Voisitko jättää miehesi tälläisen perusteella?

Minulla jostain syystä erittäin vahva tunne siitä että mies pettää. En todella tiedä mistä se tulee ja miksi tunnen niin.

Tämä kalvaa minua paljon. Joskus ajattelen että mä olen ihan hölmö kun moista ajattelen mut hei miksipä ei? Kaikki on mahdollista. Mies on vain mies, sillä eläimelliset vaistot jos sen tekee miele jonkun muun tavaraa niin helppohan sen on vaan mennä töksäyttämään hällä väliä tuntuuko se vaimosta pahalle.

Joskus minusta tuntuu että jätän hänet tämän takia.

 

Ei toista jätetä spekulaatioiden ja tuntemusten perusteella.

 

Mies on vain mies, sillä eläimelliset vaistot jos sen tekee miele jonkun muun tavaraa niin helppohan sen on vaan mennä töksäyttämään hällä väliä tuntuuko se vaimosta pahalle.

.

 

No en todellakaan!

 

Pelkkä tunne ei saa minua ainakaan jättämään miestäni.

 

vasta sitten jos ois kunnon faktat..en arvailujen takia..

 

Oletko saanut millaisen kiintymys-suhteen lapsena? Onko sun oma lapsuus ollut ok? Jotenkin tuo sun ajattelu kuullostaa siltä,etttä sulla on oma ongelma mikä on todella syvällä sinun sisälläsi....

 

ööö, jos minulla olisi tuollainen tuntemus takuulla saisin mieheni kertomaan totuuden, hiillostaisin sitten vaikka päivästä toiseen. Keskustelisimme avoimesti tuntemuksistani ja odottaisin että toinen muuttaisi käyttäytymistään niin että oloni helpottuisi.

 

Pelkkä tunne ei saa minua ainakaan jättämään miestäni.

en mä yhtään liioittele mulla koko aika sellainen olo. Ja ainakun mieheni katsoo jotain toista naista sillä silmällä sisälläni viiltää tunnen taas kuinka helvetin ruma ja vastenmielinen minä olenkaan. sikishän sen miehen pitää muita katsellakkin.

Mihin hemmettiin se ihana i´ja itseään rakastava ihminen on oikein hävinnyt??? Miks helvetissä mä pidän itseäni nykyyä vain rumana ja vastenmielisenä??? Miksi??? :'( :'(

 

En jättäisi. Mullakin on joskus ollut sellainen tunne, eikä pitänyt paikkaansa. Se on epävarmuutta, pelkoa. Uskon että joskus voi vaistota asioita jopa yliluonnollisesti, mutta näissä asioissa se herkästi on mustasukkaisuutta. On todella yleistä kuvitella puolisonsa pettävän, vaikkei näin olisi. Ja todella loukkaavaa syyttää toista sellaisesta mitä hän ei ole tehnyt, vain koska itsestä tuntuu siltä. Sinuna yrittäisin unohtaa tuon tunteen ja antaa oikein roimasti hellyyttä ja rakkautta miehelle nyt lähiaikoina.

 

Oletko saanut millaisen kiintymys-suhteen lapsena? Onko sun oma lapsuus ollut ok? Jotenkin tuo sun ajattelu kuullostaa siltä,etttä sulla on oma ongelma mikä on todella syvällä sinun sisälläsi....

mä en paljoa muista mun lapsuudesta. joitakin hvyiä juttuja mutta aika paljon paskaa..

 

ööö, jos minulla olisi tuollainen tuntemus takuulla saisin mieheni kertomaan totuuden, hiillostaisin sitten vaikka päivästä toiseen. Keskustelisimme avoimesti tuntemuksistani ja odottaisin että toinen muuttaisi käyttäytymistään niin että oloni helpottuisi.

olen kysynyt kiertelemällä olen kysynyt kaartelemalla olen kysynyt suoraan. Kaikki tavat käyty läpi. usko pois. aina vaan tulee ettei petä, miksi pettäisi hällä jo kaikki mitä haluaa ja olen hänen elämänsä rakkaus. mutta noin voi sanoa kuka vaan jotta on se vakipano aina kun tarttee ja se vieras reikä jossa käydä, kodin siivoaja, pyykinpesijä ja lastenhoitaja

 

Pelkkä tunne ei saa minua ainakaan jättämään miestäni.

en mä yhtään liioittele mulla koko aika sellainen olo. Ja ainakun mieheni katsoo jotain toista naista sillä silmällä sisälläni viiltää tunnen taas kuinka helvetin ruma ja vastenmielinen minä olenkaan. sikishän sen miehen pitää muita katsellakkin.

