Voihan vittujen vittu! Juuri rakennettu unelmatalo juuri meidän perheelle ja nyt yllätysraskaus

[QUOTE="Maria";26716409]Just. Siinä tapauksessa mä en kyllä enempää osallistu tähän keskusteluun.

On se kumma että jos kyseessä on aikuinen ihminen, ei oo tullu mistään raiskauksesta raskaaksi tms. Niin ei sitten voi kantaa edes 9kk verran vastuuta siitä nussimisestaan milloin tämä pieni lapsi on saanut alkunsa ja sitten antaa penikan muualle. On katsos lapséttomia ihmisiä, eli ne jotka saisi sinun lapsen, tulisivat luultavasti olemaan hyvin,hyvin,hyvin onnellisia.

Tapa sit pentus, itsekäs narttu![/QUOTE]

Kuka on narttu täällä? Hohhoijaa. Adoptio on todella vaikea ja rankka asia,rankempi kenties kuin abortti. Koko suku ja ystäväpiiri näkee kuinka odotat lasta ja hups annat sen pois. Koko elämä mietit ja kaikki muutkin miettivät minne se lapsi joutui. Ja kun kadut asiaa et saa lasta kuitenkaan takaisin.

 

[QUOTE="Maria";26716390]Eiköhän tuo minun mielipide ollu just järkevästi sanottu. Siinä kaikki osapuolet sais haluamansa/toivomansa ratkaisun.

Jos se nyt siitä tarraa kiinni että musta ei ois vammasen lapsen äidiks, niin voivoi. Eipähän takerruta taas lillukan varsiin vaan yritetään auttaa yhdessä tätä kyseistä henkilöä.

Niin phoebe , oisko sulla sit tarjolla parempia ratkaisuja? abortti? [/QUOTE]

Se on Phoebsi.

Ja kyllä, abortti on paras ratkaisu. Olen adoptiosta jo kirjoittanut tähän ketjuun mutta sinähän et viitsinyt muita viestejä edes lukea? Ja abortti siksi, koska ap ei halua adoptiota. Niin siksi.

 

Oivoi.

 

[QUOTE="vierailija";26716421]Kuka on narttu täällä? Hohhoijaa. Adoptio on todella vaikea ja rankka asia,rankempi kenties kuin abortti. Koko suku ja ystäväpiiri näkee kuinka odotat lasta ja hups annat sen pois. Koko elämä mietit ja kaikki muutkin miettivät minne se lapsi joutui. Ja kun kadut asiaa et saa lasta kuitenkaan takaisin.[/QUOTE]

Puhumattakaan sen lapsen kokemuksesta.

 

[QUOTE="Maria";26716425]Oivoi. [/QUOTE]

Niin, tyypillinen abortin vastustaja haluaa pelastaa elämän, mutta ei välitä, millaiselle elämälle. Pääasia, että syntyy. Vaikka katuojaan

(Miksi ne onnettomat lapsettomat eivät adoptio vaikka Venäjän katulapsia, miksi ne haluaa vauvan?)

 

[QUOTE="Maria";26716409]Just. Siinä tapauksessa mä en kyllä enempää osallistu tähän keskusteluun.

On se kumma että jos kyseessä on aikuinen ihminen, ei oo tullu mistään raiskauksesta raskaaksi tms. Niin ei sitten voi kantaa edes 9kk verran vastuuta siitä nussimisestaan milloin tämä pieni lapsi on saanut alkunsa ja sitten antaa penikan muualle. On katsos lapséttomia ihmisiä, eli ne jotka saisi sinun lapsen, tulisivat luultavasti olemaan hyvin,hyvin,hyvin onnellisia.

Tapa sit pentus, itsekäs narttu![/QUOTE]

Okei...kuten jo aiemmin sanoin kaikki raskauteni ovat olleet niin vaikeita ja mulla on jo mm. lantio löystynyt viime raskauden takia pysyvästi ja kipuilee koko ajan. Sen lisäksi olen tosiaan itsekäs narttu enkä siihen pystyisi.

