voi perkele tuota miestä...

Lähdettiin eilen aamulla poikien kanssa ajoissa liikenteeseen ja pyysin miestä siivoamaan ennen töihin lähtöä tai tekemään edes jotain, ettei mun tarvi kaikkea tehä ku jään poikien kanssa yksin kotiin... Noo tultiin sit puol neljän maissa kotiin ja mitä näenkään, äijän paskiainen ei ollut tehnyt yhtään mitään, ei siis mitään.. Tästä suutahtaneena laitoin aika tulikivenkatkuisen viestin miehelle ja mitä tekee mies... Tulee illalla kotiin eikä pukahda sanaakaan, ei siis sanaakaan.. Tekee aina saman, jos miä jostain hermostun, ei puhu mitään tai korkeintaan kysyy ärsyttävään tapaansa et mistäs nyt tuulee? *puhinaa ja ähinää*

Minuu sit voi ottaa päähän toi sen marttyyriasenne, ja se et se ei suostu koskaan A)tappelemaan tai B)puhumaan edes asioista, menee vaan suoraan nukkumaan ja huuteleekin viel et hyvä yötä...

Aamulla en sit puhunu sen kanssa mitään, ja ajattelin, et kun tulee illalla töistä, on valmis jo puhumaan, mutta ei... Edelleenkin on täysin puhumatta, ei puolustele itseään saati keksi tekosyitä... Nyt kuvittelee varmaan ,et kyl se kohta puhuu, mut en varmasti puhu sille... Oon niin vihanen, ku se luulee et asiat hoituu sillä kun ne vaan unohdetaan...
KIITOS!

 

:hug:

 

Kyllä se siitä, meillä ennätys on kuukausi!

 

:hug: Kyl se siitä.

Ja asiasta kolmantee toi siun nikkis on aika hauska

 

Kyllä se siitä, meillä ennätys on kuukausi!

Meillä on kerran oltu viikko puhumatta, se teki kyllä tiukkaa, miä kun oon niin kova puhumaan. Nyt pidän pääni, en jaksa enää tätä riitojen tms. lakaisemista pöydän alle.

 

Teillä se tuo kommunikaatio ainakin pelaa huononlaisesti...

 

Ja asiasta kolmantee toi siun nikkis on aika hauska

Kiitos, halusin jotakin erilaista ja mieleenpainuvaa..

 

Miksi et sinä kysy että miksei siivonnutkaan vaikka pyysit ja mies (?) lupasi..nosta kissa pöydälle ja kysy.

 

Mä yritän aina kovasti olla puhumatta mutta minkäs sitä luonteeleen mahtaa :snotty:

 

Kyllä se siitä, meillä ennätys on kuukausi!

Meillä on kerran oltu viikko puhumatta, se teki kyllä tiukkaa, miä kun oon niin kova puhumaan. Nyt pidän pääni, en jaksa enää tätä riitojen tms. lakaisemista pöydän alle.

Pidä pääsi, siksi meilläkin meni noin kauan kun päätin että ei sitten puhuta. Ei puhuttaisi vieläkään, mutta miestä kuulemma rupes armottomasti himottaan että oli pakko lopettaa, no syynsä kullakin.

 

Teillä se tuo kommunikaatio ainakin pelaa huononlaisesti...

Näin on... Kai se on joskus toiminut paremminkin tai sit johtunut siitä et oon jaksanu ite mennä kiskomaa äijän kutaleen yös sängystä ja pakottanut puhumaan...Silloin on kyllä puhunut, mut en jaksa lypsää sitä enää...

 

Meillä taas minun illalla mekastaessani mies taputtaa pepulle ja sanoo "huomenna, rakkaani, huomenna" ja menee nukkumaan. Voi jumalauta että se ottaa päähän siinä tilanteessa, mutta myöhemmin ei voi kun nauraa :kieh:

 

Miksi et sinä kysy että miksei siivonnutkaan vaikka pyysit ja mies (?) lupasi..nosta kissa pöydälle ja kysy.

Kysyinkin kun soitin sille töihin ja se kehtasi sanoa, et ei kerenny... 5 tuntia onkin aika lyhyt aika, et siinä ei kerkee ees astianpesukonetta tyhjentämään... :kieh:

 

Meillä se taas on melkeinpä niin päin ettei ukko-kulta uskalla jättää tekemättä ilman hyvää syytä, jos jotain pyydän tekemään. Ei se silti mikään tossukka ole, ei vain jaksa haastaa turhaan riitaa. Ja kun se tietää etten pyydä mitään huvikseni, että saisin ite ns. laiskotella. Kutsuupa tuo minua leikkisästi komenduuraksi

 

Ei mua yleensä edes ota päähän se, et se ei tee mitään, parempi onkin et on poikien kanssa jos miä siivoan, mut nyt ku mulla oli molemmat pojat mukana ja se yksin kotona, ois luullu et voisi jopa jotain tehdä mut ei...

Meiän olis pitänyt käydä illalla tossa paikallisella lavalla, laitoin sit vaan viestin, et en oo lähdössä ku oon väsyny siivoamisesta... Olis vaan ollut kiva käysä pitkästä aikaa jossain ja kerrankin, kun ois omilla kylillä ollut menoa.