Voi miun lapsonen pienoinen!!

Tuo raskaana oleva tyttönen (17v 7kk).

Voi, miten sääli tuli tänäänkin kun neitiä näin. Ihan selvästi väsyttää jo kovasti tuo raskaus, lienee viikoilla 28-29, en nyt muista tarkalleen. Hänellä oli poikaystävänsä mukanaan ja kyllä oikeasti oli molempia sääli :/ :/

Tyttö sanoi, että kyllä hän selviää kun ei kuulemma ole avuttomimmasta päästä ollut ennenkään, mutta voi miten oikeasti tuntuu säälittävän nopeasti päättyvä nuoruus :/

Tietysti näen positiivisiakin asioita jo, mutta en kovin paljon. Tyttö sanoi, että näillä ehdoilla on nyt elettävä ja niinhän se on...

Muistakaa se ehkäisystä puhuminen ja nähtävästi myös ehkäisyneuvolaan vieminen ajoissa....
 
Varmasti tuntuu äidistä tietyllä tavalla pahalta, vaikka omasta lapsenlapsesta onkin kysymys... Mutta eiköös sitä niin sanota, että asioilla on tapana järjestyä. Eiköhän se tyttö selviä, etenkin kun on äiti tukemassa ja auttamassa =)
 
vieras
Annat nyt vaan nuorille paljon tukea ja positiivista mieltä. Tilanne on mikä on ja se ei siitä muutu. Raskaus väsyttää itse kutakin välillä ikäänkatsomatta ja jos siihen päälle pitää stressata että äiti ei hyväksy tilannetta niin sääliksi käy :(

Ja reippaan nuoren miehen löytänyt,hatunnosto hälle! Moni olisi lähtenyt hippulat vinkuen karkuun.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kökkönen:
Ethän sinä vaan tytölle sitä sano että sääliks käy ja surkuttele?
En, vaan sanon että "tietää meidän voivan auttaa suunnilleen kaikessa, mutta pitää itse osata sanoa mitä tarvitsee, kun selvännäkijän kykyni eivät yllä ihan kaikkeen "...

Totta kai itsekin tyttö on sitä mieltä, että kyse on ollut huonosta säkästä monellakin tavalla: ehkäisyn pettäminen, kuukautiset raskaudesta huolimatta jne.
 
vierass
Niin ja toivoa sopii että synnytys ja alkuaika vauvan kans olis niin mahtavaa kun mulla. Se oli niin ihana se vauva ja mä tulin niin onnelliseks siitä. Hankalaakin on vauvan kans ollut, mutta se kaunis muisto auttaa jaksamaan.
 
En tiedä osaanko nyt muotoilla ajatuksiani asiallisesti, tämä on minusta vähän arka aihe, enkä yleensä palstalla vastaile sellaisiin ollenkaan, mutta minua ilahduttaa tosi paljon, että tunnet myötätuntoa ja keksit jotain positiivisia asioita. Voi kun saisivat nätin ja helpon vauvan, että saisivat paljon mukavia kokemuksia heti alussa. Tuntui niin pahalta tyttösi puolesta, kun olit aluksi äkänen, vaikka ihan ymmärrettävästi, niin silti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Valtsu harmailee:
Mites poikaystävä tähän asiaan suhtautuu? Hänhän ei muistaakseni ole laspen isä? Entä miten lapsen isä suhtautuu?
Lapsella ei ole isää, niin on neiti päättänyt ainakin toistaiseksi - yritän puhua muun puolesta ajan kanssa, kun tiedän sen biologisten vanhempien kaipuun olevan kova, kunhan lapsi kasvaa.

Poikaystävä on pysynyt kuvioissa mukana, mutta kai se kova pala on kenelle vaan, jos tyttöystävä on raskaana toiselle miehelle/pojalle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Provo:
Alkuperäinen kirjoittaja Kökkönen:
Ethän sinä vaan tytölle sitä sano että sääliks käy ja surkuttele?
En, vaan sanon että "tietää meidän voivan auttaa suunnilleen kaikessa, mutta pitää itse osata sanoa mitä tarvitsee, kun selvännäkijän kykyni eivät yllä ihan kaikkeen "...

