Voiko lapsuuden turvattomuudesta seurata...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Elikkäs kun mulla on ollu lapsuus varmaankin melko rankkaa ja turvatonta. Olen ollut TODELLA PALJON yksin ekaluokkalaisesta lähtien (ja siihen asti ne lapsenvahit oli mitä oli)... vanhemmat ryyppäs paljon, oli töissä paljon ja henkistä ja fyysistä väkivaltaa oli paljon vanhempieni kesken. Olen siis jäänyt huomiotta ja olen esim 7-vuotiaana ollut usein öitä yksin kotona!

Ongelma on nykyisessä ihanassa avioliitossani... meillä on kaikki todella hyvin, ja olemme todella onnellisia molemmat. Silti minulla suuri pelko että perheemme hajoaa, ja että kaikki ei olekkaan hyvin!! Ja siis mitään pettämisjuttuja en tarkoita! Pelkään vain niin menettäväni kaiken, vaikkei mitään "syytä" tähän pelkoon todellakaan ole!!!

Olen paljon miettinyt mistä tämä kaikki johtuu, ja lauantaina kun keskustelimme aiheesta (taas) pitkään mieheni kanssa, niin mieheni sanoi ajatelleensa johtuisiko tämä lapsuudestani? Itse en ole tuollaista osannut ajatellakkaan, vaikka muuten puhun helposti "kurjasta" lapsuudestani!

Toivon suuresti saavani asiallisia kommentteja, koska tämä on asia joka OIKEASTI vaivaa suhdettamme!!
 
Lapsuuden turvattomuudesta seuraa paljon monenlaista. Heikko itsetunto ja murehtijan luonne on yks.
Ehkäpä asia ei jää niin vaivaamaan suhdettanne, kun tiedostat mistä tuo tunne johtuu.
 
Kuulostaa oikein loogiselta päättelyltä mieheltäsi. Psykologisesti ajatellen tuollaiset lapsuuden kokemukset kulkevat kanssamme läpi elämän, usein korostuvat tai hypähtävät esiin kunnolla elämän eri tilanteissa. Usein kriisesissä, mutta silloinkin kun kaikki on periaatteessa oikein hyvin.
Hienoa, että osaat puhua niistä miehelle suoraan!
Noinkin kovan lapsuuden läpikäyneelle on helppo suositella ihan terapiaa, tukikeskusteluja. Auttaa kasvamaan niistä huonoista kokemuksista pois ja miettimään juuri noita vaikutuksia. Liittyy varmasti myös omaan tapaan toimia vanhempana ja kasvattaa.
 
Kuulostaa oikein loogiselta päättelyltä mieheltäsi. Psykologisesti ajatellen tuollaiset lapsuuden kokemukset kulkevat kanssamme läpi elämän, usein korostuvat tai hypähtävät esiin kunnolla elämän eri tilanteissa. Usein kriisesissä, mutta silloinkin kun kaikki on periaatteessa oikein hyvin.
Hienoa, että osaat puhua niistä miehelle suoraan!
Noinkin kovan lapsuuden läpikäyneelle on helppo suositella ihan terapiaa, tukikeskusteluja. Auttaa kasvamaan niistä huonoista kokemuksista pois ja miettimään juuri noita vaikutuksia. Liittyy varmasti myös omaan tapaan toimia vanhempana ja kasvattaa.

Onko niistä terapioista OIKEESTI jotain apua?? Meen kyllä jos joku osaa sanoa että se TODELLAKIN kannattaa!!!
 
Kyllä voi. Se vaikuttaa myös nukkumiseen, ja moneen moneen muuhun asiaan. Terapiasta voi todella olla hyötyä, mutta sitä ei voi kukaan sulle sanoa heti että näin on. Riippuu miten hyvin sulla terapeutin kanssa synkkaa jne. Mutta kokeilla sitä ihmeessä kannattaa! Jos apua saat niin hyvä juttu.
 
Mä olen ollut nyt reilun vuoden terapiassa ja siellä on käsitelty just mun lapsuuden turvattomuutta hyvin paljon: se auttaa, ja lisäksi mulla on lääkitys joka tasapainottaa mun mieltä. Se TODELLAKIN kannattaa. Meillä oli melkoinen kriisi jo parisuhteessa, kun stressaan ja murehdin niin kamalasti kaikesta ja normaalien perheen kotiaskareiden, laskujen maksun ja lainojen hoidon yms. hoitaminen aiheutti mulle kohtuutonta murehtimista ja ahdistusta.

Itsellä vanhemmat ovat hoitaneet raha-asiansa päin peetä ja olen kanssa ollut paljolti vastuussa pienestä saakka pikkuveljestäni, ollut paljon keskenään kotona hänen kanssaan, aina ei ollut ruokaa ja sai tuntea monin tavoin olevansa kakkosluokan kansalainen. Sen leiman karistaminen ja ymmärtäminen, että vaikka vanhempani sössivät taloutensa, mun talous ei välttämättä romahda.
 
Toiset ihmiset jäävät vatvomaan asioita, eivätkä osaa päästää irti. Mitä sinä saat siitä, että takerrut näihin kuvitteellisiin pelkoihisi?

Tulevaisuudesta ei koskaan tiedä. Joku perheenjäsen voi kuolla vaikkapa huomenna yllättäen. Nauti siis nykyhetkestä, äläkä pilaa sitä turhalla murehtimisella. Pystyt itse vaikuttamaan tulevaisuuteesi tietyissa rajoissa. Takertumalla menneisyyden haamuihin saatat vain pilata avioliittosi. Menen puhumaan jollekin tarapeutille. Tuskin miehesi jaksaa toimia terapeuttinasi vuosikaudet.
 

Similar threads

V
Viestiä
0
Luettu
507
Aihe vapaa
voiko alkaa muistamaan?
V
V
Viestiä
4
Luettu
667
Aihe vapaa
vierailija
V

Yhteistyössä