Voiko mitenkään saada järkeä päähän ystävälle, joka elää väkivaltaisessa suhteessa?

[vieras]

Niin.. ystävä on elänyt väkivaltaisessa avioliitossa 13 vuotta. On henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Olen opastanut ystävää, että voi ottaa yhteyttä poliisiin, turvakotiin, sosiaalityöntekijöihin ja olen antanut puhelinnumeroitakin. Olen kertonut aika suoraan, että joku päivä mies tappaa sinut vielä, jos jäät suhteeseen. En tuedä oliko oikein kertoa? no kerrottu mikä kerrottu. Mies joskus uhkaillut, että joku vielä kuolee.

Olen jopa tarjonnut turvapaikkaa omasta kotoa ja sanonut, että autan asioissa niin että mies ei saa tietää missä ystävä asuu. Eli tehtäis salaiset osoitetiedot ja pooliiseilta ja sos.työntekijöiltä apua jne jne. Mutta mikään ei näytä auttavan.

Kyselee vaan miksi mies väkivaltainen? Johtuuko se lapsuudesta? Mitä voisi tehdä miehelle? Mikä saa miehen tekemään väkivaltaa? Olen sanonut, että "MINÄ EN TIEDÄ"

Ystävä on sanonut, joskus, että haluaisi nähdä että mies parantuisi ja sitten voisi erota. Mies on sanonut, että tekee mitä vaan että saa lapset itselleen. Miehen väkivallasta ei ole dokumenttia poliisilla eikä lääkärillä. Ystävä oli sanonut terveydenhoitajalle, että mies väkivaltainen. Mutta muuta tietoa eiviranomaisilla ole. Jäin miettimään, että onko tosiaan terveydenhuoltohenkilöstöllä salassapitovelvollisuus etteivät ilmoita sosiaalityöntekijöille. Ystäväni oli kyllä kieltänyt terveydenhoitajaa puhumasta.

Huomenna ystävä tulee kyläilemään. En vaan enää jaksaisi kuunnella. Joo hän kaipaa kuuntelua toki. Mutta olen kuunnellut ja kuunnellut. Tarjonnut apua monet monet kerrat. Mutta nyt mitta täynnä. Hän on kieltänyt ilmoittamasta minnekkään.

Mitä sanon hänelle? Hän taas kuitenkin esittää samoja kysymyksiä jotka jo tuossa yllä kirjoitin.

En haluaisi hyljätä ystävää, kun hänellä vaikeata. Mutta mitä mitä ihmettä sanon hänelle? Jotta hän tosiaan tajuaa.

Ystävä on sanonut, että ei kestä sitä jos sosiaalityöntekijät tulee käymään ja pelkää, että sitten alkaa vielä vaikeammat ajat kotona. Mies ei ole jokapäivä väkivaltainen ystävän puheitten perusteella. On välillä ihan tavallistakin elämää, mutta joutuu olla kokoajan varpaillaan.

 

[Cassyput]

Vastaus otsikon kysymykseen: Ei. Jokainen valitettavasti tekee omat päätöksensä ja virheensä. Tuskin pystyt millään järkipuheella häntä pelastamaan. Ainoa mitä voit tehdä on tsempata, jos hänen itsetuntonsa on poljettu alas, eikä siksi kykene lähtemään suhteesta.

Sano vaikka että sinun luonasi on hänelle aina turvapaikka, jos ja kun hän eräänä päivänä lähtee.

 

[ap]

Kolmisen vuotta sitten hän oli jo niin varma että nyt hän lähtee ja ero tulee. Kannustin häntä silloin kovasti ja sanoin, että jos tarvit apuja autan kyllä. Mutta mutta eipä tullut eroa ei tullut.

 

[Rokkimakkara]

Oot tehny jo kaiken mahdollisen, olet kyllä ihana ihminen. Enempää et voi, ystäväsi on itse tajuttava asia.

 

[Mansikka87]

sun tekstis oli un mun ystävän suusta jokunen aika sitten.. se oli ihan loppu mun valituksiin ja siihen että aina palasin sen kusipään luo.. vuoden se koitti puhuu mulle järkeä, mä en kuunnellu, sit kyläilyt harveni ja ei tullut kun silloin kun ukko ei ollut kotona ym....aina kuuntelin ja halusin noudattaa sen hyviä neuvoja, mutta miehen nähdessäni sydän heltyi taas yrittämään.. kiitän tätä ystävääni, että hän sai lopuks tajuamaan oman parhaani ja nyt en enään takasin mene.

toi on kinkkinen juttu.. älä hylkää häntä, mutta koita ystävällisesti ilmoittaa että et halua kuulla kuinka tää ystäväsi pilaa elämänsä sen miehen kanssa..tai jotenkii..

