Voiko raha todellakin olla este erolle?

["a.p"]

Mä tiedän, että palstalla on muotia haukkua ja diagnosoida miehiä narsisteiksi, mutta minun mieheni on sellainen aidosti. Käy terapiassa, mutta siitä ei ole mitään apua. En pysty enää elämään näin, lapset ei ansaitse tätä. Tätä helvettiä olen jaksanut tällaisena tuskallisena sinnittelyllä päivästä toiseen jo kohta 4 vuotta. Nyt haluan pois lopullisesti. Mutta. Lapset 1,5v ja 5v ovat hoidossa koska opiskelen. En saa enää opintotukea enkä opintolainaa, tukikuukaudet on käytetty loppuun. Opinto-oikeus päättyy vuoden päästä, ehdin juuri ja juuri valmistumaan siinä ajassa jos pystyn jatkamaan täysipäiväistä opiskelua siihen asti. Ainoa tuloni on kahden lapsen lapsilisät. Eihän mulla ole varaa täältä lähteä! Miten mä saan edes ensimmäisen kuun kaikki laskut ja ruuat maksettua? Puhumattakaan vuokratakuusta. Kelasta ja sossusta varmasti saisin jotain tukea, mutta niihin menee ilmeisesti kuukausia? En ole saanut mitään rahaa säästöön eikä vanhempani voi auttaa rahallisesti. Kaikkea muuta apua ja tukea heiltä varmasti saan mutta en rahaa. Töihin voisin mennä, todennäköisesti saisin jotain myyjän hommia, mutta sitten menisi pian valmis tutkinto hukkaan. Valmistun alaan jossa työllisyys on hyvä ja palkallani pysyttäisi elämään hyvin. Miten mä voin siis tässä asiassa nyt edetä? Tuntuu vaan niin mahdottomalta ajatus erosta kun en pystyisi rahallisesti mihinkään.

 

["vvv"]

No jaksatko vielä vuoden, vai et? Siitä se riippuu. Terveyttään ei saa uhrata.

 

[ex]

Mene heti huomenna sossuun, osaavat auttaa ja laittaa tarvittavat hakemukset kanssasi vireille.

 

["what"]

Pikemminkin päinvastoin.. (vastaus otsikkoon)

 

[-]

Jos haluat lähteä, lähde! Jos odotat vielä vuoden ja pääset töihin ja otat eron, miltä kuvittelet miehestäsi tuntuvan, varsinkin jos on tuollainen tausta?

 

["vieras"]

Mun mielestä raha ei ole este erolle vaan se on tekosyy.Sä tasan tarkkaan pärjäisit lasten kanssa vaikka opiskelet.Riippuu tietenkin ehkä siitäkin jos nyt olet tottunut korkeampaan elintasoon ja taso laskisi siitä että eroat etkä pysty kuvittelemaan että tulisitte vähemmällä toimeen.Ajattelen näin että sun pitää hakea syitä ettei voi erota ja näin ollen jäät liittoon jossa ehkä olet onneton.Sä voit erota jos oikeasti haluat.Mutta tää on vain mun mielipide asiasta.

 

[Inhimillinen tekijä]

Jos haluat lähteä, lähde! Jos odotat vielä vuoden ja pääset töihin ja otat eron, miltä kuvittelet miehestäsi tuntuvan, varsinkin jos on tuollainen tausta?

Ne miehen tuntemuksetko tuossa on tärkeintä?

 

["a.p"]

[QUOTE="vvv";22945824]No jaksatko vielä vuoden, vai et? Siitä se riippuu. Terveyttään ei saa uhrata.[/QUOTE]

Mä mietin tätäkin, mutta oikeesti en ole varma. Tilanne on jo aika paha. Nuorimmainen ei esim suostu enää jäämään isänsä kanssa, siis alkaa itkeä jos poistun paikalta ja heti kun mieheni tulee kotiin töistä niin molemmat lapset muuttuu ihan erilaisiksi. Samoin minä. Tuntuu kun hirveä paino laskeutuisi hartioille ja asunnosta loppuu ilma, ahdistaa niin paljon kun mieheni on kotona. Lapsetkin osaa jo olla sillä tavoin että isä ei hermostu. Käytännössä yritetään vaan pysyä pois jaloista. Kyllä mä toisaalta osaan mielistellä ja toimia sillä tavoin että riitatilanteita ei tule, mutta se vaatii aina vaan enemmän ja enemmän ponnistelua enkä mä tiedä miten pitkään sitä itse enää jaksan. Neuvolassa tein jonkun masennustestin josta sain pisteitä 48 (raja on kuulemma joku 17). Lupasin neuvolatädille hakea apua mutta en ole sitä tehnyt. En vaan jotenkin jaksa nyt yhtään mitään ylimääräistä vaan kaikki voimat menee pakolliseen päivästä toiseen selviytymiseen.

