Voiko n.3kk ikäisen vauvan mielestänne jättää yöhoitoon isoäidille?

[SininenSatutar]

oikeestikko se neuvolantäti kehotti sua tulla kyselemään kaksplussalta neuvoja?? suosittelen neuvolantädin vaihtoa pikaisesti!1

.

Tää oli kyl paras.
Mä en ite pystyis jättämään...

 

[']

Lapsi oli 1kk kun vein ekan kerran yhdeksi yöksi hoitoo.

 

[samaamieltä]

[QUOTE="kolmen äiti";25009888]Vastaukseni on, että ei voi enkä itse ikinä jättäisi! Mutta jos jätät niin toki se lapsi jää henkiin.

Ja noi jutut on niin typeriä, että "tottakai voi jättää jos hoitaja on tuttu". Tuttu kenelle? Äidille ja isälle? 3kk vauvalla tuskin on ketään muita tuttuja kuin äiti ja isä. Se että se mummu on teidän vanhempien tuttu niin ei tee siitä sen tutumpaa kuin naapurin Erkki sille vauvalle. 3kk ikäinen vauva ei edes tiedä olevansa erillinen ihminen äitinsä (tai sen joka on lähin hoitaja) kanssa.

Neuvolan th:n antama neuvo on hyvä. Itse olen täysimettänytkin 6-7kk niin eipä siitä mitään tallinnankeikkoja tehdä. Miksi ette voi mennä sinne myöhemmin? Tai mennä nyt ja ottaa vauvaa mukaan? Parisuhdetta voi sen vauvauoden hoitaa vauvan ehdoilla.[/QUOTE]

ASIÀAA!! peukku tälle

 

[Micosa]

[QUOTE="kolmen äiti";25009897]Pakollinen sairaalaan joutuminen on eri asia kuin tallinnan reissu. Sinä et voinut sille asialle mitään.[/QUOTE]


Miten se vauva sen tietää missä äiti on ollut?

 

[hehhehe]

[QUOTE="kolmen äiti";25009897]Pakollinen sairaalaan joutuminen on eri asia kuin tallinnan reissu. Sinä et voinut sille asialle mitään.[/QUOTE]

Niinhän se on mutta lapselle siinä ei ole mitään eroa, samalla lailla se vaikuttaa jos vaikuttaa. Ei se lapsi osaa ajatella että "äitini oli jossain rilluttelemassa kun oli vauva - nyt minun pitää siis aloittaa takertumisvaihe", tai "äitini oli sairaalassa kun olin vauva - nyt minu ei pidä aloittaa takertumisvaihetta".

 

[haloo]

Siis ei todellakaan voi. Et taida tietää mitään lapsen ja äidin välisestä kiintymyksestä etkä pienen lapsen riippuvuudesta äitiin. Selvitä asiaa muualta kun keskustelupalstoilta, täällä sinua neuvovat (lue rohkaisevat..) useat kouluttamattomat, omaa vapaa aikaa haikalevat tunnevammaiset äidit.

3kk ikäinen lapsi on rinnalla useita kertoja päivässä. Rintamaito on parasta ravintoa mitä voit lapsellesi tarjota jä älä tarjoa hänelle pulloa koska se häiritsee imetystä varsinkin jos haaveilet pitkästä imetyksestä. Rintamaito on jokaisen lapsen oikeus. Ja lapsen mummohan ei voi rintaruokkia sinun lasta!

Miksi et usko neuvolan ohjetta olla jättämättä lastasi yöhoitoon? Haluatko lievittää tunnontuskia hakemalla vertaistukea? Täällä palstalla joku voi olla sitä mieltä että lapsen voi jättää yksin kotiin nukkumaan kun itse käy parilla 'neuvoa antavalla'.. Älä siis hae vertaistukea täältä jos oikeasti olet huolissassi vauvastasi.

Eihän lapsi siihen kuole että mummo hoitaa häntä yhden yön, mutta mitään hyvää et saa sillä aikaan. Ainakaan vauvan näkökulmasta!

