Voiko mies enää oppia luottamaan minuun?

[epätoivoinen, todellakin]

olen pettänyt miestäni, enkä sillä pahimalla tavalla. kun aloimme seurustella niin pidin sähköpostilla yhteyttä erääseen mieheen joka oli pelkkä kaveri mutta mies sanoo että petin häntä. seurustelumme alussa myös valehtelin paljon. tästä kaikesta on nyt 2 vuotta ja olen katunut ja pyytänyt anteeksi kaikkia valheitani ja nyt ymmärrän mitä rehellisyys on. mieheni sen minut vasta sai tajuamaan. nyt mies ei päästä minua mihinkään, esim baariin, festareille tai paikkoihin missä juodaan ja missä on miehiä. hän epäilee jatkuvasti sanomisiani ja tekemisiäni, okei olen ansainnut kaiken tämän paskan koska en alussa ollu rehellinen. voikohan mies enää luottaa minuun? mies on nimittäin mennyt liian pitkälle jo minun kahlitsemisessa ja syyttelyssä ja pelkään että hän ei luota minuun enään. olemme menossa terapiaan tämän takia mutta auttaakohan sekään mies tulee sinne vain minun mielikseni joten...
ei kovin lupaavaa. huoh...
miehestäni on tullut todella mustasukkainen ja hän haluaa vain hallita ja määrätä ja kahlita mutta sehän on syytäni...

 

[e]

Siis pelkästään pidit sähköpostilla yhteyttä tähän toiseen mieheen? Miten se muka on pettämistä? Lähettelittekö jotain seksiviestejä?

Mistä asioista valehtelit paljon suhteenne alussa?

 

[X]

Siis millä tavalla petit? Tottakai saa olla toista sukupuolta olevia kavereita, ei se ole pettämistä!! Miehesi kuulostaa sairaalloisen mustasukkaiselta, se vaiva ei helpota vaan pahenee...Jos ei terapia auta, on ero ainut ratkaisu. Ikävä kyllä.

 

[ap]

ei mitään seksiviestejä, en muista enää mitä silloin kirjoitin sille miehelle, mutta siinä ei ollu mitään pahaa, sen muistan. mutta silti, tein väärin. valehtelin aika paljon, esim kerran eksä tuli minulle puhumaan ja olin ihan kauhuissaan ja sanoin eksälle että olen kihloissa ja mulla menee hyvin ja lähdin pois tilanteesta, sen jätin kertomatta nykyiselle miehelleni ja se paljastui. ja kun nykyinen mieheni pyysi minua poistamaan kuvani netistä niin en poistanut koska halusin pitää yhteyttä ystäviini. no valehtelin mutten kai mitään niin kauheaa, mutta valehtelu on aina väärin enkä nyt ole ollut mitään muuta kuin rehellinen ja uskollinen kaikin puolin mutta paskaa vain satelee niskaan

 

[vieras]

Kehotan sinua lukemaan itse tuon kirjoittamasi tekstin ajatuksella läpi, niin saat itsellesi vastauksen! Ja minä en henk.koht. voi tajuta miten tollasta suhdetta kannattas edes yrittää jatkaa, kun tuntuu ettei teillä rakkauttakaan riitä!

 

[ap]

jos tässä on menny jo 2 vuotta ja mies ei vieläkään luota minuun? kuinka kauan vielä pitää odottaa, mistä sen tietää milloin pitää erota?
niin olimme alussa sopineet että kummallakaan ei ole toista sukupuolta olevia ystäviä, tai mies sanoi näin alussa että änin täytyy tehdä.

 

[ap]

minä rakastan miestäni ja hän minua, meillä on myös lapsi, ja olisi ikävää erota.

 

[ap]

se terapian nainen sanoi mulle että minun mies on ollut ennen minua jo tuollainen, mustasukkainen ja määräilevä mutta mistäs se sen tietää, kun mies sanoo että minä olen tehnyt hänestä tuollaisen että se on minun syytäni. kyllä hän taisi jo aiemmin olla aika paha tapaus kun muistan että mitä sääntöjä hän lateli pöytään...

 

[ap]

onko kellään kokemuksia tälläisitä suhteista, miten ne päättyy? voiko tässäkin olla onnellinen loppu? kertokaa edes mitä mieltä olette, mulla kun ei ole ketään kelle puhua...

 

[vieras]

Eikai terveessä parisuhteessa ladota sääntöjä pöytään? :O kuulostaa kyllä siltä että miehesi haluaa vaan alistaa ja rakkaus on kyllä aika kaukana!!

 

[vieras]

luulisin että joko sinä taivut miehen tahtoon ja pysyt kotona etkä käy missään tai sitte te eroatte,on kyllä nii mustasukkasta sorttia sun mies.

 

[ap]

mitä tämä sitten on jos ei rakkautta? kyllä tiiän, minua alistetaan, mutta itsehän kai tämän aiheutin, en vain tiedä miten korjata tilanne...
no saa nähdä auttaako tähän mitkään terapiat sitten...
mutta mistä sen tietää siis milloin? en halua että tässä hurahtaa hukkaan toiset 2 vuotta..

 

[kohtalotoveri]

minä olen sählännyt kahden miehen kanssa vaikka seurustelin toisen kanssa petin (oltiin oltu miehen kanssa yhdessä 4v)
erottiin mutta palattiin yhteen mies sanoi ettei tuu ikinä unohtaan mun pettämistä
alkuvuodet oli rankimmat mun tekemiset udeltiin mun sanaan ei luotettu jokaikisessä riidassa tuli puheeks mun pettämiset ja kuinka mä sain anteeks.

nyt yhdessä oloa 10v (6v pettämisestä) elämä alkaa taas oleen shut normaalia oon päässyt meneen omiin menoihini ilman että on hirvee ristikuulustelu kun tulen takaisin
välillä jos oikein paha riita tulee voi mun pettäminen niissä tulla puheeks..

 

[kohtalotoveri]

ja tuon hymiön ei pitänyt tuonne tulla

 

[kohtalotoveri]

ja vielä lisään eli toisen miespuolisen tykönä olin yötä (oltiin kavereita) toisen kanssa petin ja menin sänkyyn asti josta mies sai tietää.
seuraavana päivänä haki tavarat. kuukausi oltiin erossa mä itkin ja anelin ja lupasin muuttua ja sain anteeksi ja olenkin ollut kiltisti.. mutta totta mies ei ikinä voi unohtaa mun sekoilujani =(