Alkuperäinen kirjoittaja JONSERED Lela-Pala-Tute:
Mä taas ajattelen sillee vanhanaikaisesti, että avioliitto on enemmän kuin pelkkä sivilisääty kelan papereissa
Mä taas ajattelen sillee vanhanaikaisesti, että avioliitto on enemmän kuin pelkkä sivilisääty kelan papereissa
A
ap
Vieras
Mmm. Musta tuntuu, että tuo tunne sillä johtuu siitä, että oon aikalailla sen ensimmäinen tyttöystävä, ja se ei oo juuri muiden naisen kanssa ollut, parin hassun. Mutta aivan oikeassa olet, sitä oon itsekin sille sanonut, ja kyllä se sen myöntää, että hölmöä se on, mutta siltä siitä tuntuu. Et loppuelämä olis sitten jotenkin "pallo jalassa" vaikka nyt olis kivaa.Alkuperäinen kirjoittaja NeitiNasu:
J
JONSERED Karhunkantaja
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Sinuna unohtaisin koko naimisiin menon ja siirtyisin lapsentekoon. =) Jos se siis on miehelle ok.
Ja olin ymmärtävinäni, että suhteenne ei ole tällä hetkellä ns. avoin suhde, eli vaatimalla avioliittoa hänen ehtojensa mukaan, joutuisitkin vain ottamaan tavallaan askelen taaksepäin.
J
JONSERED Karhunkantaja
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja hannamaria:
Se sinulle sallittakoon, kernaasti. =) Mutta kaikille sillä ei ole merkitystä, halusin tuoda toisenkin kannan esille.
A
ap
Vieras
A
ap
Vieras
Ei, ymmärsit väärinAlkuperäinen kirjoittaja JONSERED Lela-Pala-Tute:
Siis lapsenteko ei ole miehelle ok, koska sitoo tulevaisuuden. Avioliitto ei myöskään ole miehelle ok. Itselläni toiveena mennä rakastamani miehen kanssa naimisiin (ei hirveän tärkeä) ja saada lapsia (tärkeä). Ja ei ole avoin suhde, eikä tule. Ajatus vaan tuntuu huonolta minusta, ja eihän se toimi, ellei molemmat ole sen puolesta. Avoin suhde oli esillä siinä kohtaa, että avioliitto sitoisi loppuiäksi samaan naiseen, ilman vaihtelua vaikka miten mieli tekisi. Rajoittaa vapaata, rikasta elämää.
A
a-r
Vieras
Meillä oli aikoinaan vastaava tilanne, kaikki oli hyvin mutta mies ei halunnut "edetä" suhteessa. Asuttiin yhdessä, muttei halunnut vielä lapsia ja halusi mennä naimisiin ennen lapsia. Ja tietenkään ei halunnut naimisiin ennen kuin on oma asunto....
Otimme aikalisän, kumpikin muutti omaan asuntoon, yhdessä hengailtiin, mutta muutkin tuttavuudet sallittiin toiselle. Niin siinä sitten kävi puolen vuoden päästä, toisistamme oltiin vähän mustasukkaisia ja aina oltiin vaan toisen kämpillä. Pitkien keskustelujen jälkeen muutimme uudestaan yhteen ja nyt on miehen haluamat omakotitalot, häät ja lapsi. Ja 11 vuotta on mennyt sopuisasti (noin melkein...) Kun muutimme aikoinaan uudestaan yhteen, puhuimme asiat niin selviksi, ettei niistä ole sen jälkeen enää tarvinnut puhua.
Joten voi kokemuksesta suositella ap.lle aikalisää, vaikka se saattaakin tuntua tosi kurjalle. Mutta silloin teillä kummallakin on aikaa miettiä mitä haluatt elämältänne ja mikä on tärkeää. Täällä eletään vain kerran!
Otimme aikalisän, kumpikin muutti omaan asuntoon, yhdessä hengailtiin, mutta muutkin tuttavuudet sallittiin toiselle. Niin siinä sitten kävi puolen vuoden päästä, toisistamme oltiin vähän mustasukkaisia ja aina oltiin vaan toisen kämpillä. Pitkien keskustelujen jälkeen muutimme uudestaan yhteen ja nyt on miehen haluamat omakotitalot, häät ja lapsi. Ja 11 vuotta on mennyt sopuisasti (noin melkein...) Kun muutimme aikoinaan uudestaan yhteen, puhuimme asiat niin selviksi, ettei niistä ole sen jälkeen enää tarvinnut puhua.
Joten voi kokemuksesta suositella ap.lle aikalisää, vaikka se saattaakin tuntua tosi kurjalle. Mutta silloin teillä kummallakin on aikaa miettiä mitä haluatt elämältänne ja mikä on tärkeää. Täällä eletään vain kerran!
Muistathan että käyttämättömästä elämästä ei saa rahoja takaisin.
Jos haluat perheen, aviomiehen ja lapsia, niin toimi saadaksesi ne. Sinulla on tavoite, miehelläsi ei. Anna avokkisi haahuilla yksinään (miettien vaikka kuinka monta vuotta) äläkä anna hänen estää sinua saamasta avioliittoa ja lapsia.