 

["voivoi"]

Miten se vauva sen tietää missä äiti on ollut?

pitääkö se vääntää rautalangasta... toki se ero ei ole hyväksi oli syy mikä tahansa, mutta pakkotilanteet on aina pakkotilanteita.

 

[ploploplo]

vauva oli 8 kk kun eka kerran yökylässä mummilla, ja siitä asti tasaisesti ollu, myös etelän matkan ajan oli 2veenä ja tämän kesän oli yhtä paljon mummulla kuin kotona ja itse sitä halusi (joka ilta kysyttiin että joko nyt tulisit kotiin välillä nukkuun, niin halusi olla vielä mummulla ) tyttö siis kesällä 4,5v


en todellakaan ole huono äiti, vaan ihanaa että mummi on noin tärkee ja rakas ja haluaa myös olla lapsen kanssa!

 

[*]

[QUOTE="kolmen äiti";25009939]Suoraan sanottuna en käsitä tuollaista, että jätetään viikoksi 1v hoitoon ja todetaan, että eipä jäänyt traumoja. Mistä te tiedätte miltä siitä lapsesta on tuntunut? Ette hitto yhtään mistään! Meillä oli yksi kolmesta ekan kerran yökylässä TUTULLA mummullaan 1v2kk ikäisenä ja sillä yöreissulla otetuissa valokuvissakin lapsi näyttää ihan vieraalta. Ei todellakaan voi sanoa, että lapsi olisi onnellisen näköinen. Itselleni tuli tosi paha mieli, kun muutenkaan ei tuntunut hyvältä jättää yöksi, vaikka tiesin ettei parempaa yöpaikkaa kodin jälkeen ole toista ja kun näin miten surullinen lapsi niissä kuvissa oli niin... Mutta päälisin puolin reissu meni hyvin ja nyt 3,5v tyttö tykkää valtavasti mennä mummulle päivällä hoitoon ja joskus yöksikin. Eli joo ei traumoja mitä voisin sormella osoittaa muuta kuin se, että tiedän lapseni kärsineen sillä hetkellä. Ja myönnän sen ja se tuntui pahalta. Saati että jättäisin alle 1v ikäisen.[/QUOTE]

Kuten itsekin sanoit... Mistä sinä tiedät miltä siitä lapsesta on tuntunut... Meillä on lapsi mummun kuvissa ihan oma itsensä ja edelleen tykkää olla isovanhemmillaa ja voin väittää että reilun vuoden ikäisen jättäminen tutuille isovanhemmille ei ole aiheuttanut traumaa, yhtä hyvin kuin sinä voit sanoa tietäväsi miltä lapsestasi on tuntunut..

 

["kolmen äiti"]

Miten se vauva sen tietää missä äiti on ollut?

No mitä sitten? Sinä vanhempana olet vastuussa lapsestasi ja tiedät itse oliko meno pakollinen vai ei ja sinun tehtäväsi on huolehtia lapsesta parhaalla mahdollisella tavalla. Tietysti, jos tahtoo väkisin lähteä ja vetää päänsä täyteen niin voihan sitä mennä vaikka kahdeksi viikoksi etelään ja todeta, että mitä väliä kun toiset joutuu meneen sairaalaan ja jättään pakosti vauvan. Niin... mitä väliä. Kunhan sulla itelläs on puhdas omatunto.

 

[hohhho]

Niinhän se on mutta lapselle siinä ei ole mitään eroa, samalla lailla se vaikuttaa jos vaikuttaa. Ei se lapsi osaa ajatella että "äitini oli jossain rilluttelemassa kun oli vauva - nyt minun pitää siis aloittaa takertumisvaihe", tai "äitini oli sairaalassa kun olin vauva - nyt minu ei pidä aloittaa takertumisvaihetta".

no, eipä ehkä tuolla tasolla tosiaan, mutta onhan se hieman eri asia miettiä sitten aikuisena niitä traumakipuja jos aiheuttajana on se, että äidin oli pakko mennä sairaalaan vs. se että äidin piti vaan päästä yksin lomailemaan tallinnaan. Ihan eri tason hylkäämiskokemuksiahan ne on ...

vai onko susta sama asia vaikkapa se suru kun olet tullut puolisosi jättämäksi toisen naisen vuoksi tai että puolisosi onkin kuollut onnettomuudessa...