Totta kai itsekin tyttö on sitä mieltä, että kyse on ollut huonosta säkästä monellakin tavalla: ehkäisyn pettäminen, kuukautiset raskaudesta huolimatta jne.
No hyvä :) On varmasti niin hämillään tietyllä tavalla tyttö vielä. Mutta kyllä pärjää ja hienoa kun tarjoatte apua, se on hirmusen tärkeetä että olet tukena koska on se kumminkin sun pikku tyttönen vielä, monesti äidin apu ja neuvot on varmasti tarpeen :) Itse aloin odottaa ensimmäistäni juuri kun täytin 18 vuotta ja sen jälkeen äidistä on tullu kyllä parhain ystävä. Mulla oli vaikea murrosikä ja äidin kanssa tuli tapeltua paljonkin, mutta se tuki mitä sain kun aloin odottaa vauvaa oli kyllä enemmän kuin tarpeen :) Äidit on tärkeitä :heart:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tianna:
En tiedä osaanko nyt muotoilla ajatuksiani asiallisesti, tämä on minusta vähän arka aihe, enkä yleensä palstalla vastaile sellaisiin ollenkaan, mutta minua ilahduttaa tosi paljon, että tunnet myötätuntoa ja keksit jotain positiivisia asioita. Voi kun saisivat nätin ja helpon vauvan, että saisivat paljon mukavia kokemuksia heti alussa. Tuntui niin pahalta tyttösi puolesta, kun olit aluksi äkänen, vaikka ihan ymmärrettävästi, niin silti.
Aika vähissä voi olla ne äidit, jotka osaisivat heti positiivisesti tuollaiseen uutiseen suhtautua...

Miekin toivon hyväunista helppoa vauvaa :)
 
vieras
Jos sitä helppoa vauvaa ei sitten tulekaan...vaan kaikki yöt läpeensä huutava koliikkivauva, niin silloin erittäin paljon ymmärrystä ja apuja joukolla kehiin.
Ja hieno juttu on auttaa ja neuvoa toki muutenkin,kunhan ei liikaa omaa näkemystään tyrkytä,mikä on sopinut sinulle ja lapsillesi,ei välttämättä sovi tyttärellesi ja hänen lapselleen?

Mitenkäs vanhin tyttäresi tähän suhtautuu? Eikös hällä ollut kanssa aika pieni lapsi? Miten aikanaan suhtauduit hänen raskausuutiseensa? Olitko silloinkin järkyttynyt ja alkuun epäluuloinen? Mitenkäs sitten arki sujui,niinkuin odotit vai toisin? Pointtina,että vaikka nyt mitä odottaa saattaakin asiat heittää kokonaan häränpyllyä.

ja pakko udelle, tuleeko susta "mummo vai mummotar?" eli tuleeko poika vai tyttö? :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Jos sitä helppoa vauvaa ei sitten tulekaan...vaan kaikki yöt läpeensä huutava koliikkivauva, niin silloin erittäin paljon ymmärrystä ja apuja joukolla kehiin.
Ja hieno juttu on auttaa ja neuvoa toki muutenkin,kunhan ei liikaa omaa näkemystään tyrkytä,mikä on sopinut sinulle ja lapsillesi,ei välttämättä sovi tyttärellesi ja hänen lapselleen?

Mitenkäs vanhin tyttäresi tähän suhtautuu? Eikös hällä ollut kanssa aika pieni lapsi? Miten aikanaan suhtauduit hänen raskausuutiseensa? Olitko silloinkin järkyttynyt ja alkuun epäluuloinen? Mitenkäs sitten arki sujui,niinkuin odotit vai toisin? Pointtina,että vaikka nyt mitä odottaa saattaakin asiat heittää kokonaan häränpyllyä.

ja pakko udelle, tuleeko susta "mummo vai mummotar?" eli tuleeko poika vai tyttö? :D
Vanhimmalla oli sentään suunniteltu raskaus ja on naimisissa - tuntuu melkein ylelliseltä nyt :) heillä on 1,5vuotias lapsi. Ja en suhtautunut positiivisesti heidän raskausuutiseensa, mutta nyt täytyy sanoa että heille on lapsi sopinut erinomaisesti.

Tyttövauva on tulossa.
 
