voihan paha mieli

[QUOTE="äh";28637786]Ei hyvänenaika. Ei mulla oo pakkomieltä ottaa ukon sukunimeä eikä omassani ole mitään vikaa ettenkö sitä voisi nimenäni kantaa vaan se, eträ minusta perheellä kuuluu olla yhtenäinen nimi. Siis lapsilla ja vanhemmilla. Ei niin että vain äidillä on erisukunimi kuin muilla.[/QUOTE]
Ymmärrän sen, että haluaa olla naimisissa tai mennä naimisiin. Mutta tuo nimiasia on minusta täysin yhdentekevä. Jos olette jo 13 vuotta olleet yhdessä eri nimillä, niin eikö siihen ole jo tottunut? Itse olen ollut naimisissa yli 20 vuotta ja minulla on eri sukunimi kuin muulla perheellä. Onneksi oman nimen pitäminen oli mahdollista silloin, kun menin naimisiin.

 

Ei kyllä voi käsittää tuollaista asennetta miehellä. Että ei yhtään välitä siitä, että toiselle tulee paha mieli. Avioliitto kuitenkin antaa sen yhteisen nimen ja selkiyttää perintö yms. kuvioita.

Itselle oli selvää, että naimisiin mennään ennen kuin lapsista edes puhutaan. Mutta vaikea tilanne tosiaan, jos mies on kokoajan luvannut, että naimisiin mennään ja sitten ilmoittaakin muuttaneensa mielensä. Ja ymmärrän hyvin, että ei ihan riitä perusteeksi oven näyttämiselle. Mutta kyllä itse ainakin jäisin miettimään, että kuinka paljon oikeasti miehelle merkitsen, jos hänelle on yhden tekevää vaikka tietää minulle tulevan asiasta todella paha mieli.

 

[QUOTE="vieras";28637819]mikä siinä naimisiinmenossa nyt on niin tärkeää jos teillä muuten on hyvä suhde?
Mulla taas suunnitelma, et lapset on saatu hyvän miehen kaa mut yhteiselo ei sitä mitä oletin, otan eron ja oon tyytyväinen kivoista lapsista [/QUOTE]

no se että tietää että toinen on yhtä tosissaan

 

Ei kyllä voi käsittää tuollaista asennetta miehellä. Että ei yhtään välitä siitä, että toiselle tulee paha mieli. Avioliitto kuitenkin antaa sen yhteisen nimen ja selkiyttää perintö yms. kuvioita.

Itselle oli selvää, että naimisiin mennään ennen kuin lapsista edes puhutaan. Mutta vaikea tilanne tosiaan, jos mies on kokoajan luvannut, että naimisiin mennään ja sitten ilmoittaakin muuttaneensa mielensä. Ja ymmärrän hyvin, että ei ihan riitä perusteeksi oven näyttämiselle. Mutta kyllä itse ainakin jäisin miettimään, että kuinka paljon oikeasti miehelle merkitsen, jos hänelle on yhden tekevää vaikka tietää minulle tulevan asiasta todella paha mieli.

Ihana kun jjjoku ymmärtäö mitä haluan sanoa ja tarkoitan!!

 

Kyllä miehen pitäisi joku peruste pelkän ein lisäksi olla, jos hän aiemmin on hyväksynyt naimisiin menon suunnitelman. Kysy miksi hän muuttanut mielensä ja mikä naimisiin menossa on sellaista, mitä hän ei voi hyväksyä.

 

Voi yritinhän minä vielä puhua asiasta ja saada selvää syytä, mutta hän hermostui ja lähti ovet paukkuen ruohonleikkuuseen. En minä ymmärrä.

 

Ikävä tilanne. Täytyisi aina muistaa, että avopuoliso ei ole lain silmissä lähiomainen. Jos perheena ollaan niin pitäisi kyllä perheenjäsenten olla lähiomaisia. Elämässä tulee tilanteita, jolloin asia kostautuu ja se on viimestään ero tai toisen kuolema.

 

Yritä ottaa asia rauhallisesti puheeksi ja kysy, miksi ei mies halua avioliittoa. Ja perustele hyvin oma mielipiteesi, miksi sinä haluat naimisiin. Ihan käytännön syyt ovat jo järkeviä, sama sukunimi kaikilla, avioeron sattuessa (no tuota ei ehkä kannata heti alkuun mainita syyksi haluta naimisin ), leskeksi jääminen ( ei puoliso ole todellakaan sitten se lähiomainen) jne. Ja ihan se, että toiselle voi avioliitto merkitä yksinkertaisesti sitoutumista rakastamaan ihmiseen. Ymmärrän, että on loukkaavaa, kun toinen tyrmää noin monen vuoden jälkeen avioliiton.

 

[QUOTE="vieras";28637574]viisaita miehiä teillä kun eivät ota tuomoisia nautoja akoikseen.[/QUOTE]