 

["a.p"]

[QUOTE="vieras";22945858]Mun mielestä raha ei ole este erolle vaan se on tekosyy.Sä tasan tarkkaan pärjäisit lasten kanssa vaikka opiskelet.Riippuu tietenkin ehkä siitäkin jos nyt olet tottunut korkeampaan elintasoon ja taso laskisi siitä että eroat etkä pysty kuvittelemaan että tulisitte vähemmällä toimeen.Ajattelen näin että sun pitää hakea syitä ettei voi erota ja näin ollen jäät liittoon jossa ehkä olet onneton.Sä voit erota jos oikeasti haluat.Mutta tää on vain mun mielipide asiasta.[/QUOTE]

No voisitko neuvoa? Mä en oikeesti pysty tässä tilanteessa näkemään että miten voin n.. 200e turvin päästä täältä pois. Saako kelasta ja sossusta haettua tukea etukäteen? Varmasti pärjään sitten kun tuet alkaa juoksemaan mutta ensimmäiset pari kuukautta olen tuon 200e varassa. Elintasolla ei ole mitään väliä.

 

[Maira]

Kela maksaa asumistukea ja tottakai saat elatusmaksut lapsista, jossei ole tukioikeutta, sossu maksaa tod.näk. toimeentulotukea teille.

Jos haluat lähteä, otat yhteyttä paikalliseen sosiaalitoimeen ja kyselet sieltä alustavasti että mihin kaikkeen sulla on oikeus ja auttavatko mahdollisesti myös takuuvuokrassa, siitä sitten asuntoasiaa selvittämään jne.

Sukulaiset ja ystävät auttavat myös varmasti kun tilanteen niille selittää, se että sanoo ettei ole varaa, on minustakin tekosyy, jollei edes vaivaudu ottamaan asioista selvää.

Toivon että saat tilanteellesi selvyyden, tsemppiä! :hug:

 

[SugarBabyLove]

No. Kai sä saisit sossusta ja kelasta jotain? JA maksaisihan isä elatusmaksut. Kuulostaa kyllä tosi kurjalta teidän tilanne.
Sinuna lähtisin, kyllä elämä kantaa.

 

[tähtisimmu*]

Ihan samaa mietin pitkään. Lopulta kuitenkin erosin. Nyt oon asunu about kk omillaan lasten kanssa. Sossusta saatiin alkuu apua, ainakin vuokratakuu joka mahdollisti muuton. Tällä hetkellä tilillä on huimat 3€ rahaa, odotan ensi viikon lapsilisiä, että pääsee kauppaan. Töitäkin minulla on vasta ensi viikolla, joista saan sit hieman palkkaa helmikuulle. Onhan tämä kituuttamista ja meillä kuitenkin mies vielä auttaa jonkin verran. Joten kyllä sä pystyt eroamaan ja tulet pärjäämään. Tosi rankkaa se on varmasti, mutta kyllä sun kannattaa ehdottomasti jatkaa ne opinnot niin et saat sen tutkinnon. Se auttaa sua sit tulevaisuudessa. Jos jätät kesken ja meet paskapalkkaiseen työhön, niin oot sellaisissa sit loppuelämäs. Mutta huonossa suhteessa ei kannata rahan takia olla.

 

["alma"]

Oletteko naimisissa? Eikö teillä todella ole mitään säästöjä/ autoa/ omaisuutta. Kyllähän noista sinulle puolet tulee, jos eroatte. Jos sinulla on luottotiedot kunnossa, niin ota lainaa kunnes ositus on tehty ja valmistut. Kituutatte sen vuoden ja sitten alat maksaa lainaa takaisin. Sossun tuesta en osaa sanoa mitään. Kyllä ne asiat järjestyy, kun vaan saat eropäätöksen tehtyä.

 

["vieras"]

[QUOTE="a.p";22945904]No voisitko neuvoa? Mä en oikeesti pysty tässä tilanteessa näkemään että miten voin n.. 200e turvin päästä täältä pois. Saako kelasta ja sossusta haettua tukea etukäteen? Varmasti pärjään sitten kun tuet alkaa juoksemaan mutta ensimmäiset pari kuukautta olen tuon 200e varassa. Elintasolla ei ole mitään väliä.[/QUOTE]

Joskus aikoinaan kun itse erosin,jäin lasten kanssa vuokrakämppään josta mies muutti pois.Olin hoitovapaalla tuolloin...Soitin ajan sossuun ja selitin tilanteen jne niin sain rahaa vuokran ja sähkälaskun maksuun ne oli ne asiat mitä en pystyny hoitamaan.En muista sainko rahaa muuhun ja vain siis tämän yhden kerran kävin.Seuraavasta kk alko tulla elarit,vuokratuki,yh:n lapsilisäkorotus jne. Soita nyt sinne sossuun ja selitä tilanne jne niin asiat lähtee kyllä lutviutumaan.Mä ainakin sain apua eikä tarvinnu niitä apuja maksaa takasin.Olen saanut myös sossusta vuokratakuun tai mikä se nykyään on kun jotkut vuokranantajat haluaa tietyn kk summan etukäteen.

 

[fjksllsls]

http://www.sosiaalikollega.fi/asiakkaat/toimeentulotukilaskuri2
Uskoisin, että sulla ois oikeus toimeentulotukeen. Voit vaikka tuolla laskurilla laskea Asumistukea toki saat, samoin elatukset, lapsilisät yh-korotuksella myös. Toimeentulotuen "hätätilanteessa" saa käsittääkseni nopeastikin ja sitä kai saa myös takuuvuokraan. Tsemppiä hankalaan tilanteeseen!