voiko vauva olla näin ujo ?!

[uteliasvili]

kaverillani on kamala vertailemisen ja kilpailemisen tarve vauvojen kehityksen (ja kaiken muunkin vauvoihin liityvän) suhteen.
Hänen lapsensa (nyt 1v1kk) on kehittynyt aika myöhässä, kannatteli päätään makuulla ollessaan vasta viisikuisena ja mahalla ollessaan käänsi pään sivulle vasta nelikuisena, vaikka normaalisti vauvat sen oppivat pari viikkoisina ?!
Mahalleen kääntyi seitsemänkuisena ja istumaan yhdeksänkuisena.
Hirveästi selittää koko ajan, että eihän se voi kehittyä kun hampaita tulee niin paljon ja eihän se nyt millään voi kun on kipeä koko ajan. (sairastanut kaks flunssaa, mahataudin ja korvatulehduksen)
Nyt lapseni oppi konttaamaan 7kk ja hän väittää että hänen lapsensa konttasi 9 kuukauden iässä, minä näin lapsen konttaavan vasta 11kuisena vaikka näemme vähintään 5kertaa viikossa. Kaveri väittää että lapsi on niin ujo ettei uskalla. Ei kuulemma kahteen kuukauteen kontannut edes isänsä edessä, vain äitinsä nähden.
Minulla ei tälläistä kilpailutarvetta todella ole ja se ärsyttää minua suuresti. (Mistä se voi johtua? Kaverini on aika nuori, 18v)

Kysyisin nyt mielenkiinnosta, koska oma lapseni ainakin esitteli uuden taitonsa heti kaikille puolitutuillekin, vaikka vierastaakin. Että voiko lapsi siis olla näin ujo, ettei konttaa edes isänsä nähden ? vai valehteleeko kaverini ?

On kyllä nyt myöhemmin kun oppi esim. tukea vasten kävelemään niin uskaltanut kävellä läsnäollessani, samoin silloin aikoinaan kun oppi kierimään ym. niin ei ujostuttanut. ainut on tämä konttaus, mitä on ujostellut.

 

[jona]

Voihan se toki olla mahdollista että ujosteli esitellä taitojaan muille kuin tutulle ja turvalliselle äidille...lapset ovat niin erilaisia. Niitähän ei voi verrata.. Ja juu, sinullahan tässä tuntuu kilpailuvietti olevan, kirjoitat ainakin siihen tyyliin..."minun lapsi sitä ja hänen lapsi tätä"

 

[mm]

Mun tuli kans mieleen, että taidat olla itse olla se "kaveri" joka vertailee...

 

[gfdst]

Ihan sama. Mitä väliä milloin se on alkanut konttaamaan. Jos äiti haluaa valehdella niin anna valehdella. Ehkä hän tuntee jotenkin huonnommuutta siitä, että hänen vauvansa on ollut hiukan hitaampi motorisesti. Sanot sille, että 2-vuotiaana ne molemmat kävelee ja juoksee yhtä hienosti. Se, että milloin ne aloitti kävelemisen on siinä vaiheessa tosi epäoleellista. Toisia vauvoja kiinnostaa eri asiat kuin toisia. Ärsyttää, että aina verrataan näitä motorisia taitoja, vaikka on paljon muitakin taitoja mitä lapsen täytyy oppia.

 

[CC-]

no on niitäkin äitejä, joiden mielestä oma lapsi puhuu pitkiä lauseita jo vuoden ikäisenä, kun lapsi sanoo "täätöö tätä toitoi taataa", niin sattumoisin äiti kuulee: "äiti, saisinko ison lautasellisen makaronilaatikkoa, kiitos" :headwall:

 

[Kippuravarvas]

no on niitäkin äitejä, joiden mielestä oma lapsi puhuu pitkiä lauseita jo vuoden ikäisenä, kun lapsi sanoo "täätöö tätä toitoi taataa", niin sattumoisin äiti kuulee: "äiti, saisinko ison lautasellisen makaronilaatikkoa, kiitos" :headwall:

Siis meillähän 1v puhuu ja paljon B)

 

[vieras]

no on niitäkin äitejä, joiden mielestä oma lapsi puhuu pitkiä lauseita jo vuoden ikäisenä, kun lapsi sanoo "täätöö tätä toitoi taataa", niin sattumoisin äiti kuulee: "äiti, saisinko ison lautasellisen makaronilaatikkoa, kiitos" :headwall:

Siis meillähän 1v puhuu ja paljon B)

Juu ja meillä 2 vuotias

 

[uteliasvili]

hm, joo ehkä tosiaan annoin sen kuvan että itse vertailen. Ja sitä kyllä varmasti teenkin.
Mutta en voi sille mitään, että tulee vertailtua kun toinen koko ajan vertaa. Sanoi ettei anna ikinä anteeksi eikä voi enää olla ystäväni jos minun lapseni oppii ennen hänen lastaan kävelemään, vaikken voikaan sille mitään.
Olen yrittänyt sanoa, juuri tätä että toisia kiinnostaa toiset asiat ja että lapset ovat erilaisia ja siihen kehitykseen vaikuttaa tosi moni asia. Pyysin ystävääni kanssani äiti-lapsi kerhoon ja sanoi, ettei halua kun hävettää kun lapsensa ei vielä konttaa(8kk).
Tässä tosiaan ei ollut pointtina tämä vertailu, vaikka se nyt nousikin ehkä virheellisen asianesittelyn takia päällimäiseksi, vaan se että voiko lapsi todella olla niin ujo?
Mutta ettekö te muka koskaan vertaile ? Ehkä ette, mutta minä en sille voi mitään, vaikka tiedän että lapset tosiaan ovat yksilöitä. Sitä vaan silti välillä tulee tehtyä salaa pienessä mielessä.

 

[CC-]

Mun mielestä on hyvä, jos lapsi ei kehity motorisesti ensimmäisten joukossa. Aivotkin pysyy paremmin motorisen kehityksen mukana eikä lapsi kohella välttämättä niin paljon. Meillä poika lähti 8 kk päivänä konttaamaan ja 11 kk päivänä kävelemään ilman tukea ja hän on tosi varovainen eikä hosu ja kaatuile älyttömästi. Kun taas tiedän lapsia jotka ovat lähteneet kävelemään ilman tukea jo 7 kuisina ja ihan päätöntä touhua kun sivusta katsoo!! Ei mitään järkeä vielä päässä ja koko ajan kolisee. Tietty varmasti taitaviakin varhain liikkeelle lähteviä lapsiakin on ihan yhtälailla.

 

[vieras]

Mun lapsi käveli jo mahassa... Eikä se ollut ujo kun se syntyi, huusi kauheesti. Tai ehkä se peitti sillä ujoutensa.

 

[CC-]

hm, joo ehkä tosiaan annoin sen kuvan että itse vertailen. Ja sitä kyllä varmasti teenkin.
Mutta en voi sille mitään, että tulee vertailtua kun toinen koko ajan vertaa. Sanoi ettei anna ikinä anteeksi eikä voi enää olla ystäväni jos minun lapseni oppii ennen hänen lastaan kävelemään, vaikken voikaan sille mitään.
Olen yrittänyt sanoa, juuri tätä että toisia kiinnostaa toiset asiat ja että lapset ovat erilaisia ja siihen kehitykseen vaikuttaa tosi moni asia. Pyysin ystävääni kanssani äiti-lapsi kerhoon ja sanoi, ettei halua kun hävettää kun lapsensa ei vielä konttaa(8kk).
Tässä tosiaan ei ollut pointtina tämä vertailu, vaikka se nyt nousikin ehkä virheellisen asianesittelyn takia päällimäiseksi, vaan se että voiko lapsi todella olla niin ujo?
Mutta ettekö te muka koskaan vertaile ? Ehkä ette, mutta minä en sille voi mitään, vaikka tiedän että lapset tosiaan ovat yksilöitä. Sitä vaan silti välillä tulee tehtyä salaa pienessä mielessä.