 

[QUOTE="Maria";26716357]Mutta mulla on ainakin sellanen periaate, että jokainen lapsi synnytetään tähän maailmaan, kuka on terve eikä vaikeasti vammainen ja jos terveys ei ole vaarassa, eli kroppa kestää vaan raskauden.

Aborttiin mä en lähde. Se on kenties terveen, ihanan, lapsen tappamista. Lapsi ei oo kuitenkaan ikinä syyllinen siihen, et hän on saanu alkunsa. Eli oikeus ois elää.

Ymmärrän tosta kaikesta et jos teillä on lapsi luku täynnä ja kaikki niinku nyt tälleen ookoosti, että siihen ei muuta muutosta enää kaivata. Se on teidän elämä ja teidän täytyy myös elää sitä, näin se menee ja jos ei ajatuksena sovi OIKEASTI se että uusi lapsi tulisi perheeseen, niin sillon täytyy miettiä suuremman kaavan mukaan, ei vaan silleen että mikä minulle on hyvä. Pitää miettiä myös että sun vatsassa on kasvamassa tällä hetkellä toinen ihminen ja hänellä on kaikki ihmisarvot mitä muillakin jo varsinaisesti pallon päällä elävillä ihmisillä....

Joten se mitä minä sinulle nyt suosittelen: Synnytät sen lapsen ja annat adoptioon.

Näin te kaikki osapuolet saatte haluamanne, te saatte pitää sen nykyisen elämänne mikä tuntuu teistä nyt hyvältä ja tämä tuleva lapsi saa hyvän perheen ja rakastavat vanhemmat myöskin muualla. Sitten se on vähän niinkuin että everybody is happy.

Tätä kannattaa todella miettiä!!!! Suosittelen adoptiota jos vauvan otto omaan perheeseen/tilanteeseen ei enää käy [/QUOTE]

Tää kuulostaa niin... lapsellista. Ihq, adoptio on niin ihq jutska ja sit kaikki on happy forever!!1 D44!!

Rupea sinä synnyttelemään adoptioon lapsia, sitten voit kertoa onko se hyvä vaihtoehto vai ei. Ootko joku 15v?

 

[QUOTE="a p";26716440]Okei...kuten jo aiemmin sanoin kaikki raskauteni ovat olleet niin vaikeita ja mulla on jo mm. lantio löystynyt viime raskauden takia pysyvästi ja kipuilee koko ajan. Sen lisäksi olen tosiaan itsekäs narttu enkä siihen pystyisi.[/QUOTE]


Itse sä AP tiedät mikä on parasta. Toki, itse parisuhteessa myös elävänä kysyisin mieheni mielipidettä, keskusteltaisiin asiasta. Mun mielestä parisuhteessa ei ole oikeutettua päättää mahdollisen tulevan lapsen syntymisestä tai syntymättömyydestä yksin. Kun olette miehesi kanssa kartalla missä ollaan menossa, voi hän sua tukea päätöksessänne.

Sun tekstin kun luin, niin kyllä mullekin tuli mieleen että keskeytyksen tarve paistoi läpi. Eikä tosiaan minkään asunnon tai huonejaon takia. Kuten joku tuolla jo mainitsi, niin lapsi ei ole toivottu (vaikka toki se sellaiseksi saataa muuttua) ja itse miettisin vastaavanlaisessa tilanteessa omaa jaksamistani. Mulle tuli jo raskausaikana vaikea masennus, joka paheni lapsen synnyttyä. En muista juuri mitään lapsen kolmesta elinvuodesta. En todellakaan ota riskiä saada masennusta ja burnouttia uudestaan synnyttääkseni lapsen, varsinkin jos raskauden mahdollisuus on pyritty minimoimaan edellä mainitsemillasi tavoilla. Sulla on myös velvollisuus sun jo olemassa olevia lapsiasi kohtaan; jaksaa heidän kanssaan ensisijaisesti.