Mihin hemmettiin se ihana i´ja itseään rakastava ihminen on oikein hävinnyt??? Miks helvetissä mä pidän itseäni nykyyä vain rumana ja vastenmielisenä??? Miksi??? :'( :'(

Tämän kirjoituksen jälkeen minusta tuntuu entistä varmemmin että kyse on sinunkin kohdallasi mustasukkaisesta epävarmuuteen pohjautuvasta mielikuvituksen tekemästä tepposesta. Varmahan en tokikaan voi olla, mutta luulisin että niin on todennäköisintä. Ja mistään ei koskaan voi olla varma, mutta luottamus on se perusta. Luota itseesi. Olet kaunis, ihana ja upea. Miehesi on juuri sinut valinnut. Mieti mitkä on parhaita puoliasi. Ole säteilevä ja ihana ja tunne miten miehesi rakastaa sinua....

Tsemppiä! :heart:

 

Mulla oli yli vuosi sitten vahva tunne että pettää, ja pettikin josta sitten jäi kiinni ja oli jo muuttamassa tän toisen kanssa yhteen. Mutta pitkillä keskusteluilla ja itkuilla ollaan tänä päivänäkin kaikesta huolimatta vielä yhdessä.

Edelleen kyllä silloin tällöin jos baarireissut venähtää jatkoille käy epäilyksenpoikanen mielessä, joten uskon et loppuiän kalvaa ja ero jossain vaiheessa tulee väistämättä.

 

Pelkkä tunne ei saa minua ainakaan jättämään miestäni.

en mä yhtään liioittele mulla koko aika sellainen olo. Ja ainakun mieheni katsoo jotain toista naista sillä silmällä sisälläni viiltää tunnen taas kuinka helvetin ruma ja vastenmielinen minä olenkaan. sikishän sen miehen pitää muita katsellakkin.

Mihin hemmettiin se ihana i´ja itseään rakastava ihminen on oikein hävinnyt??? Miks helvetissä mä pidän itseäni nykyyä vain rumana ja vastenmielisenä??? Miksi??? :'( :'(

Tämän kirjoituksen jälkeen minusta tuntuu entistä varmemmin että kyse on sinunkin kohdallasi mustasukkaisesta epävarmuuteen pohjautuvasta mielikuvituksen tekemästä tepposesta. Varmahan en tokikaan voi olla, mutta luulisin että niin on todennäköisintä. Ja mistään ei koskaan voi olla varma, mutta luottamus on se perusta. Luota itseesi. Olet kaunis, ihana ja upea. Miehesi on juuri sinut valinnut. Mieti mitkä on parhaita puoliasi. Ole säteilevä ja ihana ja tunne miten miehesi rakastaa sinua....

Tsemppiä! :heart:

vähän vaikea tuntea kun missä tahansa liikutaankin niin hänen katseensa paikantaa kaikki naiset joita hän sitten "vaivihkaan" kyttäilee ihan kun en näkisi. ja sitten kehtaa kirkainsilmin valehdella ettei muka katsele vaikka minä seison saatana siinä vieressä

 

Pelkkä tunne ei saa minua ainakaan jättämään miestäni.

en mä yhtään liioittele mulla koko aika sellainen olo. Ja ainakun mieheni katsoo jotain toista naista sillä silmällä sisälläni viiltää tunnen taas kuinka helvetin ruma ja vastenmielinen minä olenkaan. sikishän sen miehen pitää muita katsellakkin.

