Vuokraisitko kohtusi tuntemattomille?

Ystäväni, asuupi Englannissa, kertoi ryhtyvänsä kohdun vuokraukseen.
Hänellä itsellään omia lapsia sekä mies. Nyt jostain netistä bongannut pariskunnan jotka eivät, naisen kohduttomuuden takia, voi saada omia lapsia.

Ystäväni tarjoaa heille kohtuaan.
Minun tosi vaikea kuvitella kantavani toisten lasta sisälläni ja sitten yhdeksän kuukauden kuluttua antaa hänet pois. Entä mies ja omat lapset??

Pystyisitkö sinä? Millä hinnalla?

 

en todellakaan pystyisi en hinnasta enkä mistään. Itselläni oli jo tuon esikoisen kanssa vaikeuksia tulla raskaaksi ja nyt ollaan jo yli vuosi yritetty toista, mutta huonoin tuloksin.
Enkä kyllä voisi vuokrata toisen kohtua saadakseni lapsen itselleni, kun onhan se jo kokemus sinänsä olla itse raskaana.
Mutta tiedän henkilöitä jotka ovat joutuneet vuokraamaan kohdun, enkä heitä siitä moiti enkä väheksy, mutta itse en vaan siihen pystyisi.

 

En mä en halua odottaa yhtään kakaraa yhtään kellekkään...omissa ollu ihan tarpeeks kestämistä

 

En voisi kuvitella nykyisessä elämäntilanteessani. Mutta jos leikkii ajatuksella, että olisi oikein köyhä ja asuisi vaikka jossain sellaisessa maassa, jossa ihminen on omillaan ilman hyvinvointivaltion tukea, niin uskon, että tilanne saattaisi olla toinen. RAhasta varmasti olisi valmis tuon tekemään.

Tai ehkä jotain erittäin läheistä ystävää voisi auttaa noin.

Vaikeaa kuvitella. Ei tässä elämässä. Miten sen lapsen voisi antaa pois...?

 

Mie mietin sitä sillä lailla, että kun itse olen halunnut lapsia ja niitä saanut, niin esim. sisarta tai veljeä voisin auttaa, jos he eivät saisi lapsia....... eli auttaisin kantamaan heidän alkioistaan aikaansaadun lapsen. Sen voisin kyllä tehdä. Mutta tuntemattomalle - ei kiitos. Enkä rahasta.

 

En pystyis, en tutullekaan. Liikaa olis tunteet pelissä, tiedän sen jo etukäteen.

 

En missään tilanteessa, enkä mistään hinnasta. Niin hankalaa on välillä ollut olla raskaana ja synnytyskin on niin karsea tapahtuma, etten sitä toisten/rahan takia halua kokea.

 

En.

 

Näin äkkiseltään en kyllä usko, että pystyisin luopumaan lapsesta, vaikka olisi kyseessä joku läheinen ystävä tai sisar. Missään nimessä en ainakaan tuntemattomalle, enkä rahasta.

 

En pystyisi, en mistaan hinnasta !

 

kyllä pystyisin mutta terveydentilanteeni ei sitä nyt sallisi.

 

En pystyisi.

 

en

 

Näin tosi hellyttävän dokumentin miesparista, joka sai synnyttäjän lapselleen, tuli kaksostytöt. Amerikassa tietenkin. Miehet seurasivat odotusta ja elivät raskauden naisen mukana.

Niin onnellinen perhe, että tuli tippa linssiin! Sinkkuäiti, jolla oma lapsiluku oli tullut jo täyteen, sai hyvän korvauksen avustaan ja miehet saavat vanhemmuuden onnen. Äiti sai kokea odotuksen onnea, muttei hoitovastuuta eikä lasta elätettäväksi. Pariskunnan ja biologisen äidin kanssa säilyy kirjetasolla, ei liian läheinen, mutta lapset tulevat tietämään, kuka on äitinsä. Älykkäitä ihmisiä kun olivat kaikki.

En itse pystyisi samaan, mutta kyllä minusta tuo synnyttäjä teki hienon homman. Kyllä ne tulevat lapset on varmasti odotettuja siellä perheessä.

 

En voisi. Jo kun kantaa lasta sisällään sen 9 kk, niin en voisi luopua enää lapsesta.

 

Jatkampa lisää aiheesta. Kun ystäväni miehensä kanssa pääsivät kohdun vuokrauksesta yhteisymmärrykseen, alkoivat sekä juridiset että psykologiset sessiot, molemmille.

Ystäväni miehineen mm. kirjoitti alle sellaisen paperin että JOS lapsen synnyttyä he eivätkään halua luovuttaa lasta hänen biologisille vanhemmille, he eivät myöskään pyydä ELATUSMAKSUJA bio-vanhemmilta.

Eli he voisivat halutessaan pitää tuon lapsen joka on "toisten lapsi".
Bio-vanhemmat jäisivät ilman lasta.

Missä kulkee inhimillisyyden raja, onko oikeasti kyse lapsen oikeuksista vai jostakin muusta?
Minun sydämeen ei aina tahdo mahtua tämä elämän meno, se on joskus liian kovaa.

 

Tuntuu järkevältä tuo pykälä. Se mahdollistaa mielen muuttamisen ja mahdollisten hyödynetsijöiden eliminoinnin eli turvaa kummatkin osapuolet.

Ei kai tässä ookaan kyse lapsen oikeuksista?! Minusta puhutaan vanhempien oikeudesta saada lapsia. Sitä oikeuttahan ei oo olemassa kaikilla ja sitten on niitäkin onnettomia lapsia ja vanhempia, joitten ei olisi koskaan pitänyt lapsia saada... Toivoa sopii, että tää sattuu olemaan hyvä tapaus. Sitä täytyy kohdun vuokraajan miettiä ja aatella, mihin se lapsi päätyy, hyvään vai huonoon kotiin?...

Luulisi, että olisi helpompi adoptoida kuin lähteä kohtua etsimään. Kauheesti vastuullisia asioita mietittävä ja päätettävä! En voisi kuvitella vuokraavani kohtuani kuin erityisen hyvälle ystävälle ja sukulaiselle, jos mitään muita vaihtoehtoja ei olisi ja tietäisin, että ystäväni ei toipuisi lapsettomuuden ajatuksesta. Puolisoni ei siihen suostuisi, joten turha sit ajatuksella leikkiä, huh huh helpotus!

 

en ikinä voisi luovuttaa sitä lasta kannettuani sitä 9kk....

 

Jos lapsi ei olisi mun "munastani" ja vauva olisin jonkun läheiseni..Silloin kantaisin lasta ja synnyttäisin sen.
EN varmastikaan tuntemattomalle..En usko.Ja rahasta...Aika vaikea asia.Mikä summa olisi sopiva??
En tiedä.Omalle lapselle ei "hintaa " olekaan.

Raskaus on kuitenkin suuri asia,elimistölle iso kuormitus.Mitä jos jokin menee vikaan?
Jäisi omat lapset vaille äitiä.
Eettinen kyssäri todellakin.