Jos haluat perheen, aviomiehen ja lapsia, niin toimi saadaksesi ne. Sinulla on tavoite, miehelläsi ei. Anna avokkisi haahuilla yksinään (miettien vaikka kuinka monta vuotta) äläkä anna hänen estää sinua saamasta avioliittoa ja lapsia.
Alkuperäinen kirjoittaja Rähmäkäpälä:
Tuo oli hyvin sanottu. Se on eri asia jos yhdessä pähkäillään, tehdäänkö se nyt vai myöhemmin, mutta jos toinen vaan odottelee toisen suostumusta, ei se pitemmän päälle toimi
Toi on kyllä hyvä että joillekin aikalisä toimii positiivisesti, siis että jos on tarkoituksena "pelastaa" suhde. Itse kuvittelisin että se suhde on nyt sitten siinä jos kerran mennään breikille.
AP: Emmä kyllä jäis odottelemaan. Kun kyse ei kerran ole vain avioitumisesta vaan kaikesta joka sitoisi miehen jollain tavalla. Aikalisä. Ja jos mies ei ole valmis, niin sitten varmasti tapaat jonkun joka on valmis. Noi on niin tärkeitä asioita, ettet voi jättää niitä kokematta jos tosissasi lapsen tahdot. On väärin "pakottaa" miehesi tekemään lapsi, sillä se ei tunnu hänelle olevan tärkeää. Ja on väärin "alistua" miehesi tahtoon olla tekemättä lasta. Joskus vain asiat eivät mene yksiin vaikka muuten kaikki on hyvin :/
AP: Emmä kyllä jäis odottelemaan. Kun kyse ei kerran ole vain avioitumisesta vaan kaikesta joka sitoisi miehen jollain tavalla. Aikalisä. Ja jos mies ei ole valmis, niin sitten varmasti tapaat jonkun joka on valmis. Noi on niin tärkeitä asioita, ettet voi jättää niitä kokematta jos tosissasi lapsen tahdot. On väärin "pakottaa" miehesi tekemään lapsi, sillä se ei tunnu hänelle olevan tärkeää. Ja on väärin "alistua" miehesi tahtoon olla tekemättä lasta. Joskus vain asiat eivät mene yksiin vaikka muuten kaikki on hyvin :/
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Mä oon mun miehen toinen tyttöystävä, sen ex avo oli ainut ja ensimmäinen ennen mua, eikä siis seksiäkään muiden kanssa ole kertomansa mukaan harjoittanut. Jotenkin.... musta tää on nyt enemmän asenne kysymys kuitenkin, molemmilla teistä: ett joko tai. Jos se ukkos haluaa olla sun kanssa, kestää sitten sen pallon nilkassakin. Ja jos on epävarmaa, ett juuri nyt haluaa, mutta vuoden päästä enää ei, tarviiko sun jäädä sitä vuotta odottamaan, kun jonkun muunkin kanssa voit elämääsi alkaa rakentamaan?
A
ap
Vieras
Ärh.. Mies aina kannustaa odottamaan.. Sikamaisen vaikeaa! Toisaalta tekis mieli ottaa tuo aikalisä, mutta toisaalta tuntuu että tää suhde olis sitten siinä, mies ei enää palaa/en itse enää rakasta sen jälkeen... Sekä se, että mä en VOI kuvitella että tapaan ketään muuta otollista miestä! En vaan osaa. Eli mulla on sellainen tunne, että jos tuon jätän, oon sitten yksin vaan. Toki ihan mahdollistakin.
J
JONSERED Karhunkantaja
Vieras
Ap,
mitäpä jos teet miehelle selväksi, että sinulla on takaraja, jokin selkeä päivämäärä tai edes vuosiluku tulevaisuudessa, lapsen saamisessa? Ja jos hän ei ole siihen mennessä asiaan mukautunut, ei liene tarpeen sinun kiusata itseäsi enempää. eli joko luovut haaveestasi, tai alat toteuttaa sitä omilla ehdoillasi.
Aina ei saa kaikkea samassa paketissa.
mitäpä jos teet miehelle selväksi, että sinulla on takaraja, jokin selkeä päivämäärä tai edes vuosiluku tulevaisuudessa, lapsen saamisessa? Ja jos hän ei ole siihen mennessä asiaan mukautunut, ei liene tarpeen sinun kiusata itseäsi enempää. eli joko luovut haaveestasi, tai alat toteuttaa sitä omilla ehdoillasi.
Aina ei saa kaikkea samassa paketissa.
Tietty miehelle voi antaa jonkin verran aikaa miettiä eikä liikaa painostaa, mutta jossain vaiheessa sen on sanottava, haluaako alkaa perustaa sun kanssa perhettä, vakiintua, sitoutua, lapsia. Et voi ikuisesti odottaa, vaikka ois miten ihana, mutta välttelee sitoutumista.
