"Mirre"
Saattaa mennä pariksi kuukaudeksi yksin mökille miettimään asioita eikä välttämättä ole yhteydessä tuona aikana. Ei tykkää lähesyydestä.
vvvvv
Nii no... Ennen ajattelin että en halua olla viikkoakaan erossa, ei sovi minulle sellainen, en ole mennyt naimisiin ollakseni yksin.
No nyt toivon että mies vois ihan hyvin pysyä pidempäänkin työreissuillaan. Ei ehdi vielä parissa viikossakaan tulla ikävä
No nyt toivon että mies vois ihan hyvin pysyä pidempäänkin työreissuillaan. Ei ehdi vielä parissa viikossakaan tulla ikävä
[QUOTE="Mirre";30355091]Saattaa mennä pariksi kuukaudeksi yksin mökille miettimään asioita eikä välttämättä ole yhteydessä tuona aikana. Ei tykkää lähesyydestä.[/QUOTE]
Onko elämäntapaintiaani vai kuka tuon mökillä mietiskelyn kustantaa? Sinä? Sossu?
Ja miten seksi tuon parin kuukauden aikana onnistuu - puhelinseksinä?
Onko elämäntapaintiaani vai kuka tuon mökillä mietiskelyn kustantaa? Sinä? Sossu?
Ja miten seksi tuon parin kuukauden aikana onnistuu - puhelinseksinä?
jepvoisin
Jos kyseessä olisi lapseton suhde, voisin vallan mainiosti. Tarvitsen ja haluan itsekin paljon tilaa, ja nautin yksinolosta.
Kuitenkin, jos olisi jossain vaiheessa toiveissa saada yhteisiä lapsia, en voisi. Tuo johtaisi helposti siihen, että isä ja lapset eivät oikein osaisi olla keskenään silloinkaan kun mies on kotona, enkä haluaisi oman aikani olevan vain perheen ulkopuolisten tukiverkkojen varassa.
Kuitenkin, jos olisi jossain vaiheessa toiveissa saada yhteisiä lapsia, en voisi. Tuo johtaisi helposti siihen, että isä ja lapset eivät oikein osaisi olla keskenään silloinkaan kun mies on kotona, enkä haluaisi oman aikani olevan vain perheen ulkopuolisten tukiverkkojen varassa.
Vaikea sanoa, riippuu ihmisestä. Minusta on ihan kiva, että itselläkin on paljon aikaa ja tilaa. Mutta jos ei suostu pitämään edes mitään yhteyttä tuona aikana, niin luultavasti se suhde pysyisi jokseenkin etäisenä. Lapsia en hankkisi ihmisen kanssa, joka katoaa kuukausiksi mökille ja sulkee puhelimen.
Pako todellisuudesta
En. Kuulostaa itsekeskeiseltä tai sosiaalisesti rajoittuneelta. Jos ihmisen pitää mennä lepäämään hamaan yksinäisyyteensä että saa levättyä, tarkoittaa että stressaantuu seurassa. Jopa kumppanin seurassa, ei ole normaalia.
Ongelmia tulee tuollaisen kumppanin kanssa, ei todellakaan voi tehdä lapsia kanssaan. Yksi tuollainen mieskokemus takana, valehteli jopa että saa olla toisinaan yksin, ei kyennyt asumaan kenenkään kanssa. Myöhemmin löysi kumppanin, muutti yhteen, eikä ollut tarvetta enää moiselle "oma ajan" otolle, lapsiakin saivat.
Eli tuo tarve olla erillään ja ottaa omaa aikaa noinkin rajusti tarkoittaa ettei ole toisilleen riittävän sopiva pari.
Ongelmia tulee tuollaisen kumppanin kanssa, ei todellakaan voi tehdä lapsia kanssaan. Yksi tuollainen mieskokemus takana, valehteli jopa että saa olla toisinaan yksin, ei kyennyt asumaan kenenkään kanssa. Myöhemmin löysi kumppanin, muutti yhteen, eikä ollut tarvetta enää moiselle "oma ajan" otolle, lapsiakin saivat.
Eli tuo tarve olla erillään ja ottaa omaa aikaa noinkin rajusti tarkoittaa ettei ole toisilleen riittävän sopiva pari.
jepvoisin
Tuohon edelliseen - tietty 2 kk on tosi pitkä aika, mutta en sanoisi, että ihminen on välttämättä itsekeskeinen, jos lepää parhaiten yksin ollessaan. Tuntuu jopa, että moni tuntemani hyvin empaattinen ja toiset huomioon ottava tarvitsee konkreettista yksinoloa, koska seurassa ollessaan ikään kuin automaattisesti tunnustelee muiden toiveita ja tunnetiloja. Yleensä toki muutama päivä riittää irtiotoksi.
nooo
En, lapset tarvii isää. Sinänsä mun mies tekee välillä rankasti töitä mutta on kuitenkin olemassansa siinä.
ei koskaan enää.
En voisi, enää. Olen ollut suhteessa miehen kanssa, joka tarvitsee omaa tilaa ja aikaa paljon ja kyllä se oli ainakin mulle tosi kuluttavaa. Vaikea tuntea olevansa haluttu tai riittävän hyvä miehelle, jolla ei ole aikaa eikä mielenkiintoa viettää seurassasi aikaa. Omaa aikaa ja tilaa tarvitsen kyllä itsekin, mutta liika on liikaa.
"hMH"
Itsekin tartten paljon omaa tilaa ja yksinoloa. Yleensä mulle kuitenkin riittää viikko tai viikot. Puhelimen sulkemisen ymmärrän hyvin (ellei ole sairaita sukulaisia tai muu hätätilanne).
Kaksi kuukautta erossa vain siksi että toinen tarvitsee paljon omaa aikaa mietiskelyyn on ehkä vähän liikaa. Varsinkin kun on lapsiakin. Työn takia erossa olemisen taas ymmärrän hyvin. Esim joku projekti ulkomailla, perhe Suomessa.