Yhä vaan apua tarvitisin siihen, mitenkä saada 1v3kk nukahtamaan päikkäreille!!!

[VIERAS]

iskee nääs epätoivo jo. Yöunille meno yhtä hankalaa, mutta onnistuu paremmin kuitenkin. Sitten kun nukahtaa, niin nukkuu hyvin, mutta ei nyt rauhoitu millään nukkumaan. Ei nukahda mun viereen kun on tottunut itseksiään nukahtamaan. On nukahtanut omaan sänkyynsä 6kk iästä asti melkein aina itseksee. Nyt muutaman vko:n ollut aivan mahdotonta. Ei rauhoitu jos jään silittämään, mutta itkee kuitenkin perään. Itkee IHAN HIRVEÄSTI, tikahtumiseen asti, eikä nukahda. Joskus siis jää päiväunet kokonaan väliin ja sitten on illemmalla tosi kiukkuinen.

Mitenkä ihmeessä saada rauhoittumaan unille? Joskus yritän 1-1,5 h ja ei nuku ei. Yöunet nukkuu noin klo 20-7 ja päikkäreille kokeilen klo 12 aikaan jolloin on selvästi väsynyt kyllä.

Osaisiko joku auttaa minua?

KIITOS ETUKÄTEEN!

 

[Hellu]

Meillä täällä kaksi vaikeasti nukahtavaa lasta talossa (esikoinen 2v3kk ja kuopus 10kk). Voimia sinulle sillä tiedän, että se voi olla raastavaa!Mitään vippas konstia en ole vielä mistään saanut tai oppinut.

 

[Grace]

Jos kuitenkin on väsynyt niin sitten vaan sänkyyn ja nukkumaan ja kun huutaa niin sitten huutaa välillä käy katsomassa kyllä meidän neljä näin on nukahtanut....eii kai tähän mitään poppaskonsteja ole..

 

[ap]

Meillä täällä kaksi vaikeasti nukahtavaa lasta talossa (esikoinen 2v3kk ja kuopus 10kk). Voimia sinulle sillä tiedän, että se voi olla raastavaa!Mitään vippas konstia en ole vielä mistään saanut tai oppinut.

Mitenkä sinä nukutat lapsesi? Oletko kokeillut jotain unikoulua tms? On oikeasti tosi hankalaa ja eikä siinä jos lopulta nukahtaisi päikkäreillekin, mutta kun ei niin ei. Siis toki sitten jos on parina päivänä jäänyt väliin... mutta vaikka tiedän ja näen että on väsynyt niin ei vaan suostu nukkumaan. Ja on niin pirun sitkeä kyllä itkemäänkin...

 

[ap]

Jos kuitenkin on väsynyt niin sitten vaan sänkyyn ja nukkumaan ja kun huutaa niin sitten huutaa välillä käy katsomassa kyllä meidän neljä näin on nukahtanut....eii kai tähän mitään poppaskonsteja ole..

Mutta kun se huutaa niin että meinaa tikahtua, ei kuule eikä näe mitään vaan on ihan muissa maailmoissa kun itkee niin paljon. Mitenkä kauan sinä kokeilisit päikkäreille menoa? Siis että jos ei tunnissa nukahda, niin ottaisitko jo pois? Mitenkä teillä on mennyt?

 

[Lissu]

meillä luetaan 1-2 lyhyttä satua ennen päiväunia ja yöunia....kokeilkaa tekin.....tosin mies tai minä nukuttaa lapsen vieressä itsekkin muka nukkuen.....

 

[m]

Minä suosittelen, että otat entisen nukuttamistavan käyttöön. Eli lapsi itsekseen nukkumaan. Kyllä se jossain vaiheessa taas luonnistuu tai näin ainakin meillä. Kaksi tuntiakin on mennyt pahimmillaan, mut kun itsekseen siellä yrittää saada unenpäästä kiinni niin itse ainakin saan tehtyä kotihommia sillä aikaa. Käännän sen positiiviseksi

Kun alkaa itkemään otat syliin, rauhoitat puhumatta ja heti takaisin sänkyyn ja itse pois. Ilta nukuttaminen just samallalailla niin tuo turvaa.