Mihin hemmettiin se ihana i´ja itseään rakastava ihminen on oikein hävinnyt??? Miks helvetissä mä pidän itseäni nykyyä vain rumana ja vastenmielisenä??? Miksi??? :'( :'(

Tämän kirjoituksen jälkeen minusta tuntuu entistä varmemmin että kyse on sinunkin kohdallasi mustasukkaisesta epävarmuuteen pohjautuvasta mielikuvituksen tekemästä tepposesta. Varmahan en tokikaan voi olla, mutta luulisin että niin on todennäköisintä. Ja mistään ei koskaan voi olla varma, mutta luottamus on se perusta. Luota itseesi. Olet kaunis, ihana ja upea. Miehesi on juuri sinut valinnut. Mieti mitkä on parhaita puoliasi. Ole säteilevä ja ihana ja tunne miten miehesi rakastaa sinua....

Tsemppiä! :heart:

vähän vaikea tuntea kun missä tahansa liikutaankin niin hänen katseensa paikantaa kaikki naiset joita hän sitten "vaivihkaan" kyttäilee ihan kun en näkisi. ja sitten kehtaa kirkainsilmin valehdella ettei muka katsele vaikka minä seison saatana siinä vieressä

Kannattaa varmaan ottaa asia puheeksi kun on rauhallinen hetki ja yhteistä aikaa. Kerrot että asia todella loukkaa sinua ja tahdot että hän lopettaa sen. Sanot että käy itsetunnon päälle ja tulet surulliseksi siitä ja kysyt miksei riitä että hän saa sinua katsella?

Sinänsä nuo vilkuilut ei minusta vielä ole pettämistä puoltava seikka, ellei sitten ole muutakin? Tosi ikävä juttu kuitenkin.

 

Oletko saanut millaisen kiintymys-suhteen lapsena? Onko sun oma lapsuus ollut ok? Jotenkin tuo sun ajattelu kuullostaa siltä,etttä sulla on oma ongelma mikä on todella syvällä sinun sisälläsi....

mä en paljoa muista mun lapsuudesta. joitakin hvyiä juttuja mutta aika paljon paskaa..

Eli nämä sun tämän päivän ongelmat juontavat juurensa lapsuudesta. Suosittelen sinulle terapiaa ellet halua vatvoa nuita tunteitasi loppuikääsi ja vieläpä menetät miehesikin siinä. Kukaan ei jaksa tuommoista simputusta kovin kauaa ja mieheltäsi voi "paukut" loppua kanssasi.
Mutta ennenkaikkea jotta sinulla itselläsi olisi helpompi olla, niin hae ihmeessä apua itsellesi!

 

En voisi. Kyllä mä tarvitsisin todisteet, ja jos tunne olisi vahva pyrkisin jotenkin ne hankkimaan.

 

En mä jättäis miestäni vaan tuntemuksieni takia, voishan olla vaikka vaan mustasukkaisuuttakin nuo tunteet pohjimmiltaan... todisteet pitäis olla ja jos jotain tuollaista epäilisin, niin aika aktiivisesti varmaan kyttäisin todisteiden perään.

 

Pelkkä tunne ei saa minua ainakaan jättämään miestäni.

en mä yhtään liioittele mulla koko aika sellainen olo. Ja ainakun mieheni katsoo jotain toista naista sillä silmällä sisälläni viiltää tunnen taas kuinka helvetin ruma ja vastenmielinen minä olenkaan. sikishän sen miehen pitää muita katsellakkin.

Mihin hemmettiin se ihana i´ja itseään rakastava ihminen on oikein hävinnyt??? Miks helvetissä mä pidän itseäni nykyyä vain rumana ja vastenmielisenä??? Miksi??? :'( :'(

Tämän kirjoituksen jälkeen minusta tuntuu entistä varmemmin että kyse on sinunkin kohdallasi mustasukkaisesta epävarmuuteen pohjautuvasta mielikuvituksen tekemästä tepposesta. Varmahan en tokikaan voi olla, mutta luulisin että niin on todennäköisintä. Ja mistään ei koskaan voi olla varma, mutta luottamus on se perusta. Luota itseesi. Olet kaunis, ihana ja upea. Miehesi on juuri sinut valinnut. Mieti mitkä on parhaita puoliasi. Ole säteilevä ja ihana ja tunne miten miehesi rakastaa sinua....