 

[vieras]

Et oikein voi auttaa muuten kuin kuuntelemalla, valitettavasti. Tiedän, turhauttavaahan se on. Itse kuuntelin ystävääni vuosikausia, tuntikaupalla aina kerrallaan ja mitään en silti voinut tehdä auttaakseni häntä. Jos ei itse tajua lähteä niin se on sit aika lailla siinä. Lopulta hakkaava mies jätti ystäväni, joten se suhde loppui vasta silloin. Ystäväni kuoli muutama vuosi sitten aivoverenvuotoon, kolmikymppisenä. Tiedä sitten kuinka vuosia päähän jatkunut hakkaaminen asiaan vaikutti. Miehellä kun oli tapana hakata ystävääni takaraivoon, ettei kasvoihin jää jälkiä..

 

[cherries]

Heidän välillään taitaa olla niin vahva riippuvuussuhde, ettei järkipuhe auta. Valitettavasti. Halu lähteä ja erota pitää lähteä ystävästäsi itsestään.

 

[ap]

Mutta mitä enää sanoa, kun alkaa kysellä miksi mies väkivaltainen? Johtuuko se lapsuudesta yms. ystävä sanoi, että haluaisi tietää miksi mies käyttäytyy niin. Sanoin hänelle jo että "mitä väliä sillä on millainen lapsuus on ollut, kun hän lyö niin se on väärin eikä se muuta asiaa mitenkään vaikka syy oli mikä on"

 

[cherries]

Mutta mitä enää sanoa, kun alkaa kysellä miksi mies väkivaltainen? Johtuuko se lapsuudesta yms. ystävä sanoi, että haluaisi tietää miksi mies käyttäytyy niin. Sanoin hänelle jo että "mitä väliä sillä on millainen lapsuus on ollut, kun hän lyö niin se on väärin eikä se muuta asiaa mitenkään vaikka syy oli mikä on"

Se lyöjä eli väkivallantekijäkin tarvitsee apua.

 

[ap]

Mutta mitä enää sanoa, kun alkaa kysellä miksi mies väkivaltainen? Johtuuko se lapsuudesta yms. ystävä sanoi, että haluaisi tietää miksi mies käyttäytyy niin. Sanoin hänelle jo että "mitä väliä sillä on millainen lapsuus on ollut, kun hän lyö niin se on väärin eikä se muuta asiaa mitenkään vaikka syy oli mikä on"

Se lyöjä eli väkivallantekijäkin tarvitsee apua.

Ystävä on ehdottanut miehelleen, että hakisi apua, vaikka vieraalta paikkakunnalta. Mutta mies ei halua ja asia on kuulemma miehen osalta loppuunkäsitelty. Mies oli sanonut lisäksi että lopeta jo tuo jankutus.

 

[Alaston lohikäärme]

Vastaus kysymykseen: ei mitenkään.

 

[vieras]

Nii, eipä sillä tiedolla tosiaan mitään tee, että miksi mies on väkivaltainen. Jos mies haluaa mennä terapiaan selvittämään asiaa, niin silloin siitä kysymyksestä tulee ajankohtainen. Ja silloinkin se on vähemmän oleellinen kysymys kuin se että miten tilanteeseen saadaan muutos.

 

[Kinderi]

Kirjoituksesi oli kuin kertoisin omasta ystävästäni. Sama juttu täällä ei auta vaikka tarjoan apuani, kotiani ym.turvaksi. Eroa miettii joka päivä mutta ei saa sanotuksi, miettii vaan miten selviäisi yksin. Olen sanonut että lapset kärsii enemmän kovasta perhe-elämästä kuin että olisitte erossa. Mutta kukaan ei voi toista pakottaan tekeen ratkaisuja täytyy odottaa vaan ja toivoa että kaikki menee parhainpäin ja että mies ei tee mitään peruuttamatonta. Toivon kuitenkin että jaksat kuunnella ystävääsi,olet kuitenkin tärkeä tuki :hug:

 

[ap]

En enää jaksa. Itelläni on omassa elämässä hyvä parisuhde ja onnellinen. Mutta voimavaroja vie 2 pitkäaikaissairasta lasta. Joten en vain jaksa enää kuunnella. Mutta tuntuisi toisaalta tylsältä sanoa, että en jaksa enää kuunnella. Vai onko liian tylsää?

