L
Leonor harmaana
Vieras
Lueskelin aikani kuluksi opusta nimeltä varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja ihmettelen missä välissä lasten kasvatuksesta on tehty noin hankalaa?
Tässä muutamia otteita:
Onnistunut leikki vaatii usein suoraa ja epäsuoraa ohjausta. Epäsuoran ohjauksen tavoitteena on rikastuttaa leikkiä esimerkiksi mielikuvin tai välinein. Rikkaan leikki-ympäristön rakentaminen perustuu kasvattajien asiantunte-
mukseen lasten leikin kehitysvaiheista ja leikkikulttuurista.
-Okei, tottakai leikki vaatii ohjausta siinä mielessä, että on seurattava ettei toisen kädestä viedä tavaroita jne. Mutta mitä on tämä epäsuora ohjaus? Mihin sitä tarvitaan? Eikö lapsien omalle mielikuvitukselle pitäisi antaa arvoa ja miten lapsi oppii itse rikastuttamaan omaa leikkiään, jos aikuinen vieressä ohjailee leikkiä mahdollisimman "kehittäväksi"? Oma mielikuvitus kunniaan ja antaa lasten olla lapsia, he kyllä keksivät tekemistä kun hetken tylsistyvät
En yhtään ihmettele, että lapset vapaapäivinä valittaa tylsyyttä, jos kotona ei olekkaan varhaiskasvattajaa rikastuttamassa leikkejä.
Säännöllisellä ohjatulla liikunnalla on tärkeä merkitys lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle ja motoriselle oppimiselle.
-Hmm.. Kun tyrkkään lapseni pihalle, he pomppivat, juoksevat, tasapainoilevat, kiipeilevät, kurkkivat jne. Miten motoriset taidot kehittyvät paremmin ohjatussa ryhmäliikunnassa?
Varhaislapsuudessa saatujen taiteellisten peruskokemusten varaan rakentuvat lapsen myöhemmät taidemieltymykset ja valinnat sekä hänen kulttuuriset arvostuksensa.
- Onko tässä nyt vain kapulakielellä sanottu, että lasten tulee antaa piirtää, askarrella ja musisoida, jotta he voivat löytää omia lahjakkuuksiaan?
Lapsen varhaiskasvatuksen keskeiset sisällöt rakentuvat seuraavien orientaatioiden muodostaman kokonaisuuden varaan:
matemaattinen orientaatio
luonnontieteellinen orientaatio
historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio
esteettinen orientaatio
eettinen orientaatio
uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio
- Miten lapsena olosta on voitukin tehdä näin käytännöstä vieraantunutta tekstiä
Kasvattajayhteisöllä tulee olla käytettävissä lasten yleinen ikäkausididaktinen ja
kehitysvaiheisiin liittyvä tietämys ja sen lisäksi sisältöjen valinnan ja muokkaamisen kannalta välttämätön lapsiryhmän sekä toimintaympäristön ja -olosuhteiden tuntemus.
- Entä jos tätä tietämystä ei ole, vaan toimiikin ihan maalaisjärjellä? Meneekö pahasti vikaan, jos auttaa ruokailussa sitä, joka ei vielä osaa itse kannustuksesta huolimatta? Auttaa pukemisessa niitä, jotka eivät muuten selviä kohtuullisessa ajassa pihalle? Itselle herää kysymys, miten vanhemmat osaavat hoitaa lapsensa ilman asianmukaista koulutusta, ja jopa niin, että he kasvavat ja kehittyvät jatkuvasti? Eikö oikeasti kaiken tähän tuhlatun ajan voisi käyttää johonkin oikeasti tarpeelliseen, kuten pienten lasten sylittelyyn?
Tässä muutamia otteita:
Onnistunut leikki vaatii usein suoraa ja epäsuoraa ohjausta. Epäsuoran ohjauksen tavoitteena on rikastuttaa leikkiä esimerkiksi mielikuvin tai välinein. Rikkaan leikki-ympäristön rakentaminen perustuu kasvattajien asiantunte-
mukseen lasten leikin kehitysvaiheista ja leikkikulttuurista.
-Okei, tottakai leikki vaatii ohjausta siinä mielessä, että on seurattava ettei toisen kädestä viedä tavaroita jne. Mutta mitä on tämä epäsuora ohjaus? Mihin sitä tarvitaan? Eikö lapsien omalle mielikuvitukselle pitäisi antaa arvoa ja miten lapsi oppii itse rikastuttamaan omaa leikkiään, jos aikuinen vieressä ohjailee leikkiä mahdollisimman "kehittäväksi"? Oma mielikuvitus kunniaan ja antaa lasten olla lapsia, he kyllä keksivät tekemistä kun hetken tylsistyvät
En yhtään ihmettele, että lapset vapaapäivinä valittaa tylsyyttä, jos kotona ei olekkaan varhaiskasvattajaa rikastuttamassa leikkejä.Säännöllisellä ohjatulla liikunnalla on tärkeä merkitys lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle ja motoriselle oppimiselle.
-Hmm.. Kun tyrkkään lapseni pihalle, he pomppivat, juoksevat, tasapainoilevat, kiipeilevät, kurkkivat jne. Miten motoriset taidot kehittyvät paremmin ohjatussa ryhmäliikunnassa?
Varhaislapsuudessa saatujen taiteellisten peruskokemusten varaan rakentuvat lapsen myöhemmät taidemieltymykset ja valinnat sekä hänen kulttuuriset arvostuksensa.
- Onko tässä nyt vain kapulakielellä sanottu, että lasten tulee antaa piirtää, askarrella ja musisoida, jotta he voivat löytää omia lahjakkuuksiaan?
Lapsen varhaiskasvatuksen keskeiset sisällöt rakentuvat seuraavien orientaatioiden muodostaman kokonaisuuden varaan:
matemaattinen orientaatio
luonnontieteellinen orientaatio
historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio
esteettinen orientaatio
eettinen orientaatio
uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio
- Miten lapsena olosta on voitukin tehdä näin käytännöstä vieraantunutta tekstiä
Kasvattajayhteisöllä tulee olla käytettävissä lasten yleinen ikäkausididaktinen ja
kehitysvaiheisiin liittyvä tietämys ja sen lisäksi sisältöjen valinnan ja muokkaamisen kannalta välttämätön lapsiryhmän sekä toimintaympäristön ja -olosuhteiden tuntemus.
- Entä jos tätä tietämystä ei ole, vaan toimiikin ihan maalaisjärjellä? Meneekö pahasti vikaan, jos auttaa ruokailussa sitä, joka ei vielä osaa itse kannustuksesta huolimatta? Auttaa pukemisessa niitä, jotka eivät muuten selviä kohtuullisessa ajassa pihalle? Itselle herää kysymys, miten vanhemmat osaavat hoitaa lapsensa ilman asianmukaista koulutusta, ja jopa niin, että he kasvavat ja kehittyvät jatkuvasti? Eikö oikeasti kaiken tähän tuhlatun ajan voisi käyttää johonkin oikeasti tarpeelliseen, kuten pienten lasten sylittelyyn?