Tätä mieltä olen itse. Mutta kyllä sä sen itse tiedät mikä on teidän perheelle se paras vaihtoehto -- valitettavasti tää palsta ei ole paras vaihtoehto tulla purkamaan tuntoja mikäli on astettakaan jääpuikkoa lämpimämpi ihminen. Paskaa sataa niskaan tällaisessa aloituksessa niin puolesta kuin vastaan.

Tsemppiä sulle. :hug:

 

Lettuperkele, kiitos Totta kai me miehen kanssa jutellaan tästä aiheesta, mistään muusta juuri puhutakaan mutta hän on ollut töissä ja mä en halua puhua tästä vielä kellekään niin palsta on ainoa meidän ulkopuolinen jonne olen purkanut...
Kunpa tulisi keskenmeno ja asia ratkiaisi :ashamed: tiedän että kuulostaa kamalalta. Toisaalta minusta tuntuu että annan vaan raskauden olla ja edetä ja toisaalta taas ahdistaa niin helvetisti. Huoh...

 

Jos edes pieni osa sinusta haluaa pitää lapsen niin anna raskauden edetä omalla painolla,anna luonnon valita puolestasi. Varaa neuvola vasta vähän ajan päästä.

 

Mä oon vähän sitä mieltä että jos on valmis harrastamaan seksiä on valmis kantamaan siitä tapahtuvat vahingot. tiedätte kyllä hyvin että mitä on mahdollista tapahtua, oli ehkäsy tai ei.

 

luulisi sinunkin oppivan jos takana jos yksi abortti...

 

[QUOTE="minä vaan";26718017]Mä oon vähän sitä mieltä että jos on valmis harrastamaan seksiä on valmis kantamaan siitä tapahtuvat vahingot. tiedätte kyllä hyvin että mitä on mahdollista tapahtua, oli ehkäsy tai ei.[/QUOTE]

Minusta abortin teko on vastuunkantoa siinä missä muukin. Enkä ymmärrä miksi lasta pitäisi rangaista sen takia että vanhemmille on käynyt vahinko.

 

luulisi sinunkin oppivan jos takana jos yksi abortti...

Mitä olisi pitänyt oppia? Eka kerralla olin yläasteikäinen ja raskauduin tyhmyyttäni. Sittemmin sain 2 lasta haluttuna ja toivottuna. Ehkäisy on ollut kunnossa, se petti ja heti otettiin jälkiehkäisy kun voitiin joten kyllä olen oppinut ekasta kerrasta ja silti raskauduin.

 

[QUOTE="vierailija";26717842]Jos edes pieni osa sinusta haluaa pitää lapsen niin anna raskauden edetä omalla painolla,anna luonnon valita puolestasi. Varaa neuvola vasta vähän ajan päästä.[/QUOTE]

Tältä minusta tuntuu, vaikken tiedä onko se lainkaan järkevää....

 

Mun mielestä on ihan suositeltavaa tehdä abortti jos ette lasta halua, mutta älä perustele sitä edes itsellesi huoneiden vähyydellä.
Taloudellisen puolen muuten ymmärrän syyksi.

Näissä asioissa on aina tärkeintä olla itselleen rehellinen.

 

Ihmettelin että miksi en alkanut oksentelemaan niin kuin kaikissa raskauksissa (etovaa oloa oli) ja viikonloppuna sain ilmeisesti keskenmenon kun aloin vuotamaan verta kovasti ja tuli jotain hyytymiä. Tk:sta sanoivat ettei tarvi mennä näytille ellei mitään erikoista tule. Toisaalta tunnen syyllisyyttä siitä kun tätä toivoin ja tämä tapahtui mutta toisaalta olen helpottunut, niin suunnattoman helpottunut...

 

Meitä oli 10 lasta ja vanhemmat. Asuttiin omakotitalossa, jossa oli 2 makuuhuonetta. Miksi jokaisella pitäisi olla oma huone?

Toki meilläkin tehtiin niitä huoneita lisää jakamalla olohuonetta kaapeilla "huoneiksi", osa asui varastossa ja autotallissa. Milloin missäkin.

