Voiko väkivaltaisesta tyylistänsä päästä vain lujasti päättämällä?

[ap]

Mieheni on jonkin verran väkivaltainen ja varsinkin lapset saavat tönäisyjä ja läppäisyjä tuon tuosta...nyt riittää minulle.
Neuvolassa en voi puhua, enkä lääkärissä, koska heti on lastensuojelu sitten niskassa ja sitä emme jaksaisi.
Kuinka voin auttaa miestäni?
Mies on väsy. Olen sanonut miehelleni. että hän joko hillitsee itsensä tai vaihtaa osoitetta ja hän lupasi miettiä asioita...
Mutta onko olemassa muuta apua??

 

[vieras]

http://www.miessakit.fi/fi/lyomaton_linja

 

[Maisuli]

Välittömästi mies eri osoitteeseen, kun käyttäytyy väkivaltaisesti lapsia kohtaan. Siellä erillään asuessaan voi sitten miettiä elämäänsä ja hakea apua. Mutta nyt heti ajattelet lapsiasi ja annat heidän olla turvassa!

 

[Rytkäätys]

En usko että voi. Ehkä hetkellisesti, mutta siellä se väkivaltaisuus kytee pinnan alla jossain, kuppi menee sitten nurin ennemmin tai myöhemmin taas.
Väkivaltainen exäni oli myös seuraavassa suhteessaan väkivaltainen vaikka ilmeisesti muutoshaluja oli molempien suhteiden aikana. Nyt on poikamies ja uskon ettei koskaan tule muuttumaan vaikka yrittäisi.

 

[papuneiti]

Kannattaa hakea apua ajoissa. Väkivallasta ei pääse eroon vain päättämällä.
Miehelle kannattaa tehdä selväksi, että lapsiin ei koske, eikä sinuunkaan. Suhde katkolle ja mies miettimään asiaa!

 

[kyllä apua löytyy jos on tahtoa]

Kaikkein tärkeintä on antaa hänelle aikaa toipua väsymyksestään ja säännöllistä aikaa poissa kotoa esim urheiluharrastuksen parissa. Tämä ja lyömätön linja sekä asiallinen keskustelu kotona auttavat varmasti. Sitten toki puhuttava lapsille ja pyydettävä anteeksi. Ymmärrän häntä, elämä on kovaa tänä päivänä.

 

[ap]

Kaikkein tärkeintä on antaa hänelle aikaa toipua väsymyksestään ja säännöllistä aikaa poissa kotoa esim urheiluharrastuksen parissa. Tämä ja lyömätön linja sekä asiallinen keskustelu kotona auttavat varmasti. Sitten toki puhuttava lapsille ja pyydettävä anteeksi. Ymmärrän häntä, elämä on kovaa tänä päivänä.

Elämä on kovaa. Ja tämä maailma on kova.
Ymmärrän toisaalta miestäni, sillä näen hänen tuskansa, hän on uupunut ja hän ei meinaa enää jaksaa...työ vaatii hänet 100%sti, lapset 100%sti, asioiden hoitaminen vaatii 100%...tottakai jaamme kaiken ja teemme yhdessä, mutta nykyään täytyy antaa itsestää 150% joka puolelle.
Mies itsekin sanoo, että tässä on syyä hänen uupumukselle. Hän ei enää jaksa.
Mies on kiltin ja pehmeän luontonen, ei mikään murhaaja, ehkä liiankin kiltti toisaalta...hänellä on paha olla ja purkaa sitä sitten herkästi lapsiin...ja siitä sitten taas kärsin minä valtavasti...en todellakaan tiedä, mitä teemme...

 

[Rytkäätys]

No jos mies on väkivaltainen lasta kohtaan niin minä en ymmärrä miksi enää saman katon alla olette?! Lapset aina ensin! Muuttakoon mies potemaan uupumustaan toiseen osoitteeseen, ottakoon vaikka saikkua ja puhukaa asioista, käykää terapeutilla tms. mutta lapset turvaan ensimmäiseksi! Ei saa olla niin suurta rakkautta miestä kohtaan että lasten koskemattomuuskin jää sen rinnalla toiseksi!

 

[hoya bella]

Rytkäätyksen molempia viestejä peesaan.

 

[ap]

No jos mies on väkivaltainen lasta kohtaan niin minä en ymmärrä miksi enää saman katon alla olette?! Lapset aina ensin! Muuttakoon mies potemaan uupumustaan toiseen osoitteeseen, ottakoon vaikka saikkua ja puhukaa asioista, käykää terapeutilla tms. mutta lapset turvaan ensimmäiseksi! Ei saa olla niin suurta rakkautta miestä kohtaan että lasten koskemattomuuskin jää sen rinnalla toiseksi!

Tiedän tämän asian oikein hyvin ja olen tehnyt sen miehellekin selväksi.
Lasten hyvinvointi on minulle kaiken a ja o, mutta EN voi miestäkään hyljätä.
Saikkua ei mies saanut, vaikka lääkärissä kävi.
En tiedä mistä löytäisin oikean terapeutin? En tiedä yhtään niistä...

Sanoin miehelle aamulla, että hänellä on tasan tämä päivä aikaa tehdä itselleen selväksi, millanen aikoo jatkossa olla ja kotiin ei enää palaa väkivaltainen mies, vaan sieltä täytyy tulla jotain muuta, mikäli haluaa asua meidän kanssamme.
Jos tyyli jatkuu vielä, mies saa etsiä asunnon itselleen.
Luulen, että mies tajusi, että olen tosissani, mutta tottakai haluan auttaa häntä muutenkin! Kun tietäisin miten.

 

[mä]

Kyllä voi. Monta vuotta sitten mieheni käyttäytyi humalassa agressiivisesti; piti kiinni musta ja töni ym ym. Sanoin sille, että menet hoitoon tai mä lähden. Mies ei mennyt hoitoon, mutta jotenkin se vai sai oman käytöksensä muuttumaan, eikä ole enää sen jälkeen tehnyt mitään siihen suuntaan viittaavaankaa. Sanoi, ettei halunnut itse käyttäytyä niinkuin teki ja homma johtui huonosta itsetunnosta/vaikeasta isäsuhteesta.

 

[coatrack]

Lastensuojelusta nimenomaan saisitte apua. Ei sen tarkoitus ole hengittää niskaan vaan auttaa perheitä.