 

[vieras]

meillä kans välillä on hankaluuksia nyt ainakin nää kuumuudet verottaa osansa ihan selkeesti.
mut ite vien nykyään ulos ennen päikkäreitä tunniks kävelee/touhuamaan ja sit ruoka niin kyllä se uni yleensä sieltä tulee kun selkää silittelee tai vähän pyllystä heiluttelee ja laulaa unilauluja eikä ite hermoja menettäis
sit taas jos vaan makaa sängys ja itkee eikä nouse olleskaan seisovilleen niin sit kyl on yleensä joku muu vaiva..esim:ilmaa mahas ja mahaa vääntää, kuume, hampaita tulossa ja ne ikenet kutisee, kuuma vaatteet pois, yliväsynyt, jos ei nukahda puoleentoista tuntiin niin annan supon ja se on kyllä meillä sit auttanu vaik on voinu viel mennä se puoltuntia et sit nukahtaa.
tässä meidän perheen arjesta
toivottavasti oli edes jotain iloa kirjoituksesta

 

[Hellu]

Esikoinen nukahtaa viereen ja koupus omaan sänkyynsä (hän ei vielä niin hankala kuin esikko). Joskus siinä on mennyt parikin tuntia, mutta periaattena olen pitänyt, että kun sänkyyn mennään niin sieltä ei ilman nukkumista pois lähdetä, jos ei oikeasti ole jokin hätä. Mitään unikouluja en ole pitänyt vaan olen yksinkertaisesti yrittänyt vain hyväksyä,että meidän lapset eivät ole amerikkalaisista elokuvista, heh.

 

[hannamaria]

Meillä on nukkunut paremmin jos on ollut PALJON liikuntaa.

Ja kun sanon paljon, tarkoitan paljon. Yksi ilta mies tuli lapsen kanssa mua vastaan kävellen kun olin tulossa asioilta kotiin. Hän työnsi rattaita, mutta lapsi siis käveli vieressä. Rattaat oli mukana varmuuden vuoksi, "onhan se vasta 1v"

Mies käveli reippaasti, eli poika hölkkäsi 3½km, eikä ne ollu hirveen montaa kertaa pysähtyny. Ja omituisinta oli ettei poju ollut yhtään väsyneen oloinen kun nappasin ne kyytiin. No kotiin päästyä söi sitten reilun annoksen iltapuuroa ja nukahti ilman mitään konsteja.

Samoin on ollu monta kertaa, täytyy olla tosi paljon aktiviteettia iltapäivällä - pitkä kävely tai runsaasti kiipeemistä portaissa (valvotusti tietysti ) tai pallon pompottelua tuntitolkulla. Sitten tulee uni. Jos "ei olla tehty mitään erityistä", jotenkin ei ole tarpeeksi väsynyt ja sitten yliväsyneenäkin taistelee unta vastaan

 

[ap]

Kiitos vastauksistanne! Jotenkin tuntuu että paras olisi että itseksiään nukahtaisi, mutta en oikeasti tiedä mitenkä toimisin kun itkee niin kauheasti. Saattaa olla että rauhoittuu kun tulen huoneeseen ja silitän, mutta silti ei sitten ala nukkumaan, vaan hetken päästä alkaa taas viuhtominen. Jos taas teen lähtöä huoneesta pois, alkaa välittömästi huutamaan mun perään ihan hirveästi ja sitä sitten kestää ja kestää...

Meillä alkaa tyttö hermostumaan jo ennen kuin on kerennyt kunnolla sänkyyn laskea. Aiemmin oli innoissaan kun pääsi sänkyyn ja jutteli itseksiään siellä ennen kuin nukahti. Mikään ei minusta ole muuttunut, mutta silti on käynyt vaikeaksi.

Ei kenelläkään olisi minulle tämän ikäisen lapsen käyttöohjekirjaa antaa...

 

[ap]

Ja mitenkä teillä muilla, itkeekö lapset paljon kun uni ei tule? Siis PALJONPALJON, siis tikahtumiseen saakka...?