 

[vieras]

En enää jaksa. Itelläni on omassa elämässä hyvä parisuhde ja onnellinen. Mutta voimavaroja vie 2 pitkäaikaissairasta lasta. Joten en vain jaksa enää kuunnella. Mutta tuntuisi toisaalta tylsältä sanoa, että en jaksa enää kuunnella. Vai onko liian tylsää?

No eihän omaa jaksamistaan tarvitse äärirajoille viedä tuollaisen takia. Sanot ystävällesi, asiasta voi sanoa kauniisti ja asiallisesti. Ehkä ystävä tajuaa siitäkin, että miten sairasta hänen suhteensa on kun se sairastuttaa jo hänen muutkin suhteensa.

 

[Sarmiina]

Sun ystävän pitää tajuta itse lähteä suhteesta. Se ei ole niin helppoa, kuin muut luulevat. Itse oli kihloissa miehen kanssa, joka hakkasi mua. Lähdin siitä suhteesta vasta, kun rakastuin lasteni isään. Ja meni kauan, ennenkuin pelkäsin kohtaavani tän pahoinpitelijän jossain, enkä vieläkään, 11 vuotta myöhemmin täysin luota miehiin. Hirveät arvet sai vuoden ajanjakso aikaan. Sun ystävällä on vielä noin pitkä suhde takanaan, joten se lähteminen on vaikeaa. Kuuntele ja tarjoa tukeasi. On tärkeää, että ystävälläsi on joku sinunkaltainen, johon tukeutua.

 

[ap]

Joo kyllä ystävä haluaisi lähteä, mutta ei uskalla. Pelkää että mies vainoaa eron jälkeen.

 

[vieras]

Kun tarpeeksi kauan potkitaan päähän, niin sitä alkaa itsekin uskomaan olevansa huono ja kehno ja kiitollisuuden velassa, että on edes jonkun miehen itselleen saanut. Minusta ystäväsi kuulostaa läheisriippuvaiselta. Kysypä, onko hän itse miettinyt, olisiko sellainen mahdollista. Hän psykologisoi ja ymmärtää, ja kuvittelee voivansa auttaa miestä. Jos hän eroaa, ei olisi mikään ihme, jos nainen tarttuu uuteen ymmärrystä tarvitsevaan. Kai ystäväsi tajuaa, että tuollaisen miehen kanssa ei pidä tehdä lapsia. Sitten on varmasti sossut ovella, ja eron jälkeen mies saa tavata lapsiaan, eikä nainen pysty estämään lasten pahoinpitelyä, ja lasten jälkeen miehestä ei pääse millään eroon, koska isällä on oikeus lapsiinsa. Kai naisella on muutakin tekemistä, kuin tehdä jostain miehestä itselleen elinikäinen projekti. Mutta älä stressaa omaa elämääsi, jos ystäväsi ei tajua.

 

[ljgsäakhgn]

Itse olin samallaisessa tilanteessa kuin ystäväsi. En uskaltanut lähteä suhteesta koska pelkäsin että mitä sitten tapahtuu kun sanon häipyväni. Loppuviimein käytiin puukon kanssa kimppuun ja sitten pakenin toiseen kaupunkiin kun tämä hakkaaja oli "kiinni". Mieshän sitten pommitti puhelimella, mutta ei tullut perässäni koska matkaa oli 400km välissä. Kauan terrorisoi minua, mutta on sitten lopettanut sen. Tästä tapahtumasta on jo aikaa 8 vuotta, mutta vieläkin asia mielessä välillä.

Et saa puhuttua ystävääsi mitenkään poistumaan suhteesta jos tämä ei itse sitä todella halua, valitettavasti

 

[vieras]

Naiselta siis puuttuu riittävä turvaverkko? Kyllä kai se mies vainoaakin eron jälkeen, mutta vain niin kauan kun saa muuta mietittävää (esim. uuden uhrin). Mutta aina voi hakea lähestymiskieltoa ja jos uusi mies tulisi kuvioihin, varmasti olisi turvallisempaa olla. Kerrostaloa suosittelen ystävällesi, niin naapurit kuulevat ja soittavat poliisit, jos mies tulee yöllä uhkailemaan. Täysin turvallista tuskin tulee olemaan koskaan, mutta turvallista ei tule olemaan liitossakaan. Yritä saada ystäväsi itsetunto kohdilleen.