Ja miettikää vähän miten sitä ennen pärjättiin kun pienessä tuvassa saattoi asua kymmeniä ihmisiä vauvasta vaariin. Ei ollut edes sähköä, saatika juoksevaa vettä.

 

[QUOTE="vieras";26760886]Meitä oli 10 lasta ja vanhemmat. Asuttiin omakotitalossa, jossa oli 2 makuuhuonetta. Miksi jokaisella pitäisi olla oma huone?

Toki meilläkin tehtiin niitä huoneita lisää jakamalla olohuonetta kaapeilla "huoneiksi", osa asui varastossa ja autotallissa. Milloin missäkin.

Ja miettikää vähän miten sitä ennen pärjättiin kun pienessä tuvassa saattoi asua kymmeniä ihmisiä vauvasta vaariin. Ei ollut edes sähköä, saatika juoksevaa vettä.[/QUOTE]

Tämä saarna tuli vähän myöhässä nyt.

Ap, sinuna kävisin vielä kuitenkin lääkärillä varmistamassa.

 

[QUOTE="vieras";26760886]Meitä oli 10 lasta ja vanhemmat. Asuttiin omakotitalossa, jossa oli 2 makuuhuonetta. Miksi jokaisella pitäisi olla oma huone?

Toki meilläkin tehtiin niitä huoneita lisää jakamalla olohuonetta kaapeilla "huoneiksi", osa asui varastossa ja autotallissa. Milloin missäkin.

Ja miettikää vähän miten sitä ennen pärjättiin kun pienessä tuvassa saattoi asua kymmeniä ihmisiä vauvasta vaariin. Ei ollut edes sähköä, saatika juoksevaa vettä.[/QUOTE]

Juu, juu, elämä oli ennen NIIN paljon parempaa :kieh:
Pettua syötiin, joululahjaksi saatiin pieni rusinalaatikko, kesät vedettiin heinäpellolla niska limassa, mutta oltiin sentään aidosti onnellisia!
Aviossakin oltiin koko elämä saman puolison kanssa, samoin samassa työpaikassa. Riippumatta siitä millaista se oli. Mutta kyllä oli ennen kivaa ja ihmiset aitoja!
:kieh:

 

No HUHHUH....

 

Ehkä kannattaa käydä kuitenkin tarkistuttamassa, jos raskauden jatkuminen ei ole toivottavaa.

 

[QUOTE="vieraana";26761956]Ehkä kannattaa käydä kuitenkin tarkistuttamassa, jos raskauden jatkuminen ei ole toivottavaa.[/QUOTE]

Totta, käyn vaikka yksityisellä...vaikka verta ja hyytymiä tuli niin paljon että ei voinut olla huomaamatta että kesken meni. Ihan oman mielenrauhan vuoksi.

 

Hirveetä luke täältä joittenki ihmisten tuomitsemista ja asioiden oikean laidan julistamista. mistä helvetistä te tiedätte että te ootte oikeassa, että lapset tulee pitää ja abortti on hirvee asia? todellakin, meillä jokaisella on oikeus valita. mun mielestä jokainen lapsi ansaitsee syntyä toivottuna. ja joku sano että jos "nussii niin pitää ottaa vastuu seurauksista". haloo, vahinkoja sattuu. hirveitä ihmisiä. tukekaamma toisiamme, ei tarvi hyökätä toisten kimpuun ja haukkua lyttyyn. etenkin te, joilla uskonto vaikuttaa tähän abortti jeesusteluun, painukaa helvettiin täältä ja luokaa oma keskustelu jossa toistelette näitä oikeaksi "tietämiänne" asioita toisillenne.

 

tää on näköjään vanha ketju mutta meitä on 4henkeä yhdessä makuuhuoneessa, äiti+isi+pikku koululainen+päiväkoti-ikäinen. neliöitä 58. ois kiva saada yksi huone lisää, että vanhemmilla ois oma makkari ja lapsilla yhteinen oma huone .toistaiseksi mennään tällä.