Tsemppiä! :heart:

vähän vaikea tuntea kun missä tahansa liikutaankin niin hänen katseensa paikantaa kaikki naiset joita hän sitten "vaivihkaan" kyttäilee ihan kun en näkisi. ja sitten kehtaa kirkainsilmin valehdella ettei muka katsele vaikka minä seison saatana siinä vieressä

Kannattaa varmaan ottaa asia puheeksi kun on rauhallinen hetki ja yhteistä aikaa. Kerrot että asia todella loukkaa sinua ja tahdot että hän lopettaa sen. Sanot että käy itsetunnon päälle ja tulet surulliseksi siitä ja kysyt miksei riitä että hän saa sinua katsella?

Sinänsä nuo vilkuilut ei minusta vielä ole pettämistä puoltava seikka, ellei sitten ole muutakin? Tosi ikävä juttu kuitenkin.

Ollaan puhuttu asiasta sadat sadat kerrat. aina sanoo ettei katsele vaikka näänhän minä. jos ollaan vaikka ajamassa kaupasta kotiin ja tien varrella kävelee joku naispuoleinen niin ne miehen silmät kääntyy välittömästi siihen suuntaan. AINA. Ja kieltää ainakun asiasta keskustellaan sano että ei tee niin minä kuvittelen.
mieheni enne minua ollut varsinainen pukki, jos näin voi sanoa. meillä tapahtui kaikki aika nopeasti. yhteenmuutto,lapsi, kihlat yms. kaikki on vaan niin.. ääh.. en vaan usko että hän on yksiavioinen, sillä hän niin kovasti katselee muidne perään.

 

Tollaisessa tilanteessa mä hankkisin itselleni apua mieluummin, kuin hankkiutuisin miehestä eroon.

Tsemppiä ja jaksamista kuitenkin.

 

vähän vaikea tuntea kun missä tahansa liikutaankin niin hänen katseensa paikantaa kaikki naiset joita hän sitten "vaivihkaan" kyttäilee ihan kun en näkisi. ja sitten kehtaa kirkainsilmin valehdella ettei muka katsele vaikka minä seison saatana siinä vieressä

No minä kyllä ihan saan katsella muitakin naisia vaikka avokki olisi käsikynkässä. Kunhan vain en jää leuka auki kuola suupielestä valuen tuijottamaan. Samoin saa tehdä hänkin. Se kummaltakaan pois ole.

 

vähän vaikea tuntea kun missä tahansa liikutaankin niin hänen katseensa paikantaa kaikki naiset joita hän sitten "vaivihkaan" kyttäilee ihan kun en näkisi. ja sitten kehtaa kirkainsilmin valehdella ettei muka katsele vaikka minä seison saatana siinä vieressä

No minä kyllä ihan saan katsella muitakin naisia vaikka avokki olisi käsikynkässä. Kunhan vain en jää leuka auki kuola suupielestä valuen tuijottamaan. Samoin saa tehdä hänkin. Se kummaltakaan pois ole.

ja mitä hienoa tossa on?? mitä hyvää sä siitä saat? miks sulla on tarve katsella? miks miks miks??

 

Tollaisessa tilanteessa mä hankkisin itselleni apua mieluummin, kuin hankkiutuisin miehestä eroon.

Tsemppiä ja jaksamista kuitenkin.

ei taida olla montaa eri vaihtoehtoa. päästän miehen helpolla ja lähden lätkimään

 

vähän vaikea tuntea kun missä tahansa liikutaankin niin hänen katseensa paikantaa kaikki naiset joita hän sitten "vaivihkaan" kyttäilee ihan kun en näkisi. ja sitten kehtaa kirkainsilmin valehdella ettei muka katsele vaikka minä seison saatana siinä vieressä

No minä kyllä ihan saan katsella muitakin naisia vaikka avokki olisi käsikynkässä. Kunhan vain en jää leuka auki kuola suupielestä valuen tuijottamaan. Samoin saa tehdä hänkin. Se kummaltakaan pois ole.

ja mitä hienoa tossa on?? mitä hyvää sä siitä saat? miks sulla on tarve katsella? miks miks miks??

Silmä lepää...