 

[Micosa]

[QUOTE="voivoi";25009976]pitääkö se vääntää rautalangasta... toki se ero ei ole hyväksi oli syy mikä tahansa, mutta pakkotilanteet on aina pakkotilanteita.[/QUOTE]


Saat ihan rauhassa väännellä niitä rautalankoja, jos onnistut.
Vauvalle tuo on yksi lysti, jos äiti on yhden yön poissa. Jos tuo on jatkuvaa on asia eri. Ei tuo yksi kerta mitään takertumisia aiheuta.

 

["vieras"]

Eihän lapsi siihen kuole että mummo hoitaa häntä yhden yön, mutta mitään hyvää et saa sillä aikaan. Ainakaan vauvan näkökulmasta!

Pakko tähän huomauttaa, että joskus voi olla, että joko äidin jaksamiselle tai vanhempien parisuhteelle olisi erittäin tärkeää jokin reissu tai vaikka yhden yön hyvät unet. Mutta tässä ap:n tilanteessa ei ole kai sellaisesta kyse. Sitä paitsi jos koliikkivauvan äidin on oikeasti pakko nukkua mielenterveyden takia, niin sen voi tehdä samassa kaupungissa eikä toisessa maassa. Samoin vanhemmat voivat hoitaa parisuhdettaan ihan vauvan hoitopaikan lähistöllä ja tulla itsekin yöksi mummolaan.

 

[lukekaa]

oikeestikko se neuvolantäti kehotti sua tulla kyselemään kaksplussalta neuvoja?? suosittelen neuvolantädin vaihtoa pikaisesti!1

ja kysymykseesi: mun mielestä voi.

Eikös siinä ihan selvästi sanottu että kehotti OLEMAAN MENEMÄTTÄ lukemaan keskustelupalstoja..

 

["vieras"]

Kuten itsekin sanoit... Mistä sinä tiedät miltä siitä lapsesta on tuntunut... Meillä on lapsi mummun kuvissa ihan oma itsensä ja edelleen tykkää olla isovanhemmillaa ja voin väittää että reilun vuoden ikäisen jättäminen tutuille isovanhemmille ei ole aiheuttanut traumaa, yhtä hyvin kuin sinä voit sanoa tietäväsi miltä lapsestasi on tuntunut..

Niin ja kumpikaan teistä ei voi vielä tietää, minkälainen trauma lapselle on tästä tullut. Aikuinen lapsenne ei edes itse välttämättä tulevaisuudessa tunnista tätä mahdollista traumaansa. (En väitä, että trauma tulisi tai olisi tulematta.)

 

["vieras"]

Tyypillistä selittelyä. Eräs kaveri poltti raskausaikana ja koska lapselle ei tullut mitään niin poltti vielä huolettomammin seuraavaa lasta odottaessa. Ja sitähän ei tiedetä, että mitä oppimisvaikeuksia tai muuta se tupakointi lapselle tulee aiheuttamaan myöhemmässä vaiheessa. Sitä kun on joskus vaikea osoittaa niitä syy ja seuraussuhteita. Sen takia on helppo sanoa, että ei siitä haittaa ole, kun ei ole mitään mitä voisi konkreettisesti sormella osoittaa.

