Voisitko elää ilman ystäviä?

[miettivä]

Mietin mikä etu on siitä, että on ystäviä kun minulla ei ole ketään tässä. Ei tukiverkkoa tms. ja yksin hoidan aivan kaiken. Olisiko elämäsi toisenlaista jos ei olisi ystäviä?

 

["vieras"]

Itselläni on yksi ystävä, asuu satojen kilometrien päässä. Nähdään muutaman kerran vuodessa, soitellaan ja viestitellään viikottain. Ja kyllä tuo ystävä on minulle todella tärkeä!

Tukiverkko minulla koostuu sukulaisista.

 

[Horuksen silmä]

Henkisesti se varmaan olisi raskasta.

 

[Tapiontytär]

Molemmat tavat on nähty.
Asuin ennen kaukana tuttavista, ystävistä ja suvusta, tavattiin ehkä nelisen kertaa vuodessa. Lisäksi silloinen puoliso oli reissutyössä ja välillä oltiin asumuserossakin.

Nykyään asun ystävien ja vanhempieni lähellä ja olen kyllä sitä mieltä että elo on rikkaampaa kun surut ja ilot voi jakaa ystävien kanssa, mutta ei se olisi mahdoton ajatus että tästä taas muutettaisi hyvinkin kauas.

 

[..]

Mulla yksi hyvä ystävä, jonka kanssa viestitellään ja tavataan joskus vähän useammin ja sitten taas vähän harvemmin. Olen ainut lapsi ja ei niitä ystäviä koskaan oikein ole ollut, syytä en tiedä. Mutta en niitä oikein ole kaivannutkaan. Sivusta joitakin seurannut, että ystävät ottavat yhtetyttä, kun on joku hätä ja tarvitaan apua. Onko sekään sitten oikeaa kaveruutta.

Miehen puolelta ei paljon apua ole tullut. Voisin sanoa, että mielipahaa on tullut anopista lähtien.

 

[Venakko Milanna]

miksi en?

 

[Venakko Milanna]

perhee on paras ystävä

 

[Horuksen silmä]

Mä olen käytännössä asunut suurimman osan aikuisiästäni sen verran kaukana ystävistä, joten yhteyden pito on tapahtunut sitten puhelimitse ja postilaitoksen välityksellä. Nykysin netti helpottaa yhteydenpitoa kummasti. Eli mielestäni ei se välimatka ole mikään este yhteydenpidolle.

 

["kissa janson"]

En voisi ikinä elää ilman ystäviä, tai siis tietenkin voisin jos olisi pakko, mutta kyllä olisi tosi raskasta! Aina murheet vähenee ja tulee paremmalle mielelle ystävien kanssa. Ihmettelen suuresti ihmisiä, joilla ei ystäviä ole, miten voivat jaksaa. Sukulaiset, omat ja miehen, on minulle aivan eri asia kuin ystävät..

 

["eeva"]

Kaikkeen tottuu. itse olen elänyt ilman ystäviä jo kymmeniä vuosia.

 

["iina"]

voin elää päiviä, jopa kuukausia etten nää ystäviä. mutta en voisi elää ilman heitä.
tiedän että he ovat tukena, puhelinsoiton päässä. ja tiedän että mä olen heille tukena tarvittaessa.

 

[Pakko]

Pakkohan se on elää jos ei ystäviä ole.

 

["kissa janson"]

Oon usein ihmetellyt ihmisiä, jotka sanovat ettei ystäviä ole, vaikka niitä haluaisi. Tai, että ne ovat kaukana. Tuleehan ystäviä koko ajan lisää, jos niitä haluaa; töistä, harrastuksista, perhevalmennuksesta, naapureista, toisten ystävien kautta.. Ehkä sitten vaikeampaa, jos asuu ihan jossain pienessä kylässä tosi syrjässä.. Ja itsellä ainakin on tosi hyviä ystäviä, jotka asuvat kaukanakin, nähdään silloin kun nähdään ja muuten pidetään yhteyttä toisin tavoin.

 

["myö"]

Mie voisin elää, sillä mies on kuitenkin loppupeleissä miun paras ystävä. Itse asiassa minnuu jopa vähän ärsyttää, että lasten solmiessa ystävyyssuhteita heidän äitinsä ovat alkaneet tulla yhä tutummiksi, enkä mie ole koskaan oikein handlannut monta kaveria kerralla. Mie olin siis niitä tyttöjä, joilla oli aina se yksi bestis, ja nyt kun miulla on mies, niin...

 

["alkup."]

Ei niitä ystäviä kaikki vaan saa naapureista sun muista noin vain. Minun on ollut lapsesta asti vaikeuksia tutustua ihmisiin syvemmin, vaikka olen sosiaalinen. Kavereita ei ikinä ollut. Toisille se vain on vaikeaa ja jopa mahdotonta.