 

[samperi]

Noissa pahoinpitelivissä miehissä on usein paljon yhteistä
Mistä se johtuu, siihen ei yksiselitteistä ratkaisua ole
Käviskös kaveris vaikka juttelemassa jonkun "asiantuntijan" kanssa, niin sais tietoa asiasta enemmän..
Sitä kautta saisi myös apua eron suunnittelemiseen ja toteuttamiseen

 

[ap]

Joo mua aina suuresti OKSETTAA, kun näen sen sairaan ukon. Yrittää olla niin asiallinen aina ja mukava, YÖÖÖÖÖK.

Kerran kun kävin ystäväni luona heidän lapsen synttäreillä ja sielä oli miehen vanhemmat ja ystävän vanhemmat. Siinä tuli keskustelua, kun joku ystävän naapuri oli kuollut. Joku nuori mies syöpään. Ja sitä siinä juteltiin, että kun noin nuori kuoli ja pienet lapset jäi ilman isää jne jne. Mä sanoin, että joo ei sitä koskaan tiedä milloin se elämä päättyy kannattaa aina miettiä mitä toisille tekee ja sanoo elämän aikana ettei tarvi katua. Arvatkaa miten vaikean näköiseksi ystänän mies meni. Hän ei tiennyt miten päin olisi ollut.

 

[Kowalski]

Hitsit, ap:n kirjoitus voisi olla mun kirjoittama. Olen meinaan joitakin vuosia seurannut samanlaista tilannetta, ystäväni avioliittoa. Ollut apuna kaikin tavoin, ollut tukena ja niin edelleen. Kuunnellut itkua, sitonut haavoja (kirjaimellisesti!), hoitanut hänen lapsiaan kun hän itse ei pystynyt miehen käsittelyn jäljiltä, jne. Ottanut selvää turvakodista, osoitetietojen salaamisesta, yksinhuoltajuuden hakemisesta. Vaikka mitä.

Mutta ei hän eroa. Hän ei suostu menemään lääkäriin vaikka nenä on murtunut ja vaikka olisin vienyt hänet sinne. Hän ei suostu menemään terapeutille juttelemaan asioista, vaikka varasin hänelle ajan. Hän ei huoli apua. Ja suuttuu, kun asiasta puhuu: heillä kun on nyt kaikki hyvin, mies on ihana, jne. Kunnes nyrkki taas heiluu...silloin hän soittaa mulle.

Mun jaksamiseni raja tuli vastaan. Sanoin, että älä enää koskaan soita mulle keskellä yötä kun miehesi on taas riehunut. Älä itke mulle onnetonta liittoasi. Soita mulle sinä päivänä, kun olet päättänyt jättää sen paskan, ja autan sua kaikin tavoin. Mutta enää en tule teille siivoamaan jälkiä tai hoida sun lapsiasi, enkä ole olkapäänä jota vasten voit itkeä, sillä sinä itse olet kerta kerran jälkeen yhä enemmän syyllinen omaan tilanteeseesi, koska et lähde etkä suostu ottamaan tarjottua apua vastaan.

Mulle riitti. Ystävyyskään ei ihan mitä tahansa kestä. Eikä tarkoitus kai ole se, että ystävienkin mielenterveys pilataan siinä sivussa, kun oma elämä on jo täyttä paskaa.

 

[Kotona Kirves Kädessä]

Vastaus, ei mitenkään, koska suurin osa naisista on niin ääliöitä, että luulevat rakkauden muuttavan miehen.

 

[ap]

Vastaus, ei mitenkään, koska suurin osa naisista on niin ääliöitä, että luulevat rakkauden muuttavan miehen.

Niinpä sitä ystäväni kait myös luulee, että rakastamalla mies parantuu.

Joskus kävi mielessä, että sanon sielle miehelle että tiedän mitä hän hommailee. Mutta mutta onko se sit viisasta? Ukko luulee edelleen, että ystäväni ei ole kertonut asiasta kenellekkään.

He olivat poikansa kanssa olleet lastenlääkärillä erinäisten asioiden vuoksi jotka liittyi synnytykseen pojan ollessa 1½v. Lääkäri oli kysynyt "mitenkä kotona nyt mennyt". Ystävän mies oli vastaanotolta päästyä kysellyt vihaisena "oletko jotain kertonu". No tietysti ystäväni ei ollut kertonu ja lääkärin kysymys koski poikaa eli miten hänen kanssa menyt

Noo jospa sanon ystävälleni, että en jaksa enää puhua heidän asioista, koska asiaan ei puhumisella tule muutosta.