[QUOTE="vieras";28279543]Minulla on sisko. Lapsuutemme lähinnä riitelimme ja aikuisina olemme toisillemme aivan vieraita. Jos olisin ainut lapsi, minulla olisi luultavasti parempi itsetunto, kun ei olisi ollut siskoa, joka sitä jatkuvasti lyttäsi.
Sinulla on mielikuva siitä, millaista sisaruksen olemassaolo olisi ideaalimillaan ollut. Todellisuus olisi voinut olla aivan eri.[/QUOTE]
Mulla on myös yksi sisko 2-vuotta itseäni nuorempi sisko. Ihan pienenä meistä oli kaveria toisillemme. Mutta sitten polkumme kasvoivat pieleen. Minulla oli sisko, joka toistuvasti varasti minulta rahaa. Tämä meni niin pitkälle, että minä kirjasin ylös, joka ikisen lantin jonka laitoin säästöpossuuni. Säästöpossuni oli kirjoituspöytäni lukitussa laatikossa. Siitä huolimatta rahaa katosi. Minä olin rahojeni suhteen säästäväinen ja sisko tuhlasi. Siskoni 'lainasi' myös luvatta henkilöpapereitani - kiva on 18-vuotiaana olla lähdössä illalla kapakkaan ja todeta, että papereita ei olekaan. Onneksi ei sentään näin käynyt kapakan ovella.
Voi varmasti sanoa, että en voinut luottaa häneen. Nyt aikuisiällä on välillä mennyt paremmin, nyt taas pitkään huonosti. Mutta päällimmäisenä on se, että sisareni ottaa yhteyttä, kun tarvitsee rahaa. Kun on jäänyt kiinni jostain lennokkaasta valheesta, jonka vuoksi muka tarvitsee rahaa minulle - ei sitten ota pitkään aikaan taas yhteyttä. Valheet ovat niin älyttömiä ja samalla aivan kammottavia (hänen lapsensa kuolee, jollei saa rahaa johonkin yksityisellä tehtävään leikkaukseen - ja kun ottaa asiasta selvää, ei ko. leikkauksia Suomessa tehdä yksityisellä).
Samanlaisia valheita latoo mun vanhemmilleni, ja raukat uskovat ja antavat tälle satoja euroja, jopa tuhansia kuussa. Omat vanhempani elävät äärettömän pihisti, ja sitten antavat siskolleni rahaa. Katson sivusta vanhempieni tuskaa - ja katson myös sitä tuskaa, kun eivät saa tavata siskoni lapsia, arvattavasti siitä syystä, että siskoni saattaisi taas jäädä kiinni valheistaan.
Arvattavasti olen sitä mieltä, että olisi paljon parempi, kun siskoa ei olisi.
Kun katson omia lapsiani, näen miten läheiset sisarusten välit voivat olla - mutta mitenkään automaattisesti ne eivät sitä ole.