Oikeesti sun kaverilla on aika kova kilpailuvietti! Älä välitä hänen jutuistaan, vaan nautit omasta lapsestasi ja hänen kehityksestään! Jokainen kehittyy yksilöllisesti ja jos vaan on kyseessä terveet lapset niin kaks vuotiaina he tosiaan juoksevat ja leikkivät yhdessä eikä kukaan tiedä koska kukakin on oppinut ja mitä!

 

[puhujan äiti]

no on niitäkin äitejä, joiden mielestä oma lapsi puhuu pitkiä lauseita jo vuoden ikäisenä, kun lapsi sanoo "täätöö tätä toitoi taataa", niin sattumoisin äiti kuulee: "äiti, saisinko ison lautasellisen makaronilaatikkoa, kiitos" :headwall:

Meillä meni niin että kaikki muut kehui 1v lapsen puhetta mutta itse en nähnyt siinä mitään ihmeellistä

 

[no]

Järjestäkää vaikka joku kilpailu siitä, kumman lapsi on aiemmin kehittynyt ja parempi. Sitten voitte jatkaa kasvamista aikuiseksi.

 

[uteliasvili]

[quote="CupCake
Älä välitä hänen jutuistaan, vaan nautit omasta lapsestasi ja hänen kehityksestään! Jokainen kehittyy yksilöllisesti ja jos vaan on kyseessä terveet lapset niin kaks vuotiaina he tosiaan juoksevat ja leikkivät yhdessä eikä kukaan tiedä koska kukakin on oppinut ja mitä! [/quote]

Nauttinut todella olen tyttärestäni. Ja yrittänyt jättää jutut omaan arvoonsa, mutta ei se vaan välillä onnistu kun toinen koko ajan jostakin jotakin. "meillä on hienomman värinen mekko" "meillä on enemmän hampaita" "ei meidän tyttö ois voinukaan oppia aikasemmin kun tuli hampaita".

arght. ette ehkä usko, mutta tämä todella ärsyttää. Tää vaan pahenee koko ajan, nykyisin nähdään paljon harvemmin, koska hän ei nykyisin muusta puhukaan, kuin mikä heillä on paremmin ja miks joku toinen heillä on huonommin. Tätä menoa tuskin ystäviä ollaan enää silloin kun muksut pari vuotiaita.

Tänään oltiin puhelimessa samalla kun olin ostoksilla. Sanoin löytäneeni ihanat farkkulegginsit vauvoille. Sanoi heti, että ei todellakaan, on niin epäkäytännölliset. Sanoin sitten etteivät ole farkkukangasta vaan ihan trikoota. Kysyi sitten hintaa johon vastasin kahdeksan euroa ja sitten alkoi kauhea "herran jestas iten kalliit, et kai nyt todella noin kalliita" sanoin sitten siihen "en kyllä monia alle kaheksan euron housuja ole löytänyt" Vielä yritti hinnasta, mutten antanut periksi joten lopuksi tokaisi että "et osta ku tuun kateelliseksi, kun teillä on paljo enemmän mekkoja ja vaatteita ku meillä". Tämä kertoi minusta paljon.

