärkeää. Perhekeskesyys, se että voin olla 100%sesti lapseni tukena kun tämä aloittaa koulun ja olla tukena 100%sesti koko koulu-uran loppuun asti. Haluan varmistaan lapselleni tulevaisuuden, jossa pysyy kärryissä muiden mukana.
Tässä syitä yksilapsisuuteen.