 

[jusss]

Kuten itsekin sanoit... Mistä sinä tiedät miltä siitä lapsesta on tuntunut... Meillä on lapsi mummun kuvissa ihan oma itsensä ja edelleen tykkää olla isovanhemmillaa ja voin väittää että reilun vuoden ikäisen jättäminen tutuille isovanhemmille ei ole aiheuttanut traumaa, yhtä hyvin kuin sinä voit sanoa tietäväsi miltä lapsestasi on tuntunut..

voi kuule...et sinä voi edes väittää etteikö olisi voinut aiheuttaa. Eihän se välttämättä heti näy, eikä vuosienkaan päästä... sitten siinä vaiheessa vasta kun hän aikuisena hakeutuu sinne terapiaan ja rupeaa siellä miettimään että miksi hänellä on näitä outoja tunteita....

 

[Micosa]

no, eipä ehkä tuolla tasolla tosiaan, mutta onhan se hieman eri asia miettiä sitten aikuisena niitä traumakipuja jos aiheuttajana on se, että äidin oli pakko mennä sairaalaan vs. se että äidin piti vaan päästä yksin lomailemaan tallinnaan. Ihan eri tason hylkäämiskokemuksiahan ne on ...

vai onko susta sama asia vaikkapa se suru kun olet tullut puolisosi jättämäksi toisen naisen vuoksi tai että puolisosi onkin kuollut onnettomuudessa...

Ihan oikeesti sulle tulisi hylkäämisen tunne jos saisit tietää että äitisi on sinut yhdeksi yöksi jättänyt mummolaan kun olit 3kk:n ikäinen? Siis aikuisena pohtisit tuollaista.

 

[Sanna80]

oikeestikko se neuvolantäti kehotti sua tulla kyselemään kaksplussalta neuvoja?? suosittelen neuvolantädin vaihtoa pikaisesti!1

Eiks tossa sanota ihan päinvastoin: "kehotti olemaan menemästä" eli kehoitti että älä mene

Ja kehotti olemaan menemästä lukemaan ja kyselemään keskustelupalstoilta koska vain he tietävät mikä on hyväksi

 

["Viima"]

Itse en jättäisi. Ensiksikin imetin 9 kk ja toiseks ei oo tarvetta. En halua edes lähteä mihinkään ilman lasta. Juhlat on juhlittu ennen ja nyt nautin kotona olosta.

Mut nuoremmalla taitaa jo meno jalkaa vipattaa.

 

["kolmen äiti"]

Ihan oikeesti sulle tulisi hylkäämisen tunne jos saisit tietää että äitisi on sinut yhdeksi yöksi jättänyt mummolaan kun olit 3kk:n ikäinen? Siis aikuisena pohtisit tuollaista.

Luuletko, että se toimii noin? Että äitini sanoo mulle, että olit muuten 3kk ikäisenä yötä hoidossa mummulassa niin minä olen että "aaaa - nyt tunnen itseni hylätyksi". Se toimii kuule niin, että sulla on aikuisena mahdollisesti jokin tietty tapa toimia, sanotaan vaikkapa että olet läheisriippuvainen tai että et osaa sitoutua tms. Sitä ei ehkä kukaan pysty koskaan sanomaan, mutta se voisi siis johtua nimenomaan tuosta. Mutta eihän se sitä vauvansa jättänyttä äitiä enää sureta koska ei se ole sen ongelma, että aikuisella lapsella on vauvaiässä tullut trauma. Hoitakoon aikuinen ihminen omat ongelmansa.

 

["vieras"]

Eräs tuttu äiti sanoi kerran, että häne nuoremmat lapsensa eivät olleet aikoinaan milläänsäkään vanhempiensa erosta. Sanoi, että eivät kyselelet eivätkä tuumanneet mitään niin että ei se niille mikään iso juttu ollut ja että lapset nyt sopeutuu ihan mihin tahansa. Moniko teistä uskoo tuon? Tai pitää ns. normaalina sitä, että 7-10v ikäiset lapset totee vaan "aijaa" kun äiti ja isä eroaa? Mutta eikö oo hyvä? Näytti ainakin äidin silmissä helpolta ja pääsi itse helpolla, kun lapset puolimykkinä hyväksyy kaiken.