M
memmu
Vieras
Minua loukkaisi syvästi jos mies haluaisi "avoimen" suhteen, sehän on ihan sitten sama onko sitä yhdessä vai ei jos kuitenkin toisia on lupa kiksautella. Minusta 6 vuotta yhdessä on kuitenkin jo sen verran pitkä aika, että kumma jos ei mitään päätöksiä avioliiton suhteen ole tehnyt. Kyllä tässä nyt taidetaan viedä pientä ihmistä narussa... älä jää odottamaan elämäsi menevän ohitse.
Voihan sen aikalisän ottaa ihan suhteen sisälläkin. Siis siten, että asetat itsellesi ns.
aikarajan, jonka aikana pyrit saaman selville mitä itse haluat. Mietit pystytkö jatkamaan suhdetta, jos et koe toisen siihen riittävästi sitoutuvan ja mietit voitko elää sen -ehkä lapsia- vastauksen kanssa.
Sinä aikana älä painosta tai pakota toista. Minä elin läpi sellaisen aikalisän, jonka aikana tein itselleni selväksi, etten voisi jatkaa - ehkä lapsia linjalla. Mutta ei minun sen aikalisän päätteeksi sitä sitten tarvinnutkaan, sillä ehkä oli muuttunut kylläksi.
Avoimeen suhteeseen en koskaan pystyisi.
aikarajan, jonka aikana pyrit saaman selville mitä itse haluat. Mietit pystytkö jatkamaan suhdetta, jos et koe toisen siihen riittävästi sitoutuvan ja mietit voitko elää sen -ehkä lapsia- vastauksen kanssa.
Sinä aikana älä painosta tai pakota toista. Minä elin läpi sellaisen aikalisän, jonka aikana tein itselleni selväksi, etten voisi jatkaa - ehkä lapsia linjalla. Mutta ei minun sen aikalisän päätteeksi sitä sitten tarvinnutkaan, sillä ehkä oli muuttunut kylläksi.
Avoimeen suhteeseen en koskaan pystyisi.
A
ap
Vieras
Nyt kattelen yksiöitä netistä ja mies on surkean näköinen.. Sanoi "Kai me silti oltais yhdessä vaikka muuttaisit?" Kysäisin piruuttani kauanko arvelee tarvitsevansa aikaa päättämiseen, sanoi "niin kauan kuin mahdollista".. Kääh.
Niin, voihan sitä jonkun aikarajan heittää, mut tuntuu vaan, että jos ei kuudessa vuodessa sitä päätä, ei se päätä seitsemässäkään. Mä oon omat aikarajani jo ylittänyt pariin otteeseen, tosin en tehnyt niistä virallisia.
Niin, voihan sitä jonkun aikarajan heittää, mut tuntuu vaan, että jos ei kuudessa vuodessa sitä päätä, ei se päätä seitsemässäkään. Mä oon omat aikarajani jo ylittänyt pariin otteeseen, tosin en tehnyt niistä virallisia.
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Niin kauan kuin mahdollista? Siis mitä v*ttua se sitt tarkottaa? Että sun pitäisi loppuelämä vaan odottaa ja odottaa ja uhrata oma elämäsi? Voi paska mikä mies. Siis ei pahalla: mä uskon että muuten on tosi ihana, ja siksi mua säälittääkin toi teidän tilanne ihan hirveästi.
Se on teillä perhepalaverin paikka. Vakava keskustelu, jossa pääpaino ei ole uhkailussa, että sulle riittää ja lähdet, jollei hän nyt päätä. Mutta tämäkin vaihtoehto on pakko tuoda esille. Musta tuntuu, että itse jättäisin tuollaisen tapauksen... vaikka sydän särkyisi, mutta selvästikään hän ei ole sinuun niin sitoutunut kuin sinä häneen.
A
ap
Vieras
No näitä on pidetty.. Puhuminen tuntuu molemmista hyvältä, vaikka ratkaisuun ei ole päästy. Mut ehkä se on joku takaraja laitettava, vaikka mun oma sydän särkyy yhtä lailla.. Voi itku tosiaan.Alkuperäinen kirjoittaja Vaniljatäti:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Niin no mutta kyllä teidän toiveet selvästi ovat ihan erilaisia. Riski on, että vaikka menisitte naimisiin ja saisitte lapsia, niin tuo mies tekee sen vain pakottavien olosuhteiden edessä mutta mielessään ei kumminkaan ole sitoutunut. En tietenkään toivo tällaista sulle, mutta itse suhtautuisin tosi skeptisesti tuollaiseen. Mikä se sellainen avoin suhde edes on... On niitä kivoja miehiä, jotka ovat valmiita jossain vaiheessa myös sitoutumiseen. Ehkä ois paras sun hommata se oma asunto ja voittehan te tapailla ja miettiä miltä se sellainen vapaus tuntuu.
I
IhanaValo
Vieras
Onpa tosiaan varsinainen mies, itse en jaksais katsella tuommosta menoa..Tosiaan, miehellä on ollut se 6 vuotta aikaa miettiä, minne teijän suhde on menossa, vai onko minnekään.
Kuulostaa että mies vaan haluaa elää vapaana, kun on noin vaikeenkuulosta tuo sitoutumispuoli.
Kuulostaa että mies vaan haluaa elää vapaana, kun on noin vaikeenkuulosta tuo sitoutumispuoli.
A