JonesV
minä kyllä veikkaan että tyttösi tietää että teet parhaasi hänen eteensä jos hän itse tajuaa pyytää apua kun tarvitsee.onnittelen että olet kasvattanut suoraselkäisen tytön joka ei pelkää ottaa vastuuta omista vahingoistaan.Ja lapsihan on aina viaton ja kuten monet tietää niin omaa lasta ei voi olla rakastamatta:)...Onnittelut vielä tulevalle äidille, toivon että pärjäät
 
Alkuperäinen kirjoittaja Provo:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Jos sitä helppoa vauvaa ei sitten tulekaan...vaan kaikki yöt läpeensä huutava koliikkivauva, niin silloin erittäin paljon ymmärrystä ja apuja joukolla kehiin.
Ja hieno juttu on auttaa ja neuvoa toki muutenkin,kunhan ei liikaa omaa näkemystään tyrkytä,mikä on sopinut sinulle ja lapsillesi,ei välttämättä sovi tyttärellesi ja hänen lapselleen?

Mitenkäs vanhin tyttäresi tähän suhtautuu? Eikös hällä ollut kanssa aika pieni lapsi? Miten aikanaan suhtauduit hänen raskausuutiseensa? Olitko silloinkin järkyttynyt ja alkuun epäluuloinen? Mitenkäs sitten arki sujui,niinkuin odotit vai toisin? Pointtina,että vaikka nyt mitä odottaa saattaakin asiat heittää kokonaan häränpyllyä.

ja pakko udelle, tuleeko susta "mummo vai mummotar?" eli tuleeko poika vai tyttö? :D

Vanhimmalla oli sentään suunniteltu raskaus
ja on naimisissa - tuntuu melkein ylelliseltä nyt :) heillä on 1,5vuotias lapsi. Ja en suhtautunut positiivisesti heidän raskausuutiseensa, mutta nyt täytyy sanoa että heille on lapsi sopinut erinomaisesti.

Tyttövauva on tulossa.
Miksi et jos kerran raskaus oli suunniteltu ja varmaan heillekin toivottu?
 
Pellervo
Jokaisen eläumä on erilaista, muttei auta kun yrittää suhtautua positiivisesti elämän käänteisiin... on todella hienoa jos voit olla tyttärellesi tuekena ja turvana. Kyllä se siitä :)
 
JonesV
Tyttönen on varmaan itekki aivan särkymisen partaalla vaikka muuta sanois kyllähän tuollainen syö aika pahasti ketä tahansa.Se on hyvä että poikaystävä on pysyny vierellä vaikka lapsi ei hänen olekkaan, lottovoiton on neito saanut sen miehen kohalla, ei tuollasia ole kovin tiheässä.Uskon et rakastat sitä lapsenlasta yhtä paljon kun muitaki vaikkei lapsella isää olisikaan, voihan se äijä olla vaika joku narkkarijuoppohullu ken tietää, veikkaan kyllä että tyttösi itse sen parhaiten tietää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kökkönen:
Alkuperäinen kirjoittaja Provo:
Alkuperäinen kirjoittaja Kökkönen:
Ethän sinä vaan tytölle sitä sano että sääliks käy ja surkuttele?
En, vaan sanon että "tietää meidän voivan auttaa suunnilleen kaikessa, mutta pitää itse osata sanoa mitä tarvitsee, kun selvännäkijän kykyni eivät yllä ihan kaikkeen "...

Totta kai itsekin tyttö on sitä mieltä, että kyse on ollut huonosta säkästä monellakin tavalla: ehkäisyn pettäminen, kuukautiset raskaudesta huolimatta jne.
No hyvä :) On varmasti niin hämillään tietyllä tavalla tyttö vielä. Mutta kyllä pärjää ja hienoa kun tarjoatte apua, se on hirmusen tärkeetä että olet tukena koska on se kumminkin sun pikku tyttönen vielä, monesti äidin apu ja neuvot on varmasti tarpeen :) Itse aloin odottaa ensimmäistäni juuri kun täytin 18 vuotta ja sen jälkeen äidistä on tullu kyllä parhain ystävä. Mulla oli vaikea murrosikä ja äidin kanssa tuli tapeltua paljonkin, mutta se tuki mitä sain kun aloin odottaa vauvaa oli kyllä enemmän kuin tarpeen :) Äidit on tärkeitä :heart:
Tätä peesailen.. mun on kanssa parantunut suhde äitiin raskauden myötä..
eikä se elämä/nuoruus siihen vauvaan lopu.. päinvastoin.. turha sitä on surra..
=)

Voimia tytöllesi raskauteen.. :hug:
 

Yhteistyössä