Muita esimerkkejä on kun sanoin ostavani rintarepun.Haukkui tämän maasta taivaisiin ja parin päivän päästä kävi itselleen ostamassa. Kehui korvaamattomaksi ja sanoi "miten mä en tätä aikaisemmin keksinyt, yhtäkkiä vaan välähti mieleen kun luin vauvalehteä. sunkin ehdottomasti kannattaa ostaa. suosittelen"
Ja aina sama homma. Mitä sanonkin, se on ihan paska ja seuraavalla viikollaa tekee/hommaa just sen mitä sanoin ja se onkin maailman paras juttu.
Nyt mies rupesi rakentamaan neidille ihanaa prinsessa sänkyä (rakennusmies kun on ja osaa) kun maksaa kaupassa 500. Laittoi sitten kaveri miehensä rakentamaan samanlaista, muuten olisi mies joutunut ostamaan.
Arvatkaa ärsyttääkö tämä. Kyseenalaistan tämän äidin "kasvatus/hoitotaidot" monessa asiassa. Kuten karkin, pullan, naminamien, ja pillimehujen antamisen jo 6kk alkaen. Hänen mielestään neuvolan ohjeet ovat vain vittuillessaan tehty, rupesi kiinteää antamaan esim 2kuisena. mutta toivotaan parasta.
Kiitos että sain purkaa vitsutukseni.

 

[uteliasvili]

"Järjestäkää vaikka joku kilpailu siitä, kumman lapsi on aiemmin kehittynyt ja parempi. Sitten voitte jatkaa kasvamista aikuiseksi."

nää tämmöset kommentit on musta ihan turhia. Mä kysyin vaan uteliaisuuttani tästä ujoudesta, ei ollut kyse vertailusta. mutta jos tuolla saat oman pahan mielesi purettua, niin antaa tulla vaan

 

[KangasP-Akka]

Meillä ujosteli vähän konttaamaan oppimista, mutta ei isänsä edessä vaan jos oltiin sukuloimassa tms niin piti vähän lelulla houkutella näyttämään että kyllä se osaa kontata kun muuten jäpitti vaan paikallaan vaikka kotona menikin hienosti.
Sama oli kävelyn kanssa aluksi, mutta ei tätä kauaa kestänyt.

 

[uteliasvili]

jep, uskon tavallaan ujostelemiseenkin.
Mutta olen ainut ihminen äitinsä ja isänsä ja mumminsa lisäksi jota ei esim ole vierastanut vaikka kaikkia muita hyvin voimakkaasti vierasti. Ja muut taidot on näyttänyt, ja sitten kaverin hirveä selitystarve ihmetyttää.
Mutta oli miten oli, sillä ei minulle ole väliä. Ärsyttää vaan, kun ei tämä ystävyyttä ole tämä tälläinen jatkuva vertailu.
Oltiin sairaalassa lapsen synnyttyä usea kuukausi ja lapseni leikattiin puolentoista kuun iässä ja kaveri joka puhelussa ihmetteli kuinka pulska vauvamme varmaan on kun painoi 3500g. Kertooko tämä jotain ystävyydestä ja tukemisesta ?
Olen yrittänyt jättää omaan arvoonsa mutta taas viime päivien kommentit, kuten tämä ettei anna anteeksi jos lapseni lähtee aikaisemmin kuin hänen lapsensa kävelemään. on saanut minut ajattelemaan ystävyytemme laatua.

 

[Heffalump]

Meillä ei ole mitenkään kauhean arka tai ujo lapsi (ainakaan esikoiseen verrattuna) mutta uusia taitoja harjoittelee pitkään vaan kotona, eikä muualla tai vieraiden läsnä ollessa niitä suostu esittelemään. Sama juttu puhumisen kanssa, ei puhu kauheasti muutenkaan, mutta puhuu enemmän vain tutuissa paikoissa kuten kotona ja mummolassa.

Joten voi kai se olla mahdollista että kaverisi vauva ujostelee. Mutta anna tuollasen vertailun mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Meillä jopa neuvolassa verrataan jatkuvasti meidän lapsia keskenään ja että se ärsyttää :kieh: Kuopus kun kehittyy hitaammin esikoiseen verrattuna, muttei muuten mitenkään hitaasti. esim. esikoinen käveli 10kk ikäsenä ja kuopus 1v2kk ja se oli neuvolan mielestä kamalan myöhään esikoisen verrattuna |O

 

[vierailija]

Herranjestas mikä sekopää ap

 

[vierailija]

Mitä tuommoisella lapsella tekee. Neuvo ystävääsi palauttamaan se.