Terve,
olen ollut nettipimennossa useamman päivän. Haniliinille ihan ensinnä iso voimahali! Ei se kysy viikkoja, kyllä se suru on raskasta, vaikka kyseessä olisi aikainenkin keskenmeno. Tietysti, mitä pitemmällä raskaus on, sen pahemmalta se varmasti tuntuu. Sinulla on täysi oikeus surra ja niin kannattaakin tehdä. Kyllä minäkin suren, vaikka tämä toinen menikin kesken jo 5:llä viikolla. Oikeastaan enemmän nyt kuin aiemmin olisin surrut, koska pieni pelko jatkuvista keskenmenoista alkaa kalvaa...
Melinda*:lle sen sijaan isot onnittelut. Ihan pelotti lukea tätä ketjua, kun viimeksi Lotan osalta olin niin varma, että kaikki ok ja sitten olikin kauheita uutisia. Onneksi nyt hyvät uutiset sinulla. Saat tottakai hehkuttaa täällä, olet kuitenkin kokenut rankkoja aikoja ja keskenmenoja, joten sinulla on vihdoin aihetta juhlaan. Ja toivotaan, että näin jatkuu. Olen vilpittömästi onnellinen puolestasi ja mielelläni kuulen, miten raskaus etenee. Kaikkea hyvää. Ihanaa, että edes yksi meistä ""selvisi"".
Lottako laitoit, että mielellään täällä vaihtaisit kuulumisia. Minustakin olisi kiva tällä poppoolla jatkaa täälläkin (vaikka ""vääryydellä"" odottajien puolella ollaankin) tai pitäisikö tuonne haaveilijoiden puolelle perustaa oma ketju ""taas meni kesken, mutta uutta putkeen"" tms.?
Minulla vaan vuoto jatkuu, tosin aika vähäisenä, mutta kuitenkin. Alkaa jo tympiä ja pelottaa, että jos ei kaikki ole tullut pois. Tosin vuoto voi jatkua pitkäänkin. Niin kauan ei siis puhettakaan mistään uudesta yrityksestä. Mutta kyllä minä ajattelin, että heti vaan uutta yritystä, kun vuoto loppuu. Viimeksi odotettiin ne yhdet kuukautiset ja sen jälkeen puoli vuotta. Että jos vaikka nopeampi toiminta takaisi sen hormonitoiminnankin hyödyn... Mutta minulla siis nyt keskenmeno tosi varhain, eli siksi uskaltautuisin.
Minulla on kohta se vuosi siitä, kun ehkäisy jätettiin pois. Ja ekan km:n laskettu aika lähestyy rytinällä. Pikkaisen pistää mielen harmaaksi, mutta toisaalta onhan tässä aikaa. Kolmenkymmenen rajapyykkiä en ole vielä saavuttanut, mutta lähellä se häämöttää...
Kirpeää viikkoa kaikille, voimia ja Lotta älä tunne huonoa omaatuntoa!!! Kyllä lepopäivän ja henkireiän olit ansainnut.