 

[hannamaria]

Kiitos vastauksistanne! Jotenkin tuntuu että paras olisi että itseksiään nukahtaisi, mutta en oikeasti tiedä mitenkä toimisin kun itkee niin kauheasti. Saattaa olla että rauhoittuu kun tulen huoneeseen ja silitän, mutta silti ei sitten ala nukkumaan, vaan hetken päästä alkaa taas viuhtominen. Jos taas teen lähtöä huoneesta pois, alkaa välittömästi huutamaan mun perään ihan hirveästi ja sitä sitten kestää ja kestää...

Meillä alkaa tyttö hermostumaan jo ennen kuin on kerennyt kunnolla sänkyyn laskea. Aiemmin oli innoissaan kun pääsi sänkyyn ja jutteli itseksiään siellä ennen kuin nukahti. Mikään ei minusta ole muuttunut, mutta silti on käynyt vaikeaksi.
Ei kenelläkään olisi minulle tämän ikäisen lapsen käyttöohjekirjaa antaa...

Lapsesi on oppinut joka päivä uusia asioita eikä siksi millään malttaisi nukahtaa. Se on muuttunut. Ja lapsi ei vielä käsitä abstrakteja asioita kuten uni. Vauvoillahan on kuolemanpelko/pelko hylätyksi tulemisesta, kun ne jää yksin. Vauvan elämässä kaikki on lopullista. "en näe äitiä = olen ilman äitiä"

Uni on vauvalle (ja pienelle taaperolle ) kuin pieni kuolema. Pelottava, hallitsematon. Aikuiset saa jäädä leikkimään, miksi minun pitää nukkua

Näin olen psykan kirjasta lukenut, ja on tossa totuuden jyvänen varmaan, vaikkei lapset mitään robotteja olekaan että kaikki menis samalla tavoin

 

[ap]

Kiitos vastauksistanne! Jotenkin tuntuu että paras olisi että itseksiään nukahtaisi, mutta en oikeasti tiedä mitenkä toimisin kun itkee niin kauheasti. Saattaa olla että rauhoittuu kun tulen huoneeseen ja silitän, mutta silti ei sitten ala nukkumaan, vaan hetken päästä alkaa taas viuhtominen. Jos taas teen lähtöä huoneesta pois, alkaa välittömästi huutamaan mun perään ihan hirveästi ja sitä sitten kestää ja kestää...

Meillä alkaa tyttö hermostumaan jo ennen kuin on kerennyt kunnolla sänkyyn laskea. Aiemmin oli innoissaan kun pääsi sänkyyn ja jutteli itseksiään siellä ennen kuin nukahti. Mikään ei minusta ole muuttunut, mutta silti on käynyt vaikeaksi.
Ei kenelläkään olisi minulle tämän ikäisen lapsen käyttöohjekirjaa antaa...

Totta varmasti joka sana. Tarkoitin tuolla että mikään ei ole muuttunut sitä, että nukumaanmenotilanteissa ei ole mikään muuttunut. Mutta tosiaan lapsen elämässä kyllä varmastikin.

Sitä vaan iskee joskus oikein paniikki, että miten hitsissä saan sen nukkumaan kun en kuitenkaan haluais että sen tarttee joutua kauheasti itkemään, mutta kun ilman itkua se uni ei tule, eikä kyllä aina itkunkaan kanssa.
Lapsesi on oppinut joka päivä uusia asioita eikä siksi millään malttaisi nukahtaa. Se on muuttunut. Ja lapsi ei vielä käsitä abstrakteja asioita kuten uni. Vauvoillahan on kuolemanpelko/pelko hylätyksi tulemisesta, kun ne jää yksin. Vauvan elämässä kaikki on lopullista. "en näe äitiä = olen ilman äitiä"

Uni on vauvalle (ja pienelle taaperolle ) kuin pieni kuolema. Pelottava, hallitsematon. Aikuiset saa jäädä leikkimään, miksi minun pitää nukkua

Näin olen psykan kirjasta lukenut, ja on tossa totuuden jyvänen varmaan, vaikkei lapset mitään robotteja olekaan että kaikki menis samalla tavoin