 

[Millenia]

En todellakaan usko, että yksi yö mummon kanssa tuottaa lapselle mitään traumoja. Ihan milloin vaan huvikseen en turhaan jättäisi vauvaa, mutta en sen takia, että lapsi olisi ikuisesti vahingoittunut eron takia, vaan ihan käytännön syiden vuoksi. Imetys ja mahdollinen itkuinen ilta ilman äitiä ja tissiä ei ole jotain mitä haluan vauvalle tai hänen hoitajalleen ilman hyvää syytä.

Mutta mielestäni hyvän syyn ei tarvitse olla mitään niin vakavaa kuin kuoleman kielissä sairaalan vuoteella makaaminen. Jos sinusta itsestäsi tuntuu siltä, että yö miehen kanssa merkittävästi helpottaisi elämäänne, niin ehdottomasti kannattaa lähteä, kun kerran on halukas mummo lastakin hoitamassa.

 

[Ei ilman äitiä]

No, neuvolantäti nyt on hiukan yksinkertaistanut asiaa, mutta viesti on kyllä oikea ja tutkimustulokset puoltavat sitä. Eli riippu toki lapsen herkkyydestä jne. eikä koskaan pystyttäisi osoittamaan yhden yön poissaolon korreloimista tuollaisella tavalla kahden vuoden pääastä tapahtuvaan takertumiseen (joka voi siis tulla lapsesta riippuen ihan millaisena vaan). Varmasti jos lapsi on muutenkin taipuvainenkokemaan tuon vaiheen vahvana, on perusturvallisuuden luomisella vielä tavallista suurempi rooli, mutta tuo tädin kommentti nyt yksinkertaistaa asian aikalailla.

3kk:n ikäinen vauva siis ei kykene vielä tajuamaan, että kun et ole näkyvissä, että olet silti vielä olemassa ja tulossa takaisin. Tämä aiheuttaa lapselle aivan todistetusti stressiä, eli stressihormonitasot nousevat. Mitä pidemmästä ajasta on kysymys, sitä vahingollisempaa se on. On siis eri asia onko vauva "äidittömässä ja isättömässä maailmassa" 2 tuntia vai 40tuntia.

onko lapsi siis jo maailmassa? Jos ei ole, niin vielä hullumpaa on suunnitella tuollaista matkaa. Rintamaito on vauvalle myös tolkuttoman tärkeää, ja sen järjestäminen pullosta ei aina onnistu, kun kaikki ei menekään ihan niinkuin elokuvissa (niinkuin imetyksen kanssa hyvin, hyvin harvoin menee).

Jos kaipaatte irtiottoa arjesta, pyytääkäpä mummi matkaan mukaan. Pieni kolmekuinen menee vielä hienosti kantoliinassa ostosreissut ja nähtävyyskierrokset, ja mummin mukanaolo voisi tarjota teille vaikkapa kolmen tunnin romanttisen ravintolareissun.

 

[Micosa]

[QUOTE="kolmen äiti";25010067]Luuletko, että se toimii noin? Että äitini sanoo mulle, että olit muuten 3kk ikäisenä yötä hoidossa mummulassa niin minä olen että "aaaa - nyt tunnen itseni hylätyksi". Se toimii kuule niin, että sulla on aikuisena mahdollisesti jokin tietty tapa toimia, sanotaan vaikkapa että olet läheisriippuvainen tai että et osaa sitoutua tms. Sitä ei ehkä kukaan pysty koskaan sanomaan, mutta se voisi siis johtua nimenomaan tuosta. Mutta eihän se sitä vauvansa jättänyttä äitiä enää sureta koska ei se ole sen ongelma, että aikuisella lapsella on vauvaiässä tullut trauma. Hoitakoon aikuinen ihminen omat ongelmansa.[/QUOTE]


Nyt oli kyse yhdestä yöstä.